Vihreät investoinnit Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen liittyvän seminaarin teemana Kööpenhaminassa 11.11.
”EU on sääntelyn supervalta. Mistä me ikinä säädämmekään, niin muu maailma seuraa perässä. Minun toiveenani on, että EU:sta voi tulla myös rahoituksen supervalta. Voimme osua tämän osalta maaliin”, totesi Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb Kööpenhaminassa 11. marraskuuta Suomen suurlähetystön järjestämässä, ilmastoinvestointeihin keskittyneessä seminaarissa.
EU:n siirtyminen vähemmän saastuttavaan talousmalliin vaatii valtavia investointeja. Jotta EU voi päästä asettamaansa tavoitteeseen, eli hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen 40 %:lla vuoteen 2030 mennessä, tarvitaan noin 180 miljardin euron investoinnit vuosittain energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energianlähteisiin. Vielä enemmän varoja tarvitaan hiilineutraaliuden saavuttamiseen vuoteen 2050 mennessä.
EU-budjetista tuetaan investointeja ilmasto- ja ympäristöhankkeisiin. Julkiset varat eivät kuitenkaan riitä kattamaan vihreiden investointien tarvetta. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan yksityistä rahoitusta.
Tästä aiheesta keskustelemaan kokoontui suurlähetystön ja Euroopan komission kutsusta 11. marraskuuta Kööpenhaminaan joukko sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoita. Yksityisen sektorin suomalaista ja tanskalaista näkökulmaa edustivat Varma(Linkki toiselle web-sivustolle.)- ja PKA(Linkki toiselle web-sivustolle.) -eläkeyhtiöt. Eurooppalaisia näkymiä aiheeseen esittelivät Euroopan komission Energian pääosaston pääjohtaja Ditte Juul Jørgensen ja Euroopan investointipankin (EIP) varapääjohtaja Alexander Stubb. Tanskan kansallisista ilmastotavoitteista puhui Tanskan ilmasto-, energia- ja huoltovarmuusministeriön valtiosihteeri Morten Bæk ja EU-puheenjohtajavaltion näkökulmaa aiheeseen toi esiin valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen.
Seminaarin järjestivät yhteistyössä Suomen Kööpenhaminan-suurlähetystö ja Euroopan komission Tanskan-edustusto. Seminaari oli yksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden päätapahtumista Tanskassa.
EIP keskittyy ilmastoinvestointeihin
Seminaarin pääpuhuja Alexander Stubb totesi, että Euroopan investointipankin tavoitteena on, että 50 % kaikesta rahoituksesta kohdennetaan vihreisiin investointeihin vuoteen 2025 mennessä. Euroopan strategisten investointien rahaston sekä Euroopan investointipankin lainojen kautta on jo saatu liikkeelle miljardeja. Keinoja tähän ovat yksityisen sektorin rahoituksen mobilisointi, eri rahoitusvälineiden yhdisteleminen ja kestävä rahoitus (esim. vihreät obligaatiot).
EIP pyrkii tukemaan siirtymistä lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen, tukemaan uuden teknologian kehittämistä ja patentointia, sekä tukemaan inklusiivista vihreää muutosta. Stubb havainnollisti konkreettisten esimerkkien kautta EIP:n toimintaa. EIP on esimerkiksi tukenut Northvolt(Linkki toiselle web-sivustolle.)-yrityksen hanketta Ruotsissa. Northvolt-yrityksen tavoitteena on tuoda markkinoille maailman ympäristöystävällisin sähköauton akku vuoteen 2020 mennessä. EIP myönsi 2018 helmikuussa 52.5 miljoonan euron lainan Northvoltille. Rahoituksen ansiosta Northvolt pystyy rakentamaan testikeskuksen, jossa akkuja kehitetään ja testataan ennen laajamittaisen tuotannon aloittamista Skellefteån tehtaassa. Tavoitteena on, että akkujen tuotannossa syntyy mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä.
Esimerkkinä inklusiivisen muutoksen tuesta Stubb mainitsi Puolan hiilialueelle sijaitsevalle Katowicen kaupungille(Linkki toiselle web-sivustolle.) myönnetty 65 miljoonan euron suuruisen lainan. Katowicessa asuu noin 90.000 hiilityöntekijää, joka on noin puolet koko EU:n alueen hiilityöläisistä. Hankkeen tavoitteena on uudistaa alueen elinkeinorakennetta ja houkutella turisteja musiikin, kulttuurin ja urheilun avulla.
Alexander Stubb totesi esityksensä lopuksi, että ilmastonmuutosta koskeva keskustelu ei ole ohimenevä vaihe; kyseessä ovat muutokset, jotka eivät voi odottaa. EIP:n tehtävänä on toimia vihreään talouteen siirtymisen edesauttajana.
Euroopan komission Energian pääosaston pääjohtaja Ditte Juul Jørgensen.
Euroopan Green Deal keskeinen ase päästöjen vähentämisessä
Euroopan komission Energian pääosaston pääjohtaja Ditte Juul Jørgensen totesi puheenvuorossaan, että marraskuussa EU-komission puheenjohtajaksi nousseen Ursula von der Leyenin ”Green Deal”, eli viherelvytyspaketti, tulee olemaan tärkein EU-instrumentti ilmastonmuutoksen torjunnassa. ”Haluan, että Euroopan Green Dealista tulee Euroopan tunnusmerkki”, von der Leyen sanoi kesällä. 25 % EU:n kaikista menoista tulisi käyttää ilmastoinvestointeihin. Tämä koskee esimerkiksi aluerahastoja ja rakennerahastoja. Komissio on valmis toimiin, Juul Jørgensen totesi.
Parhaillaan käynnissä olevat neuvottelut EU:n tulevasta rahoituskehyksestä ovat ratkaisevassa asemassa ilmastotavoitteiden kannalta. Juul Jørgensen jatkoi, että EU:n ilmastotavoitteiden saavuttaminen tulee olemaan hyvin haasteellista mikäli tulevan rahoituskehyksen osalta halutaan pitää budjetti 1 %:ssa BKT:sta.
Toinen tärkeä tekijä on vakaan sääntelykehyksen varmistaminen – tämä toimii pohjana niin kansallisille ilmastotoimille, että yksityisen sektorin investoinneille. On myös päästävä yhteisymmärrykseen siitä mikä on vihreä investointi (ns. taksonomia).
Eläkeyhtiö Varman vastuullisen sijoittamisen johtaja Hanna Kaskela.
Eläkeyhtiöiden ilmastoinvestoinnit kasvussa
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ilmoitti yhdessä tanskalaisten eläkeyhtiöiden kanssa syyskuussa New Yorkissa pidetyssä ilmastohuippukokouksessa, että tanskalaiset eläkeyhtiöt ovat sitoutuneet 46 miljardin euron ilmastoinvestointeihin(Linkki toiselle web-sivustolle.) seuraavien 10 vuoden aikana. PKA-eläkeyhtiön toimitusjohtaja Peter Damgaard Jensen, joka oli mukana New Yorkissa esittelemässä aloitetta, kertoi, että tanskalaiset eläkeyhtiöt investoivat jo nykytilanteessa viisi kertaa enemmän vihreään energiaan kuin uusiutumattomiin energian muotoihin. Nyt tavoitteena on ilmastoinvestointien huomattava kasvattaminen 10 %.iin tanskalaisten eläkevakuutusyhtiöiden varoista. Tämä vastaa 12 % Tanskan BKT:sta.
Tanskan hallitus ja joukko yksityisen sektorin toimijoita, mm. Tanskan eläkeyhtiöiden kattojärjestö ja PKA ovat mukana instituutiosijoittajien ilmastonmuutokseen liittyviä asioita käsittelevässä yhteistyöfoorumi IIGCC:ssä, ja ovat yhdistäneet voimansa outreach-kampanjassa. Kampanjan tavoitteena on sitouttaa yksityisen sektorin toimijoita ilmastotoimiin sekä uusiutuvan energian suosimiseen, sekä ennen COP26-kokousta tehtävään työhön kunnianhimoisempien ilmastotavoitteiden puolesta. IIGC suunnittelee Kööpenhaminaan kevääksi 2020 ilmastoinvestointeihin keskittyvää kansainvälistä foorumia.
Suomalaista näkökulmaa seminaarissa edusti eläkeyhtiö Varma. Varman vastuullisen sijoittamisen johtaja Hanna Kaskela kertoi, että yrityksen sijoitusten yhteisarvo oli 44 miljardia euroa viime vuonna. Varma on sitoutunut muokkaamaan sijoittamistaan niin, että sen sijoitukset tukevat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. Käytännössä se tarkoittaa pidemmällä aikavälillä sijoitusten painottamista vähähiilisiin kohteisiin tai kohteisiin, joilla on vähähiiliseen yhteiskuntaan tähtäävä strategia. Varma on jo pienentänyt sijoitustensa hiilijalanjälkeä. Esimerkiksi sen osakesalkun hiilijalanjälki on pienentynyt 17 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna, yrityslainojen peräti 28 prosenttia.
Valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen
EU:n ilmastostrategiasta neuvotellaan Suomen puheenjohtajuuskaudella, valtiovarainministerit mukaan ilmastotalkoisiin
Suomen puheenjohtajuuskauden tärkeimpiä tavoitteita on saavuttaa yhteisymmärrys EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiasta. Valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen puhui EU-puheenjohtajuuskauden ja Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden lisäksi myös valtiovarainministereiden yhteistyöstä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Yhteistyö lähti virallisesti käyntiin Suomen, Chilen ja Maailmanpankin johdolla, kun 26 maan valtiovarainministerit ilmoittivat ilmastokoalition perustamisesta tämän vuoden keväällä.
Valtiovarainministerien yhteistyön tavoitteena on tuoda ilmastonmuutoksen torjuntaan mukaan valtiovarainministeriöiden panos ja talouspolitiikan välineet: verotus, budjetointi, rahoitus ja julkiset hankinnat. EU-puheenjohtajuuskaudella näitä näkökohtia on nostettu esiin globaalin tason ohella myös EU:n puitteissa.
Tanskan ilmastoministeriön valtiosihteeri Morten Bæk totesi puolestaan vihreiden investointien olevan avainasemassa vihreän muutoksen agendalla. Tanskan kansallisesti kunnianhimoista ilmastotavoitteiden takana on laaja poliittinen tuki ja vahva momentum. Tanskan hallitus valmistelee parhaillaan kansallista ilmastolakia, sekä ilmastotoimintasuunnitelmaa, jossa määritellään miten kunnianhimoisiin kansallisiin ilmastotavoitteisiin (70 % vähennys kasvihuonepäästöihin v. 1990 tasoon verrattuna v. 2030 mennessä) päästään.
Lisätietoa:
• 11.11.2019 ilmastoseminaarin ohjelma (pdf)
• Kooste ilmastoseminaarin puhujista (pdf)