Discours de l’ambassadeur lors du 80e anniversaire de l'ASAF

Discours de l’ambassadeur Okko-Pekka Salmimies lors du 80e anniversaire de l'Association Suisse des amis de la Finlande (ASAF), le 30 mai 2026.

 

Arvoisat puheenjohtajat Tarja Perämäki ja Tiia Markkanen,

Sveitsin ja Suomen ystävyysyhdistyksen jäsenet ja ystävät,

 

Hyvät naiset ja herrat, meine Damen und Herren,

 

Herzlichen Dank euch für die Einladung. Es ist mir und meiner Frau Riikka eine grosse Freude, heute hier zu sein, und zusammen mit euch das 80-jährige Jubiläum der SVFF feiern zu dürfen.

Heutzutage hört man ja oft, dass das Alter nur eine Zahl sei. Vielleicht lägen wir auch schon voll im Trend, wenn wir sagen würden: «80 ist das neue 70».

So einfach ist es aber auch wieder nicht, denn das Alter und die Erfahrung haben schon ihre eigene unbestreitbare Bedeutung.

80 Jahre sind eine ziemlich lange Zeit, in der sowohl im Leben eines Menschen wie auch einer Organisation viel passiert.

Als Vertreter der finnischen Regierung in der Schweiz möchte ich meine volle Anerkennung für die wertvolle und vielfältige Arbeit aussprechen, die die SVFF während Jahrzehnten sowohl für die finnische Gemeinschaft wie auch für die Freunde Finnlands hier in der Schweiz geleistet hat.

Zudem möchte ich mich für eure hervorragende Partnerschaft und Zusammenarbeit mit der Botschaft von Finnland bedanken. Davon habe ich in meinen ersten zehn Monaten hier selbst schon öfter profitieren dürfen.

Es gibt also echt gute Gründe zum Feiern, und dieser Rahmen bietet dafür hervorragende Voraussetzungen. Die Organisation von Feierlichkeiten auf diesem Niveau ist eine grosse Aufgabe.  Ich möchte deshalb nicht nur dem Vorstand der SVFF, sondern auch allen Freiwilligen und der heutigen Festgemeinschaft für ihren Beitrag danken.

Wie viele von euch wissen, neben dem 80-jährigen Jubiläum des SVFF feiern wir dieses Jahr auch 100 Jahre bilaterale diplomatische Beziehungen zwischen Finnland und der Schweiz.

Diese beiden Jubiläen bieten zusammen eine gute Gelegenheit, um sich die Beziehungen und den Austausch zwischen Finnland und der Schweiz etwas genauer anzuschauen, sowohl zwischen den Staaten als auch zwischen verschiedenen Institutionen und den einzelnen Bürgerinnen und Bürgern. Es hilft, unseren Blick auf die Zukunft zu richten, wenn wir stets die aktuelle Lage im Überblick behalten und die Relevanz unserer Aktivitäten bewerten.

 

Seit es die SVFF gibt, und auch schon lange davor, werden die bilateralen Beziehungen zwischen Finnland und der Schweiz als problemlos und gut, ja sogar als ausgezeichnet beschrieben.

Für diese erfreuliche Feststellung gibt es viele Gründe, aber die Grundlage für die guten und vielfältigen Beziehungen bildet eine tiefe Übereinstimmung in Bezug auf gesellschaftliche Grundwerte:

Diese Grundwerte sind insbesondere gesellschaftliches Vertrauen, Demokratie, Rechtsstaatlichkeit, Gleichheit, Gleichberechtigung, Wertschätzung der Ausbildung sowie die Beziehung zur Natur.

Wie wir alle wissen, die wir den weltweiten Nachrichtenfluss verfolgen, sind gemeinsame Werte in einer Welt, in der sich diverse Gegensätze verschärfen, keine Selbstverständlichkeit.

Die Bedeutung gemeinsamer Werte ist daher nicht nur leeres Gerede in Festansprachen. Durch Werte, definieren wir unsere gesellschaftliche Identität, und dies bildet die Grundlage für Beziehungen zwischen Staaten und Völkern. Gerade wegen der gemeinsamen Werte funktionieren das vielschichtige Zusammenleben in, und der Austausch zwischen Finnland und der Schweiz so gut und erfolgreich.

Neben unseren Gemeinsamkeiten faszinieren immer wieder auch die Unterschiede zwischen Finnland und der Schweiz.

 

Arvoisat juhlavieraat,

Suomen ja Sveitsin erilainen maantieteellinen sijainti ja historia ovat vaikuttaneet siihen, että olemme viime vuosina ja vuosikymmeninäkin tehneet erilaisia isoja linjaratkaisuja koskien Euroopan integraatiota ja sotilaallista liittoutumista.

Geopolitiikan ja suurvaltojen valtapolitiikan ennenäkemättömässä myllerryksessä, ja erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan seurauksena, on kiistämättä tapahtunut tietynlaista suuntien eriytymistä Sveitsin ja Suomen välillä. Näin sanottuani on syytä korostaa, että itsenäiset ja suvereenit valtiot tekevät ratkaisujaan omista lähtökohdistaan, omiin intresseihin ja kokonaisarviointiin perustuen. 

Kun katsotaan tilannetta hieman tarkemmin viimeaikaisen kehityksen valossa, voidaan havaita myös tietynlaista vastaliikettä. Eriytymisen tai etääntymisen sijaan on tapahtunut lähentymistä. Sveitsin liittohallitus ja Euroopan unioni ovat vieneet menestyksellisesti päätökseen neuvottelut kahdenvälisen sopimussuhteensa päivittämisestä, ns. Bilateral III:sta.

Vastaavasti Sveitsin liittohallitus on uudessa turvallisuuspoliittisessa strategiassaan todennut Venäjän toiminnan uhkaavan koko Euroopan turvallisuutta ja painottanut puolustuspoliittisen yhteistyön tiivistämisen tärkeyttä sekä EU:n että Naton kanssa. Se, miksi puolueettomuudestaan kiinni pitävä Sveitsi katsoo yhteistyön tiivistämisen tarpeelliseksi EU:n ja Naton kanssa on päivän selvää. Pelissä on koko Euroopan, Sveitsi mukaan lukien, turvallisuuden, vakauden ja hyvinvoinnin tulevaisuus.  

Sveitsi, kuten myös Suomi, nojaa kaikessa toiminnassaan kansainvälisen järjestelmän sääntöpohjaisuuteen, valtioiden itsenäisyyden, suvereniteetin sekä alueellisen koskemattomuuden kunnioittamiseen. Nämä ovat kansainvälisen yhteisön toiminnan kulmakiviä, joita Venäjä jo viidettä vuotta johdonmukaisesti ja räikeästi loukkaa Ukrainaan kohdistuvassa totaalisessa sodassaan. Tämä loukkaus ja eskaloitumisen uhka ei koske vain Ukrainaa, vaan koko Eurooppaa.

Venäjän brutaali toiminta on avannut silmiä myös Sveitsissä. Johtuen Suomen historiasta, maantieteellisestä sijainnista ja kokonaisturvallisuutta painottavasta varautumisesta erilaisiin kriiseihin, Sveitsi osoittaa kasvavaa kiinnostusta Suomen kokemuksia, malleja ja toimintaa kohtaan.

Puolustusministerin ja parlamentin puhemiehen johdolla sveitsiläiset delegaatiot ovat vierailleet viime kuukausina tutustumassa Suomen kokonaisturvallisuuden konseptin toimeenpanoon. Tiivistyvä vierailutoiminta on kahdensuuntaista:  viikon päästä Pohjoismaat esittelevät yhdessä kokonaisturvallisuuden mallejaan Bernissä Sveitsin hallinnolle, puolustusvoimille ja medialle. Suomea koskevan kiinnostuksen merkitystä kuvaa se, että kaksi pohjoismaista pääpuhujaa tulevat Suomesta: huoltovarmuusviraston pääjohtaja ja Suomen puolustusvoimien varustautumisesta ja logistiikasta vastaava kenraaliluutnantti.

 

Meine Damen und Herren,

Das gegenseitige Voneinander Lernen funktioniert zwischen Finnland und der Schweiz in beide Richtungen. Während die Schweiz mehr über Finnlands umfassendes Sicherheitsdenken sowie die Förderung von digitaler Transformation und Kreislaufwirtschaft erfahren möchte, zeigt Finnland besonderes Interesse an den Eckpfeilern der starken Schweizer Wirtschaft, wie etwa der Wettbewerbsfähigkeit, Innovationskraft und ausgeglichenen Staatsfinanzen.

Wie uns bekannt ist, befindet sich die finnische Wirtschaft seit mehreren Jahren in einer eher schwierigen Lage.  Wie die Schweiz leben auch wir Finnen vom Export, und jetzt, endlich, gibt es deutliche Signale für eine Wende zum Besseren.

Ein zentraler Bereich, in dem die bilateralen Beziehungen weiterhin ausbaufähig sind, ist die Zusammenarbeit in der Wissenschaft, Forschung und Innovation. Die Schweiz hat die Initiative für ein bilaterales Kooperationsabkommen zwischen unseren beiden Ländern ergriffen, und die beiden führenden finnischen Universitäten, also die Universität Helsinki und die Aalto-Universität, haben grosses Interesse an einem solchen Abkommen bekundet.

Das Abkommen würde sich auf Schlüsseltechnologien konzentrieren, die für beide Seiten interessant sind, wie die künstliche Intelligenz, Quanten- und Hochleistungsrechnen, Weltraumwissenschaft und Biotechnologie, aber auch die Gesundheits- und Medizinwissenschaft, sowie die Energie- und Bildungssektoren.  

Mein persönlicher Wunsch wäre es, dass dieses Abkommen noch während des laufenden Jahres abgeschlossen werden könnte. Das wäre nun ein wirklich feines «i-Tüpfeli auf dem Rahmkuchen» unseres gemeinsamen Jubiläumsjahres.

Hyvä naiset ja herrat

 

Olemme puolisoni kanssa päässeet todistamaan vajaan vuoden aikana Suomea koskevaa suurta ja monialaista kiinnostusta Sveitsissä. Eikä kyse ole ainoastaan sen ihmettelystä, miten voi olla mahdollista, että Suomi on maailman onnellisin maa vuodesta toiseen.

Tämä Suomea koskeva kiinnostus on suuri mahdollisuus sekä suurlähetystölle että SVFF:lle. Hyvin monilla aloilla on mahdollista ja syytäkin tehdä yhteistyötä ja koordinoida toimintaa kahden toimijan välillä. Suurlähetystön ja SVFF:n yhteistyö on ollut lyhyen kokemukseni perusteella paitsi erinomaisen hyvin toimivaa myös miellyttävää ja henkilökohtaisesti palkitsevaa.

Yhteistyötä on kuitenkin mahdollista edelleen edistää. Itseäni kiinnostaa erityisesti se, miten yhteisvoimin on mahdollista pitää eri tavoin suomalaista osaamista, kulttuuria, taidetta ja designia esillä Sveitsissä ja samalla mahdollisuuksien mukaan edistää paitsi Suomen maakuvaa myös kaupallistaloudellisia tavoitteita: kauppaa, investointeja, innovaatioyhteistyötä ja ihmisten liikkuvuutta. Kaikkia näitä neljää kahdensuuntaisesti Suomen ja Sveitsin välillä. 

SVFF yhdessä suomalais-sveitsiläisen kauppakamarin kanssa ovat merkittävimmät suurlähetystön yhteistyökumppanit Sveitsissä Suomen ja suomalaisten etujen ajamisessa.

Haluan antaa erityisen tunnustuksen SVFF:lle siitä työstä, mitä olette nykyisen puheenjohtaja Perämäen ja hänen edeltäjiensä johdolla tehneet yhteistyössä Suomi-koulujen kanssa suomen kielen opettamiseen ja ylläpitämiseen liittyen ensimmäisen, toisen ja jopa kolmannen polven maahanmuuttajaperheissä.

Tiedän, että tätä työtä on pääsääntöisesti tehty talkoovoimin, rakkaudesta suomen kieltä, ylisukupolvisia perinteitä sekä isänmaata kohtaan.

 

Hyvät ystävät, liebe Freunde, kära vänner, chères amies,

 

Ehdotan, että nostamme maljan 80-vuotiselle Sveitsin ja Suomen ystävyysyhdistyksen menneelle, nykyiselle ja tulevalle menestykselle.

Lasst uns nun bitte gemeinsam auf den bisherigen Erfolg und auf eine rosige Zukunft der Schweizerischen Vereinigung der Freunde Finnlands anstossen!

 

Kippis, zum Wohl, skål, chin chin !