Myrskyluodon Maija Itävallan ensi-illassa

Huhtikuun 3. vietettiin Wienin CineCenter-elokuvateatterissa Tiina Lymin ohjaaman Myrskyluodon Maija -elokuvan (Suomi, 2024) Itävallan ensi-iltaa.

Kuvassa Myrskyluodon Maija istuu veneessä ja katsoo merelle. Kuva: Solar Films/ Therese Andersson
Palkittu, ruotsalainen näyttelijä Amanda Jansson Maijana. Kuva: Solar Films/ Therese Andersson

Myrskyluodon Maija on suomalaisesta näkökulmasta superlatiivien elokuva: Suomessa elokuva oli yli 470 000 katsojalla vuoden 2024 katsotuin elokuva. Neljän miljoonan euron budjetilla se on myös yksi kalleimmista Suomessa tuotetuista elokuvista. Ja erittäin hyvin menestynyt sellainen: Elokuva voitti kaiken kaikkiaan 7 Jussi-patsasta, mm. parhaan elokuvan, parhaan ohjauksen ja parhaan päänäyttelijän palkinnon. Se on luultavasti myös eniten katsojia elokuvateatteriin houkutellut naisohjaajan elokuva Suomessa.

Elokuva sijoittuu 1800-luvulle ja kertoo Manner-Suomesta kotoisin olevan nuoren naisen, Maijan, tarinan, joka menee naimisiin maanläheisen kalastajan Jannen kanssa ja joutuu avioliiton myötä jättämään tutun kotinsa taakseen. Nuori pari muuttaa syrjäiselle Stormskärin saarelle, jossa elämää leimaavat kova työ ja luonnonvoimat. Kaikista vastoinkäymisistä ja Ahvenanmaan sodan varjoista huolimatta Maija löytää oman äänensä ja saavuttaa tietyn itsenäisyyden. Monet suomalaiset muistavat vielä samannimisen, Anni Blomqvistin romaanisarjaan perustuvan tv-sarjan vuodelta 1976 ja erityisesti Lasse Mårtensonin mieleenpainuvan tunnusmelodian.

Suureksi iloksemme saimme toivottaa ohjaaja Tiina Lymin ja tuottaja Thomas Forsströmin (SolarFilms) tervetulleeksi ensi-iltaan Wienissä. Esityksen jälkeen Lymi osallistui keskusteluun ja vastasi yleisökysymyksiin. Lymi kertoi mm. luonnonvoimien roolista elokuvassa, vaativista kuvauksista Ahvenanmaalla, vanhoista kansanuskomuksista ja rituaaleista, jotka näyttelevät elokuvassa isoa osaa. Lymi puhui myös siitä, miten tämänhetkinen poliittinen tilanne Euroopassa vaikutti työhön. Oolannin sota (joka oli osa 1850-luvulla käytyä Krimin sotaa) ja Maijan kanssakäyminen brittisotilaiden kanssa on elokuvassa keskeistä. Niin tänään kuin tuolloinkin nuoria miehiä kaatuu järjettömässä sodassa. Ohjaaja halusi kuitenkin antaa sodalle toisenlaiset kasvot, nostaa esiin myös inhimillisyyden: ”Maija ei halua antaa vihalle valtaa (…), myös sotilaat ovat jonkun poikia”.

Lämpimät kiitokset yhteistyöstä Mindjazz Pictures -levitysyhtiölle, tuotantoyhtiö SolarFilms Oy:lle, Saksan Suomi-instituutille sekä tietenkin itse ohjaaja Tiina Lymille ihastuttavasta ja koskettavasta elokuvasta.