Järjestäytynyt rikollisuus suurennuslasin alla Wienissä
Suomi osallistui aktiivisesti YK:n järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen yleissopimuksen (UNTOC, Palermon sopimus) 13. osapuolikokoukseen 19.–23. lokakuuta 2026.
Suomen pysyvä edustaja Wienin YK-järjestöissä Nina Vaskunlahti piti Suomen puheenvuoron kokouksessa. Suurlähettiläs totesi Suomen jatkuvan tuen Palermon sopimuksen arviointimekanismille ja tarpeen torjua ympäristörikollisuutta kansainvälisellä tasolla.
Suomi järjesti kokouksen aikana myös petosten torjuntaa käsittelevän sivutapahtuman. Asiantuntijat Jussi Larvanto Keskusrikospoliisista, Lauri Isotalo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista ja Niko Saxholm Finanssiala ry:stä esittelivät Suomen mallia ja tuloksia petosten vastaisessa työssä. Esitysten jälkeen huoneessa käytiin aktiivista keskustelua yleisökysymysten kautta ja edistettiin siten rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaa.
Osapuolikokous hyväksyi kuusi päätöslauselmaa. Ne käsittelivät ajankohtaisia teemoja kuten ympäristörikollisuutta ja kulttuuriesineiden laitonta kauppaa sekä salakuljetusta. Ympäristörikollisuutta koskeva päätöslauselma valtuuttaa jäsenmaat aloittamaan neuvottelut asiaa koskevasta lisäpöytäkirjasta. Toinen merkittävä päätöslauselma koskee Palermon sopimuksen arviointimekanismin vahvistamista. Jäsenmaat hyväksyivät arviointimekanismin vahvistamista koskevia toimenpiteitä.
Teksti: Otto Korhonen
Palermon sopimus (virallisesti Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus, UNTOC) on kansainvälinen sopimus, jolla torjutaan kansainvälistä järjestäynyttä rikollisuutta.