Hybridiuhat vaativat koko yhteiskunnan osallistumista
Suomen, Liettuan ja Puolan suurlähetystöt järjestivät 17.6. Wienissä yhteistyössä Austrian Institute for European and Security Policyn (AIES) kanssa paneelikeskustelun From Preparedness to Practice: Implementing Societal Resilience against Hybrid Threats.
Keskustelussa Suomen, Itävallan, Liettuan ja Puolan asiantuntijat tarkastelivat hybridiuhkien kehitystä sekä yhteiskuntien keinoja vahvistaa kriisinkestävyyttä.
Panelistit korostivat, että hybridiuhkien kirjo ulottuu disinformaatiosta ja kyberhyökkäyksistä infrastruktuuriin kohdistuviin häiriöihin. Teknologian, tekoälyn ja sotateknologian nopea kehitys nähtiin uhkakenttää muuttavana tekijänä.
Suomen Turvallisuuskomitean yleissihteeri, everstiluutnantti Annukka Ylivaara esitteli Suomen kokonaisturvallisuusmallia (timanttimalli), jossa turvallisuus rakentuu puolustuksen lisäksi muun muassa huoltovarmuudesta, infrastruktuurista, psykologisesta resilienssistä ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Turvallisuusriskit ovat monimuotoisia. Esimerkkinä Ylivaara käytti tekoälystä sekä luonnosta peräisin olevia uhkia. Hän painotti, että turvallisuus on koko yhteiskunnan yhteinen tehtävä.
Itävallan hallituksen turvallisuusasioiden neuvonantaja Andreas Schlegel painotti kansalaisten tietoisuuden merkitystä ja varoitti erityisesti verkossa tapahtuvan radikalisoitumisen kasvusta. Schlegelin mukaan noin 80 prosenttia Itävallan väestöstä ei ole riittävän tietoinen näistä uhista, ja hybridivaikuttamisen toimijat hyötyvät tästä tietämättömyydestä. Tarvitaan aktiivista viestintää kansalaisille.
Liettuan sisäministeriön yleisen turvallisuusviraston kansainvälisen yhteistyön ja tiedotustuen osaston johtaja, eversti Saulius Guzevičius nosti esiin hybridihyökkäysten uusia muotoja, kuten miehittämättömien ilma-alusten ja ilmapallojen käytön salakuljetuksessa ja häirintätarkoituksissa. Nopeasti kehittyvät teknologiat luovat jatkuvasti uusia haasteita. Puolan ulkoministeriön disinformaatio-osaston päällikkö Paula Rejkiewicz puolestaan korosti ulkomaisen tiedonmanipuloinnin ja häirinnän torjuntaa sekä kansalaisten medialukutaidon vahvistamista.
Keskustelun keskeinen viesti oli, että hybridiuhkiin vastaaminen edellyttää koko yhteiskunnan osallistumista. Infrastruktuurin suojaaminen, huoltovarmuus, kansalaisten kriisinsietokyky ja luotettava viestintä ovat yhtä tärkeitä kuin perinteinen sotilaallinen valmius.