Arabiemiirikuntien koulutus- ja tutkimusjärjestelmä sekä koulutusviennin mahdollisuudet Suomelle

Arabiemiirikunnat ohjasi koulutukseen ja tutkimukseen julkisella puolella liittovaltion tämän vuoden budjetista AED 10,4 mrd (EUR 2,4 mrd). Maa tavoittelee ensiluokkaista koulutusjärjestelmää. Maassa on varsin suuri hajonta oppilaiden ja koulujen oppimistuloksissa. Julkiset koulut toimivat opetusministeriön alaisuudessa. Yksityiset koulut vastaavat 75% perusopetuksesta (K12), määrä on viime vuosina kasvanut. Myös julkisia kouluja yksityistetään PPP-mallien avulla. Sukupuolten segregaatiota on purettu myös julkisissa kouluissa. Vierastyöntekijöiden lasten koulutuksen maksaa joko vanhemmat tai vanhempien työnantajat. Opettajien ammattitaito ja koulutustausta vaihtelee - maa on ottamassa käyttöön opetusalan toimijoiden lisenssointijärjestelmän. Maan kansallinen korkeakoulustrategia 2030 pyrkii vahvistamaan maan korkeakoulutuksen normeja. Arabiemiirikunnat tähtäävät koulutuksen KV-strategiassaan maailman johtavaksi TNE-keskukseksi. Maa haluaa profiloitua vahvasti tietoyhteiskuntana ja on valmis investoimaan avainaloihin merkittävästikin.

Koulutukseen kohdennettiin vuotuisesta (2020) liittovaltion budjetista AED 10,4 mrd (EUR 2,4 mrd), lähes 17 prosenttia federation kokonaisbudjetista. Huomattava, noin kolmanneksen osuus valtion kokonaisbudjetista kohdistuu erityisesti kansalaisten hyvinvointia, koulutusta ja terveydenhuoltoa koskeviin ohjelmiin ja rahoituskohteisiin (reilu 10 % kokonaisväestöstä). Tämän hetken kaksoishokki (öljyn alhainen maailmanmarkkinahinta sekä COVID-19 epidemia) ei vielä ole suoraan näkynyt leikkauksina koulutuksen ja tutkimuksen puolella – esimerkiksi ensi vuonna avataan kaksi uutta korkean profiilin korkeakoulua Abu Dhabiin, toinen niistä alueelle poikkeuksellisesti humanistisisiin, yhteiskuntatieteisiin ja filosofiaan erikoistuva Mohammed bin Zayed University for Humanities (MBZUH).

Viimeisimmässä PISA-tuloksissa (PISA 2019) maa sijoittuu eri aineissa sijoille 36-42. Tulokset ovat junnanneet paikoillaan jo useamman vuoden. Vastaavaa taso on nähtävissä muillakin KV-mittareilla – marraskuussa 2020 julkaistut TIMSS tulokset olivat saman suuntaiset. Maassa on varsin suuri hajonta oppilaiden ja koulujen oppimistuloksissa (eriarvoisuus), yksityiset KV-koulut pärjäävät varsin hyvin (Dubain yksityiskoulujen osalta sijoitus PISA-2019:ssa olisi ollut 19.). Maan koulutusjärjestelmä rakentuu laajaan yksityiskoulujen verkostoon ja osasata näistä valmistuu erittäin korkeatasoisia opiskelijoita. Julkisten koulujen ovet avautuvat lähinnä kansalaisille, tosin yhä kasvava osa myös emiraattioppilaista ohjautuu yksityiskouluihin. Koulutus julkisissa kouluissa ja oppilaitoksissa on kansalaisille ilmaista kaikilla koulutuksen tasoilla K12:ssa (kaksi luokkaa varhaiskasvatusta [KG] sekä luokat 1-12) aina julkisiin korkeakouluihin saakka. Lisäksi kansalaisille on stipendiohjelmia useilta eri toimijoilta, niin ministeriöstä ja opetushallinnosta, muilta julkisilta tahoilta kuten esimerkiksi valtionyhtiöltä sekä erinäisiltä säätiöiltä korkeakouluopintojen tukemiseen niin koti-  kuin ulkomaillakin, joskin viimeaikoina on nostettu esiin tarvetta painottaa stipendien kohdistamista jo alueelta löytyviin korkeakouluihin.

Julkiset koulut siirtyivät Emiraatti-koulumalliin (Emirati School Model) vuonna 2017-2018 kooten ne kaikki opetusministeriön alaisuuteen. Samalla kaikki julkiset koulut alkoivat noudattamaan samaa uusittua OPS:aa, riippumatta emiraatista. ADEC (nykyisin ADEK, Abu Dhabi Department of Education and Knowledge) vastasi ennen uudistusta Abu Dhabin julkisista kouluista. ADEK:n rooli on muuttunut Dubain KHDA:n (The Knowledge and Human Development Authority) kaltaiseksi, operatiivisesta pääsääntöisesti yksityiskoulutussektoria säänteleväksi. Emiraatti-koulumallia tarjotaan myös yksityisille operaattoreille ja kouluille käytettäväksi. Tällaisia kouluja onkin ollut jonkin verran, mutta niiden määrä on vähentynyt ilmeisesti kysynnän puutteesta johtuen. Merkittävät panostukset uuteen koulumalliin näyttävät ainakin osin valuvan hukkaan, semminkin kun emiraattitasolla esimerkiksi ADEK on ryhtynyt panostamaan PPP-koulumalliin.

Julkisten koulujen opettajilla ja rehtoreilla ei juurikaan ole harkintavaltaa siitä, miten kouluja ja opetusta pyöritetään. Hankinnat ja ohjaus tapahtuu keskusjohtoisesti eivätkä julkiset koulut voi aloittaa omia pilotointeja tai ottaa esimerkiksi omaharkintaisesti esimerkiksi opetusteknologiaa käyttöön koulutasolla. Julkisia kouluja tai sen johtoa ei myöskään voi lähestyä suoraan, vaan kaikki yhteydenotot pitää tehdä opetusministeriön kautta.

Sukupuolten segregaatio koulujen välillä vaihtelee. Julkiset koulut ovat uuden koulumallin myötä siirtymässä (Cycle 1, luokat 1-5) yhteiskouluihin tai -luokkiin. Periaatteessa kaikkien uusien ykkösluokkalaisten piti aloittaa yhteisluokissa jo syksyllä 2018, ihan niin pitkälle ei ole vielä päästy, muutos on vielä kesken. Osa konservatiivisemmista vanhemmista on vastustanut siirtymistä yhteiskouluihin. Sukupuolten segregaatio nähdään kuitenkin pidemmällä aikavälillä vahingolliseksi esimerkiksi naisten työllistymisen kannalta. Koulu-uudistuksen katsotaan auttavan madaltamaan näitä näkymättömiä aitoja. Tilanne on jo muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja maan johto haluaa edistää tätä desegregaatiokehitystä mm. koulu-uudistuksella. Yksityiskouluissa opetusta tarjotaan niin yhteisopetuksessa kaikilla asteilla kuin osittain segregoidustikin.

Julkinen, yksityinen, PPP

Koko liittovaltion tasolla yksityisen perus- ja toisen asteen opetuksen piirissä on jo noin 75 % oppilaista (810 000), Dubain emiraatin osalta osuus on jo yli 90 %. Yksityisiä ja julkisia kouluja on melkein sama määrä – reilu 600 kappaletta kutakin – mutta yksityiset koulut ovat keskimääräiseltä kooltaan suurempia kuin julkiset koulut.

Julkinen koulutusjärjestelmä jakaantuu varhaiskasvatukseen (0-4-vuotiaat), esiopetukseen (4-6-vuotiaat, KG1-KG2) sekä kolmiosaiseen perusopetukseen joka pitää sisällään toisen asteen: Cycle 1, luokat 1-5; Cycle 2, luokat 6-8; Cycle 3 luokat 9-12, jotka voivat olla yleissivistävää, ammatillista tai erikoistuvaa/painottavaa (esim. luonnontieteet). Oppivelvollisuus alkaa kuusivuotiaana ja päättyy päättötodistuksen saantiin 12.-luokan keväällä tai oppilaan täyttäessä 18 vuotta. Varhaiskasvatus ja esiopetus eivät ole pakollisen opetusvelvollisuuden piirissä, mutta merkittävä osa lapsista osallistuu siihen (esiopetuksen osalta 95%). Suurin osa KV-kouluista tarjoavat vastaavan tyyppistä K12-mallia (4-vuotiaista 18-vuotiaiksi) astejaon riippuessa käytettävissä olevasta OPS:sta.

Opetuskielinä julkisissa perusopetusta antavissa kouluissa, jotka palvelevat pääsääntöisesti vain emiraatteja, ovat englanti (englanti, luonnontieteet ja matematiikka) ja arabia (loput aineet). Aasian kasvava merkitys näyttäytyy alueella mm. halukkuudesta laajentaa kielivalikoimaa (mm. kiina ja japani).

Julkisissa kouluissa englanniksi opetettavia aineita opettaa pääsääntöisesti natiivipuhujat englanninkielisistä maista. Opetusministeriö paikkaa paikallisia arabiaksi opettavien opettajien, varsinkin miesten, liian pientä määrä lähialueelta tuoduilla opettajilla (Syyria, Egypti, Palestiina). Opettajan ammatti ei ole emiraateille houkutteleva, varsinkaan miehille. Yrityksistä huolimatta opettajien emiratisaatio julkisella puolella ei ole onnistunut. Työ koetaan raskaaksi, paikallisittain huonosti palkatuksi, vailla etenemismahdollisuuksia.

Yksityisellä puollella opetushenkilöstön ammattitaito ja tausta vaihtelevat merkittävästi koulun mallista (esim. intialainen, amerikkalainen, brittiläinen) sekä hintatasosta riippuen. Periaatteessa kaikilla yksityiskoulun opettajilla pitäisi olla vähintään kanditutkinto.

Vuonna 2017 esiteltiin opetusalan henkilöiden lisensointijärjestelmä (Teachers’ Licensing System, TLS), jonka tarkoituksena on varmistaa opetushenkilöstön riittävä hyvä koulutus- ja opetustaso Arabiemiirikunnissa niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Tarkoitus varten on federaatiotasolla perustettu portaali, johon kaikkien opetushenkilöstöön kuuluvien (ml. rehtori, sekä opot ja muu koulun henkilökunta) pitää kirjautua ja heidän tulisi hankkia opetuslisenssi vuoden 2020 loppuun mennessä. Opetuslisenssin saadakseen kokelaan pitää jättää kaikki tarvittavat dokumentit portaaliin, ml. tutkintotodistukset, sekä läpäistä kaksi testiä, toinen aineenhallinnasta ja toinen pedagogiikasta. Koulutustason minimiksi on nyt kirjattu kandidaatin tutkinto. Opettajille, jotka eivät läpäise testiä tai joilta puuttuu minimitutkinto (kandi), myönnetään väliaikaisen lisenssin, jonka voimassaoloaikana (24 kk) heidän täytyy aloittaa puuttuvat opinnot ja/tai uusia kokeet.

Abu Dhabissa (Education Partnership Schools, EPS) kuin Dubaissakin (Dubai Schools) kokeillaan uusia Public-Private-Partnership –malleja (PPP) koulutuksen tuottamiseen julkisilla rahoilla yksityisten operaattoreiden toimesta (Charter Schools). Abu Dhabin EPS-hanke on osana suurempaa 5 mrd. euron Ghadan 21 kehityshanketta ja se on ollut käynnissä 12 koulun osalta syksystä 2019 alkaen ja laajentui edelleen syksystä 2020. Charter-kouluissa opettajina toimii pääsääntöisesti ulkomailta tuotuja englanniksi opettavia opettajia ja Abu Dhabin tapauksessa OPS:kin noudattaa muunneltua amerikkalaista opetussuunnitelmaa. Suurin osa opetuksesta tapahtuu englanniksi (pl. arabiankieliset ydinaineet, ml. äidinkieli ja islam). Suuntana näyttää olevan kasvavissa määrin antaa yksityinen puolen hoitaa koulutuksen järjestäminen ostopalveluna julkisen puolen keskittyessä ohjaamiseen, valvontaan ja suunnitteluun. PPP-mallin mahdollinen yleistyminen näyttäisi viittaavaan siihen, että Emiraati-koulumallin ei koeta täyttävän kaikkia niitä tarpeita, joita opetukselle on haluttu asettaa. Yksityisten operaattorien katsotaan pystyvän tuottamaan opetusta tehokkaammin – pienemmillä kustannuksilla ja paremmalla laadulla. Abu Dhabin Charter Schools -operaatoreiden (Taleem, Aldar Education, Bloom Education) on annettu varsin vapaasti päättää koulun operointiin liittyvistä asioista, ml. kouluhenkilöstön valinnasta myös emiraattiopettajien osalta, mikä on ollut varsin poikkeuksellista.

Suurin osa Arabiemiirikunnissa asuvista lapsista käy yksityisiä kouluja, joita löytyy erittäin hyvätasoista heikkoihin. Lukukausimaksut kalleimmilla kouluilla nousevat kymmeniin tuhansiin euroihin, maksajana on joko vanhemman työnantaja osana työntekijän etuuksia tai vanhemmat itse. ADEK Abu Dhabissa sekä KHDA Dubaissa sekä SPEA (Sharjah Private Education Authority) Sharjahissa rankkaavat yksityisiä kouluja koulutarkastuksilla parin vuoden välein. Pienemmissä pohjoisissa emiraateissa tarkastukset hoitaa opetusministeriön paikallinen koulutoimisto.

Yksityinen koulutus ja sen myötä kilpailu oppilaista nähdään koulutuksenkin osalta tärkeänä oppimistulosten tasoa nostavana tekijänä. Yksityiskoulutoiminta luo myös merkittävää liikevaihtoa alueelle – pelkästään Dubain osalta on arvioitu, että yksityiskoulusektori on kooltaan noin AED 18 mrd (noin EUR 4,25 mrd) kun mukaan lasketaan yksityiset korkeakoulut ja instituutit.

Ammatillinen koulutus

Ammatillisen ja teknillisen koulutuksen (TVET, paikallisesti 2. aste ja ”opistoaste”) merkitystä halutaan kasvattaa. Emiraattiopiskelijoille pääsääntöisesti kohdennettu julkinen ammatillinen opetus ja koulutus (esim. ADVETI, Institute of Applied Technology, NIVE) on luonteeltaan vielä usein (liiankin) akateemista. Tutkinnoissa ja opinnoissa perinteinen opetus näyttäisi olevan painoarvoltaan huomattavasti suurempaa kuin ammatillinen harjoittelu. Koulutuksenjärjestäjät pyrkivät jatkossa tekemään entistä enemmän yhteistyötä suoraan yritysten kanssa – täydennyskoulutus ja jatkuva oppiminen nähdään merkittävänä koulutuksen kasvun alueena ja toimijat haluavatkin päästä kouluttamaan myös eri yritysten vierastyöntekijöitä. Jatkuvan oppimisen keskuksia on perustettu niin ammatillisen koulutuksen instituutteihin kuin korkeakouluihinkin – näillä keskuksilla on usein enemmän vapauksia mm. yhteistyöhön ja koulutuksen ostoon. Arabiemiirikunnissa on käytössään rinnakkaiset tutkintomallit TVET-puolelle ja akateemisella puolelle (sillä erotuksella, että TVET-puolelta puuttuu ylin tohtoritaso). Esimerkiksi TVET-kanditutkinnolla ei saa opiskeluoikeutta yliopistoon. Ammatillista koulusta järjestetään alueella perustuen kansallisiin pätevyyksiin ja normeihin sekä kansainvälisesti hyväksyttyihin pätevyyksiin. Koulutusta tarjotaan laajasti myös esimerkiksi yritysten sekä jonkin verran kolmannen sektorin toimesta. Heinäkuussa 2020 ilmoitettiin kansallisen pätevyysviranomaisen (National Qualifications Authority) sulauttamisesta opetusministeriöön, muutos voidaan nähdä jatkumona mm. korkeakoulu- ja tiedeministeriön sulauttamisesta opetusministeriöön vuonna 2016.

Korkeakoulutus

Arabiemiirikuntien kansallinen korkeakoulustrategia 2030 (National Higher Education Strategy 2030) vuodelta 2017 pyrkii vahvistamaan maan korkeakoulutuksen normeja, lisäämään tutkimustoimintaa, laatimaan ja vahvistamaan tutkintojen viitekehyksiä sekä kehittämään opetussuunnitelmaa kohtaamaan paremmin työantajien tarpeita yhteistyössä yksityissektorin kanssa.

GCC-maat, erityisesti Abu Dhabi (ADEK) ja Qatar (Qatar Foundation) ovat panostaneet merkittävästi ylikansalliseen koulutukseen (Transnational Education, TNE) ja saaneet houkuteltua merkittäviä kansainvälisiä yliopistoja perustamaan kampuksiaan alueilleen. Esimerkiksi New York University:llä ja Sorbonne:lla ja usealla muulla merkittävällä korkeakoululla on alueella kampuksensa. Näiden ”kutsuttujen” korkeakoulujen ei ole välttämättä oletettu edes tuottavan voittoa vaan niiden houkuttelu alueelle on liittynyt imagon, maineen ja yhteyksien vahvistamiseen korkeakoulutuksen osalta esimerkiksi Ranskan ja Yhdysvaltain suuntaan. Toiminta mahdollistetaan subventoinneilla ja yhteistyölle ei ole välitöntä tuottoastettavaadetta. Suurin osa yksityisistä (KV)-korkeakouluista toimii kuitenkin alueella puhtaan kaupallisesta näkökulmasta. Niitä houkutellaan alueelle esimerkiksi erinäisin vero- ja maankäyttöeduin.

Arabiemiirikunnat tähtää maailman johtavaksi TNE-keskukseksi. British Council arvioi selvityksessään maata erittäin suotuisasti opiskelijoiden liikkuvuuden, ulkomaisten tutkintojen tunnustusmenettelyjen säätelykehyksen sekä ylikansallisen koulutuksen avoimuuden suhteen. Viime vuosina opiskelijoiden liikkuvuus niin ulkomaille kuin Arabiemiirikuntiin on kasvanut huomattavasti. Vuosittain reilu 10 000 opiskelijaa suuntaa Arabiemiirikunnista tutkinto-opintojen perässä ulkomaille. Opinnot suuntautuvat erityisesti Iso-Britanniaan, Yhdysvaltoihin, Intiaan ja Australiaan. Vastaavasti Arabiemiirikuntiin suuntaa lähes 80 000 tutkinto-opiskelijaa. Selvästi suurin yksittäinen ryhmä (lähes 14 000 opiskelijaa) tulee Intiasta ja tämä määrä kasvoi entisestään tänä vuonna. Iso osa opiskelijoista tulee lähialueelta (MENA), mutta esimerkiksi Yhdysvalloista, Kanadasta ja Iso-Britanniasta tulee kustakin noin 1000 opiskelijaa vuosittain. Kokonaisuudessaan kolmannella asteella oli vuoden 2017 tilastojen mukaan vajaa 170 000 opiskelijaa ja opiskelijamäärän ennustettiin kasvavan vuotuisesti noin 4 %.

Tästä huolimatta paikallisissa KV-kouluissa opiskelevista lukiolaisista jopa 90 % on ilmaissut haluavansa opiskella tutkintonsa ulkomailla. Tämä vastaa noin yhtä korkeakouluikäluokkaa Suomen mittakaavassa vuotuisasti. COVID-19 tilanne toki muutti tilannetta liikkumisen vaikeuduttua. Osassa korkeakouluja näkyi syksyn myötä merkittävää kasvua opiskelijamäärissä. Osa ulkomaille halunneista nuorista jäi opiskelemaan paikallisille (filiaatti)kampuksille. Myös lähialueelta, esimerkiksi Intiasta, tuli aikaisempaa enemmän opiskelijoita matkustamisen vaikeutuessa kaukaisempiin kohteisiin. Mikäli Suomi näyttäytyy koronakriisin osalta turvallisena ja resilienttinä maana (ns. ”Korona-ranking”), voisi alueelta saada houkuteltua hyvinkin korkeatasoisia perus- ja jatko-opinto-opiskelijoita laajasta yksityiskouluverkostosta (K12) sekä paikallisista korkeakouluista.

Emiraattiopiskelijoille, jotka kuuluvat maassaan pieneen vähemmistöön, on rakennettu merkittäviä tukitoimia ja ohjelmia sekä stipendejä. Opintojen aloitus julkisissa korkeakouluissa vaatii tiettyä tasoa paikallisesta päättökokeesta (EmSAT) sekä riittävän hyvää englannin kielen taitoa (IELTS/TOEFL) – opinnot ovat myös julkisissa korkeakouluissa, tutkinnosta riippuen, ainakin osittain englanniksi. Visio 2021 mukaan Foundation/Pathway –ohjelmista (valmistava opintojakso tai -vuosi korkeakouluopintoihin) julkisissa korkeakouluissa piti päästä eroon lukiosta valmistuvien oppilaiden parempien valmiuksien myötä alun perin vuonna 2018. Uusi määräaika on 2021, joka tuskin sekään toteutuu.

Suurimmat julkiset korkeakoulut Arabiemiirikunnissa ovat Khalifa University of Science, Technology and Research (KUSTAR), Zayed University (ZU), United Arab Emirates University (UAEU) sekä Higher Colleges of Technology (HCT). Näistä HCT on luonteeltaan lähimpänä suomalaisia AMK:ta ja se onkin allekirjoittanut yhteisymmärryspöytäkirjan (MoU) Arenen kanssa syksyllä 2019 suomalaisten AMK:jen ja HCT yhteistyön edistämiseksi. Tällaiset pöytäkirjat edesauttavat alueella keskusteluyhteyksien avaamista ja niitä kannattaakin suomalaisten AMK:jen hyödyntää.

Yhteensä julkisia ja yksityisiä korkeakouluja Arabiemiirikunnista löytyy toista sataa, osa toki hyvinkin pieniä. Suurin osa tarjottavista tutkinto-ohjelmista on kandidaatin tutkintoja, mutta myös jatkotutkinto-ohjelmia (maisterin tutkinto ja siitä ylöspäin) sekä tutkijakouluja löytyy niin yksityisistä kuin julkisistakin korkeakouluista ja instituuteista. Uusimpana lisäyksenä korkeakoulukenttään on vuoden 2021 alusta aloittava julkinen tutkijakorkeakoulu (MA, PhD), tekoälyyn keskittyvä Mohamed bin Zayed University of Artificial Intelligence (MBZUAI). Kyseinen tekoäly-yliopisto keskittyy erityisesti konenäköön, koneoppimiseen sekä luonnollisen kielen käsittelyyn. Tutkinto-ohjelmiin on houkuteltu merkittävillä stipendeillä opiskelijoita ulkomailta.

TKI-panostukset

Opetusministeriön viisivuotisen (2017-2021) strategisen suunnitelman mukaan TKI-panostus pitäisi olla ensi vuonna 1,5 % (tavoite ennen koronakriisiä). Maa, ja sen emiraatit, on luvattu visioiden ja strategioiden maa: UAE Vision 2021, UAE Centennial 2071, Abu Dhabi Economic Vision 2030, Abu Dhabin Tomorrow 2021 (Ghadan 21), Dubai Plan 2021, Dubai Industrial Strategy 2030, tekoälystrategia, kansallinen energiastrategia, Dubai Clean Energy 2050 Stategy, Education 2020 Strategy, National Innovation Strategy. Tulevaisuuden menestyksen edellytyksinä nähdään talousrakenteen monipuolistaminen lisäksi koulutustason nostaminen, tietopohjaisen talouden rakentaminen sekä innovaatioiden kannustaminen.

COVID-19 myötä on nostettu esiin tarve tieteen, tutkimuksen ja uusien kumppanuuksien luonnista erityisesti terveyteen, ruokaturvaan ja tekoälyyn ja robotiikkaan liittyvissä hankkeissa ja kehitystyössä. Tämän lisäksi maan linjaamia muita keskeisiä tutkimuksen aloja on mm. koulutusinnovaatiot ja -teknologia, terveysteknologia ja bioinformatiikka, finanssiteknologia, kansanterveystiede ja hyvinvointi, bioteknologia ja genomiikka, vesihuolto ja -talous, aurinko- ja vaihtoehtoiset energiajärjestelmät sekä uusiutuva energia, finanssiteknologia, esineiden internet, additiivinen valmistus (3D-tulostus, ml. rakennustekniikka), kehittyneet rakennusmateriaalit, kuljetuslogistiikka, -analytiikka ja –turvallisuus, kyberturvallisuus sekä viime aikoina paljon julkisuutta saanut avaruustutkimus ja –teknologia (Mars-luotain ”Al Amal”, Toivo).

Kansallisen innovaatiostrategiassa innovaatioekosysteemien mahdollistajaksi mainitaan ensiluokkainen koulutusjärjestelmä, tutkimuksen ja kehitystyön keskittäminen yliopistoihin sekä innovaation edistäminen ja yrityshautomot. Innovaatioiden edistämiseksi kaavaillaan mm. innovaatio-OPS:ja sekä innovaatiokilpailuja kaikilla koulutustasoilla, kyvykkäiden yksilöiden identifiointia varhaisessa vaiheessa sekä parhaiden globaalien kykyjen houkuttelua tutkimuslaitoksiin ja -yrityksiin. Suomi herättääkin alueella mielenkiintoa mm. ekosysteemiajattelun ja startup-toiminnan tukemisen mallien kautta.

Merkittävät panostukset esimerkiksi avaruustekniikkaan ja –tutkimukseen ovat tärkeässä roolissa kannustamaan arabi-opiskelijoita kiinnostumaan STEM-aineista (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) sekä laajemminkin maan talouden monipuolistamisessa. Mars-luotainprojektiin osallistuvien emiraati-insinöörien ja –tieteilijöiden keski-ikä oli 27 vuotta, 80 % ollessa naisia. Naisten voimaantuminen ja mahdollisuus meriittien kautta työelämässä nousuun toiminee huomattavana motivaationa monelle nuorelle emiraattinaiselle.  Vaikka vetovastuu oli tällä kertaa vielä vahvasti yhdysvaltalaisilla tutkijoilla ja insinööreillä, emiraattien oman avaruustutkimuksen tietopääoman kerryttäminen oli yksi projektin tavoitteista.

Tutkimusta rahoitetaan suoraan osana julkisten yliopistojen budjettia. Lisäksi alueelta löytyy useampia julkisia ja puolijulkisia tahoja, jotka rahoittavat tutkimusta omista lähtökohdistaan. Usein rahoitusinstrumentit ja -tahot painottavat erityisesti paikallista impaktia ja läsnäoloa rahoituspäätöksissään. On hyvä huomioida, että yksityisen ja julkisen rahan määritelmä ei alueelle ole yhtä selvä kuin esimerkiksi Suomessa. Emiraattien sheikit hallinoivat ja ohjaavat julkisia rahavirtoja, mutta he hallinnoivat myös laajaa ”perheyritystoimintaa” ja -rahoitusta eri sektoreilla.

Maa kannustaa yrityksiä yhteistyöhön TKI-toiminnassa paikallisten tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Maan kannalta merkittäväksi koettujen alojen osalta halutaan tehdä yhteistyötä myös alansa maailman johtavien tutkimuslaitosten kanssa. Esimerkiksi ruokaturvan kehitystyön osalta maa tekee yhteistyötä niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella esimerkiksi alankomaalaisten ja korealaisten toimijoiden kanssa.

Suomen ja Arabiemiirikuntien yhteistyö: potentiaali koulutus- ja osaamisviennin osalta

Suomalaisilla koulutus- ja tutkimusalan toimijoille Arabiemiirikunnista löytyy mahdollisuuksia, kunhan tekee kotiläksynsä ja varaa riittävästi aikaa tutustumiseen ja verkostoitumiseen. Julkisen puolen hankkeisiin ja kehitystehtäviin mukaan pääsy vaatii alueelle meritoitumista ja näkyvyyttä. Opettajalisenssijärjestelmä (TLS) ei vielä ole valmiina vuoden 2020 lopulla, vaan järjestelmää otetaan käyttöön asteittain. COVID-19 myötä verkkokurssit TLS:n liittyvään täydennyskoulutukseen kiinnostavat myös paikallista opetusministeriötä.

Koulutusviennin osalta laaja yksityissektori tarjoaa mahdollisuuden sopivien yhteistyökumppanien löytämiseen (yksityiskouluoperaattorit, kansainväliset korkeakoulut). Esimerkiksi opetusteknologian osalta meneillään oleva koronakriisi on nostanut esiin aukkoja ja tarpeita etäopetuksen suhteen.  Teknologia nähdään koulujen toiminnan kannalta tärkeänä myös lähiopetukseen palattaessa, sillä tilanne kriisin osalta jatkuu yhä ja useat koulut aloittivat uuden lukuvuoden monimuoto-opiskeluna, jossa jopa 50 % opiskelusta tehdään etänä. Osa oppilaista on jatkanut 100 % etäopetuksessa maaliskuulta 2020 saakka – tämä nostaa esiin myös huolen oppilaiden hyvinvoinnista.  Mikäli jonkin suurista yksityiskouluoperaattoreista ottaa käyttöön jonkin opetusteknologian ratkaisun ja alustan, julkinen puoli usein kiinnostuu asiasta ja on valmiimpi tekemään hankintoja kohdennetusti, kunhan se ensin voi varmistua palvelun ja teknologian toimivuudesta (proof of concept). Näitä tahoja kannatta lähestyä myös esimerkiksi opetusteknologian ratkaisuilla. On hyvä huomioida, että alueelle on jo runsaasti tarjontaa opetusteknologiaan liittyen – tuotteen pitää siten ollen erottua edukseen massasta ja olla luonnollisesti myös teknisesti ja visuaalisesti erinomaista tasoa. Tutkimukseen perustuva ja tutkimuksella todennettu tuote luo hyvän lähtökohdan onnistumisille. Syksystä 2020 lähtien julkisen puolen digialustatoimijana K12-puolella on ollut Alef Education.

Yksityiskoulusektorille päästääkseen tulee koulutusvientituotteen (oli sen sitten koulusta, SAAS, edtech-raksaisu tms.) olla valmis ja erottua kilpailuilla markkinoilla edukseen. Ei riitä, että ratkaisu tai koulutus vakuuttaa opettajat – pitää ottaa huomioon myös koulutuksen järjestäjän tarpeet. Datan kerääminen ja esittäminen helpossa muodossa koulutuksen järjestäjälle tai koulun johdolle on tärkeää, sillä tuota dataa voidaan sitten käyttää hyväksi koulutarkastuksissa vähintäänkin koulun itsearvioinnin velvoitteen osalta. Koulutarkastusten julkiset tulokset vaikuttavat koulun mahdollisuuksiin saada riittävästä maksukykyisiä asiakkaita (=vanhempia) sekä sen oikeutteen nostaa koulumaksuja. Kannattaakin siis tutustua koulutarkastusten kehykseen (School Inspection Framework UAE) – mikäli oman tuotteensa tai palvelunsa pystyy linkittämään teemoihin ja ”suorituskykyvaatimuksiin”, on todennäköisempää, että tuotteelle syntyy kysyntää.     

Koulukonseptien osalta tilanne on hieman hankalampi. Käytännössä ainoa mahdollinen tapa perustaa suomalaistyylinen koulu on ottaa koulussa käyttöön esim. britti- tai amerikkalainen OPS ja muokata opetuskäytänteitä suomalaiseen suuntaan. Yhteistyö paikallisen operaattorin kanssa voisi olla helpoin tapa konseptoida ja tuoda markkinoille tämän tyyppinen koulu. Esimerkiksi Dubain KHDA hyväksyy kyllä minkä tahansa kansallisesti hyväksytyn OPS:n koulun käyttöön. Suomalaisenkin koulun voi perustaa, kunhan se noudattaa virallista suomalaista OPS:aa – suomen tai ruotsin kieliselle koululle ei välttämättä vielä Dubaissa ole kuitenkaan markkinarakoa.

Alueella toimii hieman eri konseptein eri Education Zone:ssa koulutuskeskuksia ja -hubeja. Hubin alla toimiminen madaltaa kynnystä resurssien käytön osalta. Esimerkiksi RAKEZ (Ras Al Khaimah Education Zone) pitää sisällään toimijoita joiden sateenvarjon alle otettaisiin varmasti mielellään myös suomalaista osaamista niin lyhyemmillä kursseilla kuin osa- tai kaksoistutkintojenkin suhteen sekä TVET-puoleen liittyen.

Korkeakoulupuolella opettajakoulutus, ml. harjoituskoulumalli, yhteistyö opettajakoulutuslaitosten kanssa sekä kaksoistutkinto- ja kesäkurssimallit kiinnostavat paikallisia tahoja. Mikäli yhteistyötä saadaan aikaiseksi myös tutkimuksen ja yhteistyön osalta, on parempi todennäköisyys saada kylkiäisenä myös kaupallista toimintaa (esimerkiksi kesäkoulut ja -kurssit).

Nokian alueellisten 5G-pyrkimysten ja -konseptien myötä kannattaisi myös selvittää koulutus- ja tutkimusyhteistyömahdollisuuksia paikallisten ja suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kesken esimerkiksi IoT:n ja muiden langattomien sovellusten kehittämisessä – erityisesti koulutukseen liittyen. Arabiemiirikunnat on valmis panostamaan merkittävästi ruokaturvaan, terveyden ja hyvinvoinnin tukemiseen, tekoälytutkimukseen sekä esimerkiksi kyberturvallisuuteen tulevinakin vuosina – yhteistyötahoja maailmalta toki löytyy, mutta paikallisen ”oman mallin” tukeminen yhteistyön ja kumppanuuksien kautta voisi avata suomalaisille tutkimus- ja korkeakoulukentällä toimiville pääsyn hyvin varusteltujen ja rahoitettujen laboratorioiden ääreen sekä myöhemmässä vaiheessa yritysyhteistyön kautta tukea myös vientiponnisteluja.

Dubain Expo nähdään alueella merkittävänä kansallisena ponnistuksena – näkyvyys Expossa ja osallistuminen siihen nähdään alueella positiivisessa valossa.

Ammatillisen koulutuksen boomia alueella on odotettu jo pitkään. Suomalaistoimijoiden osalta järkevää olisi yhteistyön käynnistäminen jo luvan omaavan tahon kanssa. Tällainen taho voisi olla esimerkiksi ammatillinen instituutti, säätiö tai 2. asteen yksityiskouluoperaattori, joka haluaa laajentaa tutkintorakennettaan ja/tai tarjota uudenlaisia oppisisältöjä. Osatutkinnot tai kohdennettu lyhyempi koulutus voisi olla hyvä tapa saada näkyvyyttä ja jalansijaa alueella. Mahdollinen tuleva ”innovaatio-OPS” pitänee sisällään paljon ammatillisen koulutuksen piiriin kuuluvia asioita (ml.  yrittäjyys- ja luovat alat kaikilla asteilla), joiden tarjoaminen yksityiskouluoperaattoreille voisi olla hedelmällistä. Dubain emiraatissa toimivat koulutuslisenssin omaavat yksityiset instituutit löytyvät KHDA:n ylläpitämiltä sivuillaan (yli 1100) – osa instituuteista on erikoistunut yhteen tai kahteen asiaan, esimerkiksi kielten opettamiseen tai korkeakouluopintojen valmennukseen, osa taas esimerkiksi kaupallisen alan koulutukseen tai hotelli-, elämys- ja matkailualojen koulutukseen ja tutkintoihin.