Ulkoministeri Stubb: Afrikkaa tarkasteltava aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin
Afrikan strateginen merkitys kasvaa koko ajan. Sitä ei tulisi tarkastella pelkästään kehityspolitiikan, vaan myös laajan turvallisuuden ja kaupan näkökulmista, ulkoministeri Alexander Stubb korosti maanantaiaamun tilaisuudessa, jossa julkistettiin linjaus ”Afrikka Suomen ulkopolitiikassa.” Stubbin lisäksi linjausta kommentoi kansanedustaja Pekka Haavisto, joka on ulkoministerin erityisedustaja Afrikan kriiseissä.
Alustuksessa ulkoministeri Stubb totesi Afrikan strategisen merkityksen kasvaneen viime vuosina. Afrikkaan liittyvät kysymykset ovat jatkuvasti YK:n turvallisuusneuvoston, EU:n ja G8-ryhmän asialistoilla. Haasteita monipuoliselle yhteistyölle riittää. Afrikka on edelleen maanosista köyhin, vaikka kehitystä on tapahtunut hyvään suuntaan. Kriisien ja konfliktien lukumäärä siellä on suurempi kuin missään muualla. Afrikka on Euroopan naapurimanner. Sen ongelmat heijastuvat suoraan eurooppalaistenkin turvallisuuteen ja hyvinvointiin esimerkiksi laittoman maahanmuuton, terrorismin ja hauraiden valtioiden kautta.
Toisaalta Afrikka tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Nousevat talousmahdit, kuten Kiina ja Intia, ovat huomanneet tämän ja kasvattavat apuaan ja investointejaan Afrikassa. Lisäksi Afrikka itse on entistä enemmän osallisena globaalien ongelmien ratkomisessa.
Suomi pyrkii tarkastelemaan Afrikkaa aikaisempaa kokonaisvaltaisemmin. Nyt julkistettava linjaus käsittelee Suomen Afrikkaan liittyviä tavoitteita ja toimintatapoja kaikki ulkopolitiikan osa-alueet huomioonottaen. Turvallisuus ja kehitys ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Suomen Afrikka-politiikassa painopiste on perinteisesti ollut kehitysyhteistyössä. Kehityspolitiikalla ja -yhteistyöllä on jatkossakin erittäin keskeinen rooli. Kuitenkin Suomenkin on aika kiinnittää enemmän huomiota myös Afrikan rauhan ja turvallisuuden kysymyksiin. Julkistettavassa linjauksessa paneudutaan erityisesti tähän.
Puheenvuoronsa lopuksi ulkoministeri summasi linjauksen johtopäätökset kuuteen kohtaan. Rauhan aktiivista edistämistä on jatkettava. Kriisinhallintaan on suhtauduttava kokonaisvaltaisena, monialaisena haasteena. Myös rauhanvälitystoimintaan on panostettava entistä tiiviimmin. Rahoituksen joustavuutta on lisättävä kaikissa operaatioissa. EU:n Afrikka-asialistalla on muistettava kokonaisvaltainen näkökulma, joka ottaa huomioon paitsi kehityspoliittiset myös rauhaan ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Lisäksi tavoitteena täytyy viime kädessä pitää demokratian, hyvän hallinnon ja ihmisoikeuksien ulottamista mahdollisimman laajalle afrikkalaisiin yhteiskuntiin.
Stubbin mukaan Suomella ja Pohjoismailla on tähän työhön hyvät lähtökohdat, sillä meillä on jo luotettavan asiantuntijan maine rauhanturva- ja rauhanvälitystehtävistä eikä meillä ole siirtomaahistoriaa taakkanamme.
Kansanedustaja Pekka Haavisto aloitti oman alustuksensa hahmottelemalla Afrikan taloushistorian kolme aaltoa. Ensimmäisen muodosti siirtomaa-aika, toisen kylmän sodan aikaiset uusjaot lännen ja idän leireihin ja kolmannen Aasian vaikutuksen kasvu. Haaviston mukaan useiden Afrikan maiden talous on jo selvästi riippuvaisempi Kiinan kuin esimerkiksi Euroopan taloudellisesta kehityksestä.
Mitä tulee rauhanturvaamiseen, monet Afrikan maat ovat myös itse asiantuntijoita. Afrikan Unioni on onnistunut paitsi pyörittämään 54 jäsenmaansa neuvotteluprosesseja myös nostamaan tiettyjä valtioita, kuten Ghanan, rauhanturvatoiminnan kansainväliselle tasolle. Haavisto muistutti, että Afrikka on globaali toimija muillakin tasoilla ja foorumeilla. Afrikan mailla on suuri painoarvo ja vaikutusvalta G77-ryhmän sisällä, mikä voitiin todeta Kööpenhaminan joulukuisen ilmastokokouksen aikana. Tästä johtuen EU:n tulisi nähdä Afrikka entistä tärkeämpänä neuvottelukumppanina.
Lisää aiheesta:
Afrikka Suomen ulkopolitiikassa (pdf, 401kt)