Suomen suhteet ja kehitysyhteistyö Lähi-idässä ja pohjoisessa Afrikassa

Suomen tavoitteena Lähi-idässä ja pohjoisessa Afrikassa on alueen vakauden ja kestävän kehityksen tukeminen.

Kolme naista istumassa pöydän ympärillä kokoustilassa. Taustalla kokousosallistujia ja tuuletin. Kuvan oikealla puolella on kuvituskartta Afrikasta ja Lähi-idästä, johon on merkitty sinisellä Marokko, Tunisia, Libya, Libanon, Egypti, Sudan, Jemen, Jordania, Irak.
Rauhanvälittäjät keskustelevat yhteisöjännitteistä sidosryhmien kanssa Abbassiyeh kunnassa Libanonissa heinäkuussa 2019 järjestetyssä julkisessa työpajassa. Kuva: Emad Karim / UN Women

Lähi-idän ja pohjoisen Afrikan kehitystä hidastavat alueen pitkäaikaiset taloudelliset, poliittiset ja yhteiskunnalliset haasteet ja kasvavat ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät ongelmat. Lisäksi alue kamppailee epävakauden, jännitteiden ja konfliktien kanssa. Monimutkaisiin ja osin valtioiden rajat ylittäviin haasteisiin vastaaminen kestävästi edellyttää laajaa sitoutumista. Ratkaisujen löytämisessä ja toimeenpanossa tarvitaan kansalaisyhteiskuntaa ja erityisesti nuorten ja naisten osallistumista.

Vuosina 2021–2024 Suomi pyrkii edistämään Lähi-idässä ja pohjoisessa Afrikassa demokratiaa, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa. Lisäksi tuetaan kestävää talouskasvua ja kauppaa, naisten työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä ihmisarvoisia työpaikkoja. Suomi pyrkii edistämään myös ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä oikeudenmukaista vihreää siirtymää. Kansalaisyhteiskunnan aktiivinen osallistuminen on tavoitteiden saavuttamisen ja kestävän kehityksen kannalta tärkeää.

Suomen kokonaisvaltaisen toiminnan tavoitteita kuvataan tarkemmin Lähi-idän ja pohjoisen Afrikan strategiassa.

Finland’s strategy for development cooperation in Middle East and Northern Africa 2021–2024 (PDF)

Grafiikka Suomen kehitysyhteistyön suunnittelluista määrärahoista Lähi-idässä ja pohjoisessa Afrikassa 2021–2024. Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen suunnataan 2,4 miljoonaa euroa ja se edistää YK:n Agenda 2030 -tavoitteita 7, 9 ja 13. Naisten yhteiskunnalliseen osallistumiseen 11,6 miljoonaa euroa. Yhteensä määrärahat ovat 14 miljoonaa euroa, ja se edistää YK:n Agenda 2030-tavoitteita 5, 8 ja 16.

Edellisellä ohjelmakaudella vuosina 2017–2020 Suomen tuki keskittyi tasa-arvoisten yhteiskuntien kehittämiseen sekä kestävän ja osallistavan talouskasvun edistämiseen.

Ulkoministeriö määrittelee Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueeseen kuuluvaksi seuraavat maat: Algeria, Bahrain, Egypti, Iran, Irak, Israel, Jordania, Kuwait, Libanon, Libya, Mauritania, Marokko, Oman, miehitetty Palestiinalaisalue, Qatar, Saudi Arabia, Syyria, Tunisia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Jemen. Laajempaan pohjoisen Afrikan alueeseen luetaan lisäksi Sahel (Burkina Faso, Tšad, Mauritania, Mali, Niger) ja Sudan.

Suomen kehitysyhteistyö tasa-arvon edistämiseksi

Suomen kehitysyhteistyöllä parannetaan naisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, rauhanprosesseihin ja työmarkkinoille.

Tavoite: Naisten yhteiskunnalliset osallistumismahdollisuudet paranevat

  • Edistetään YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman 1325 toimeenpanoa
  • Edistetään tasa-arvoista työelämää ja ihmisarvoisia työpaikkoja
  • Parannetaan naisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja pääsyä johtaviin asemiin

Meneillään olevat ohjelmat:

  • UN Women: Naiset, rauha ja turvallisuus -hanke Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, vaihe II. Hanke vahvistaa maiden kykyä YK:n naiset, rauha ja turvallisuus 1325-päätöslauselman toimeenpanemiseksi sekä naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi konfliktitilanteissa. Suomen tuki hankkeelle on 4,7 miljoona euroa vuosina 2019–2021.
  • ILO: Naisten työelämäoikeuksien kohentaminen Egyptissä ja Tunisiassa. Hankkeen tavoitteena on parantaa egyptiläisten ja tunisialaisten naisten mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille kokonaisvaltaisen lähestymistavan kautta. Hankkeella pyritään vahvistamaan valtion hallinnon ja työmarkkinajärjestöjen kykyä vastata naisten työmarkkinoilla kohtaamiin haasteisiin. Suomi tukee hanketta 2,2 miljoonalla eurolla vuosina 2018–2021.

Suomen kehitysyhteistyö ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi

Suomen kehitysyhteistyöllä tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi.

Tavoite: Ilmastonmuutoksen hillintä ja yhteiskuntien parempi sopeutumiskyky

  • Edistetään vähäpäästöistä kehitystä
  • Edistetään kiertotaloutta
  • Parannetaan yhteiskuntien kapasiteettia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi huomioiden kaikista heikoimmassa asemassa olevat

Meneillään olevat ohjelmat:

  • Ilmatieteen laitos ja Sudan Meteorological Authority (SMA): Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sääpalveluja parantamalla. Hankkeen keskeinen tavoite on SMA:n kapasiteetinvahvistaminen erityisesti sääennusteiden ja tietojenkäsittelyn saralla. Suomi tukee hanketta 600 000 eurolla vuosina 2020–2023.

Lisäksi Lähi-idän ja pohjoisen Afrikan strategian alla rahoitetaan seuraavia hankkeita

  • IOM: Kauttakulkusiirtolaisten terveystilanteen ja suojelun parantaminen Marokossa, Egyptissä, Libyassa, Tunisiassa, Jemenissä ja Sudanissa. Tavoitteena on tukea ja täydentää kansallisten ja paikallisten toimijoiden työtä kauttakulkusiirtolaisten terveyden ja suojelun edistämiseksi. Suomi tukee hanketta 3,5 miljoonalla eurolla vuosina 2020–2023.
  • Anna Lindh -säätiö: Kulttuurien ja sivilisaatioiden välinen vuoropuhelu. Anna Lindhin säätiö (ALF) on toiminut EU:n ja Välimeren alueen 44 valtion kansallisen ALF-verkoston kattoverkostona vuodesta 2005 lähtien. Toiminta perustuu kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämiseen ja kansalaisyhteiskuntien väliseen yhteistyöhön jännitteiden lieventämiseksi Välimeren alueella. Suomen tuki Anna Lindh -säätiölle ja Suomen kansallisen koordinaation toimintaan on yhteensä 100 000 euroa vuodessa.
  • Helsinki Policy Forum (HPF) on dialogiprosessi, joka perustettiin vuonna 2014 edistämään eurooppalaisten ja laajan Lähi-idän alueen poliittisten sekä yhteiskunnallisten vaikuttajien luottamuksellista vuoropuhelua jännityksen lieventämiseksi alueella. Suomen tuki HPF:lle on 200 000 euroa vuodessa.
  • Libanonin Quick Impact Project (QIP) -pienhankkeiden tarkoituksena on tukea Etelä-Libanonin paikallisyhteisöjen kehitystä ja siten vahvistaa Suomen UNIFIL-kriisinhallintajoukkojen ja paikallisen väestön välistä luottamusta, mikä on keskeistä joukkojen toiminnan turvaamiseksi. UNIFIL-joukkojen tavoitteena on ylläpitää alueen vakautta. Suomen tuki QIP-pienhankkeille on 100 000 euroa vuodessa.

Suomen yhteistyökumppanit Lähi-idässä ja pohjoisessa Afrikassa

Suomi pyrkii vahvistamaan kahdenvälisiä suhteita Lähi-idän ja pohjoisen Afrikan maiden kanssa. Suomi osallistuu monenvälisiin keskusteluihin yhteisten etujen edistämiseksi ja yhteistyötä tehdään EU:n ja YK:n kautta. Suomi osallistuu esimerkiksi EU:n koulutusoperaatioihin ja YK:n rauhanturvaoperaatioihin.

Lisäksi Suomi tukee alueella toimivia suomalaisia kansalaisjärjestöjä, jotka työskentelevät erityisesti siirtolaisuuteen, pakolaisiin ja rauhanvälitykseen liittyvien kysymysten parissa.