Maakatsaus Tunisia 2024: Ajankohtaista Tunisian taloustilanteesta ja kaupallisista mahdollisuuksista loppuvuonna 2023

Tunisian taloutta vaivaavat haasteet ulkomaiseen rahoitukseen liittyen, kasvava valtionvelka, haluttomuus sopia IMF:n kanssa reformiohjelmasta ja luototuksesta sekä paheneva kuivuus. Tällä hetkellä Tunisia tekee joitain uudistuksia mm. byrokratian vähentämiseksi, mutta vaikeimpiin ja tärkeimpiin talouskasvua hidastaviin rakenteisiin, kuten valtiontukiaisten purkuun, se on kuitenkin haluton puuttumaan. Vuonna 2023 matkailu on kasvanut ja Tunisian talous on sinnitellyt hitaassa kasvussa, mutta vuoden 2024 osalta tilanne näyttää vaikealta. Kilpailukyvyn lisääminen, julkisen talouden vahvistaminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen ovat keskeisiä talouskasvun palauttamiseksi ja resilienssin vahvistamiseksi tulevaisuuden talous- ja ilmastoshokkien varautumisen kannalta. Tunisia tarjoaa haastavasta liiketoimintaympäristöstä huolimatta mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille, ja EU:n vahva kumppanuus Tunisian kanssa vahvistaa niitä mm. digitalisaatiossa sekä energia- vesi- ja kiertotaloussektoreilla. Edustusto kehottaa Tunisian markkinoista kiinnostuneita tekemään perusteellisen markkina-analyysin, huomioimaan riskit ja panostamaan paikallisen kumppanin valintaan. Tunisia voi tulevaisuudessa toimia myös porttina Afrikkaan ja arabimaihin.

Vuonna 2023 Tunisiassa on nähty myönteistä kehitystä matkailun kasvaessa ja kaupan ehtojen parantuessa. Myös tekstiili- kone- ja oliiviöljyteollisuudessa on ollut kasvua, ja Tunisian teollisuudessa on nähtävissä jonkinlaista resilienssiä. Tunisian kasvuennuste vuodelle 2023 Maailmanpankin mukaan on kuitenkin vain 1,2%, ja kasvu voi vuonna 2024 hyytyä alle prosenttiin, koska talouden rakenteita ei ole saatu vahvistettua. Globaalit kriisit, erityisesti jatkuva Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, perinteisen kauppakumppanin Libyan vaikeuksien jatkuminen sekä Lähi-idän tilanne ja mahdolliset vaikutukset öljyn hintaan, voivat entisestään vaikeuttaa kehitystä. Tunisian kasvua hidastavat jo nyt ilmastonmuutoksen aiheuttama ennennäkemätön kuivuus ja sen vaikutukset maatalouteen.

Valtionvelka on korkealla tasolla (noin 80% BKT:stä), ja Tunisian luottoluokitus on laskenut. Investoinnit ovat vähentyneet huomattavasti, samoin vienti ja kulutus, joten kasvuennuste on heikko. Julkisia investointeja tarvitaan, mutta niihin ei ole allokoitu rahaa vuoden 2024 valtionbudjetissa. Inflaatioennuste vuonna 2023 keskimäärin 9,5 prosenttia ja ostovoima on heikentynyt. Keskuspankki on nostanut ohjauskorkoa 175 pistettä kevään 2022 ja alkuvuoden 2023 aikana, mikä on vaikeuttanut yksityisiä investointeja.

Tunisian tulee vahvistaa julkista talouttaan, jota rasittavat erityisesti polttoaine- ja muut tukiaiset ja hintakontrolli sekä paisunut julkinen sektori. Monet sektorit, myös maahantuonnissa ja jakelussa, ovat valtionyhtiöiden hallinnassa, mikä hankaloittaa markkinoillepääsyä ja talouden kehitystä. Tunisia ei ole päässyt IMF:n kanssa yhteisymmärrykseen velkajärjestelystä, koska IMF on vaatinut nimenomaan polttoainetukiaisten purkua ja valtionyhtiöiden yksityistämistä. On myös hyvä huomata, että harmaa sektori muodostaa arviolta 40-60 prosenttia taloudesta. Köyhyyden kasvu varsinkin syrjäseuduilla luo huomattavia haasteita.

Tunisian perinteisenä vahvuutena on ollut verrattain koulutettu ja osaava työvoima. Viime vuosina Tunisiasta lähtevä muuttoliike on kuitenkin vahvistunut ja merkitsee myös aivovuotoa. Tunisialaisia osaajia houkutellaan myös aktiivisesti ulkomaille. Muuttoliikkeen taustalla on osin myös työttömyys (nyt 17%), joka kohdistuu erityisesti sisämaan nuoreen väestöön. Nuorisotyöttömyyden arvioidaan olevan jopa 40%.

Tunisialla on strategisen sijaintinsa vuoksi potentiaalia nousta merkittäväksi kumppaniksi EU-maille ja niiden yrityksille; Tunisia voi myös toimia porttina Afrikkaan ja MENA-alueelle. EU on Tunisian tärkein kauppakumppani, ja EU:n ja Tunisian välillä on myös useita sopimuksia ja aloitteita, joiden kautta myös suomalaisyritykset voivat päästä osaksi suurempia hankkeita ja konsortioita.

EU ja Tunisia allekirjoittivat heinäkuussa 2023 yhteisymmärryspöytäkirjan laaja-alaisesta yhteistyöstä eri sektoreilla. EU on entuudestaan Tunisian tärkein kauppakumppani ja myös merkittävä kehitysyhteistyörahoittaja. Suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia voi avautua esimerkiksi MoU:n määrittämien prioriteettisektoreiden ympäriltä digitalisaation, energian ja vihreiden teknologioiden saralta sekä esimerkiksi vesisektorilla. Edustusto priorisoi omassa Team Finland –toiminnassaan erityisesti näitä sektoreita.

Tunisian mahdollisuuksista suomalaisyrityksille

• Digitalisaatio ja teknologia on edustuston prioriteetti sen vienninedistämisponnisteluissa. Tunisian tavoitteena on digitalisoida valtionhallintoa ja sen järjestelmiä laajasti. Digiratkaisuilla pyritään tehostamaan myös yritysten toimintaa. Nokia kilpailee 5G-markkinoista, joiden osalta Tunisiassa tehtäneen ratkaisuja vuonna 2024. Nokia on myös mukana Global Gateway –hankkeessa, jossa Pohjois-Afrikan maat yhdistetään Euroopan verkkoon merenalaisen Medusa-kaapelointihankkeen kautta.
• Kiertotalousajattelu on Tunisiassa pääosin vasta teoriaa, mutta osa-alueilla kuten vesi, jäte ja energia sekä kaivossektori on jo myös toimintaa. Sääntelyilmapiirin kehittäminen ja yksityissektorin avaaminen tuovat lisämahdollisuuksia. Erityisesti uuden EU:n ja Tunisian välisen ELMED-hankkeen myötä uusiutuvaa energiaa olisi mahdollista tuottaa paitsi omaan käyttöön myös myyntiin Euroopalle ja naapurimaille. Kehitysrahoituslaitosten ja EU:n rahastot ja ohjelmat, ml. EBRD:n HIPCA-rahasto lisäävät yritysten mahdollisuuksia näyttää osaamistaan. Isompiin hankkeisiin tarvitaan usein konsortio ja paikalliset kumppanit.
• Tunisiassa toimivat kaikki merkittävät rahoituslaitokset; Maailmanpankki, AfDB, EIB, EBRD ja myös esim. Kuwait Fund ja Qatar Fund. EU:n Team Europe -hankkeet Tunisiassa liittyvät veteen ja investointeihin. Tunisia on mukana Suomen alueellisissa kehitysyhteistyöhankkeissa. Kahdenvälistä kehitysyhteistyötä ei ole pieniä paikallisen yhteistyön määrärahan hankkeita lukuun ottamatta. Alueellisen yhteistyön, Finnpartnershipin, IKI- ja PIF-instrumenttien käyttö on mahdollista. Tunisiassa toimii edustuston tietojen mukaan noin parikymmentä suomalaisyritystä. Suomen vienti Tunisiaan oli 55 ME ja tuonti 13 ME vuonna 2022, ja vuonna 2023 vienti näyttää olevan nousussa.

LIBYA

Vuonna 2020 aikaansaadun tulitaukosopimuksen jälkeen Libya on yhä epävakaa. Se on poliittisesti ja institutionaalisesti jakautunut ja liiketoimintaa rajoittavat turvallisuuden lisäksi kehittymätön julkinen talous, rahaliikenteen jäykkyys sekä laaja korruptio. Edustusto seuraa kuitenkin liiketoimintaympäristön kehittymistä ja markkinoiden mahdollisuuksia maan jälleenrakentamisessa. Edustustolta voi pyytää lisätietoa maan talouden tilasta ja markkinoista.

Teksti: Teemu Sepponen, suurlähettiläs, Suomen suurlähetystö, Tunis