Suomen kehitysyhteistyö Nepalissa

Nepal on hauras valtio, joka kuuluu maailman köyhimpiin ja vähiten kehittyneisiin maihin. Suomi tukee Nepalissa puhtaan juomaveden ja sanitaation saatavuutta, koulutuksen kehittämistä sekä naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien vaikutusmahdollisuuksien parantamista.

Nepalin maaohjelma:

 Country Strategy for Development Cooperation Nepal 2016-2019 (PDF, 54 sivua)

Nepal infograafi

       Nepal on onnistunut viime vuosikymmeninä vähentämään huomattavasti äärimmäistä köyhyyttä. Syksyllä 2015 maan parlamentti hyväksyi uuden perustuslain, mikä on tärkeä edistysaskel demokratiakehityksessä. Kansalaisten eriarvoisuus on kuitenkin vakava ongelma, joka hidastaa kehitystä.

Suomella on ollut kehitysyhteistyötä Nepalin kanssa jo vuodesta 1983. Suurin osa Suomen kehitysyhteistyöhankkeista sijoittuu syrjäseuduille, joissa on vain vähän muita avunantajia. Tuki kohdistuu erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. 

Suomi tukee Nepalia vuosittain 12-14 miljoonalla eurolla.  Tuki  vuosina 2016–2019  on yhteensä 50 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi tukea ohjataan suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.

Kaupallinen yhteistyö

Kaupallinen yhteistyö Suomen ja Nepalin välillä on toistaiseksi ollut vaatimatonta. Suomi pyrkii Team Finland -toiminnan keinoin kasvattamaan suomalaisyritysten kiinnostusta ja kaupankäyntiä. Kehitysyhteistyössä karttuneet kokemukset ja yhteydet ovat tässä avuksi.

Lisäksi yrityksiä rohkaistaan erilaisten kaupallis-taloudellisten välineiden ja toimijoiden kuten Finnpartnershipin matchmaking-palvelun ja PIF-instrumenttien käyttöön. Suomi−Nepal-alumniyhdistys toimii osaltaan tärkeänä tiedonvälittäjänä, ja se luo yhteyksiä nepalilaisten ja suomalaisten yritysten välille.

Kansalaisjärjestöyhteistyö

Nepalissa toimii useita suomalaisia kansalaisjärjestöjä kuten  Suomen Lähetysseura, FIDA, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Punainen Risti, Pelastakaa Lapset ry and WWF. Vuonna 2017 Nepalissa toimivien kymmenen kansalaisjärjestön hankkeiden  budjetti on yhteensä miljoona euroa. Lisäksi kehitysyhteistyötä tukevat säätiöt – Abilis, KIOS ja Siemenpuu – tukevat paikallisia kansalaisjärjestöjä Nepalissa.

Kansalaisjärjestöjen työ liittyy opetuksen, terveyden, kehitysvammaisten oikeuksien ja ruokaturvan parantamiseen sekä elinkeinojen ja osaamisen kehittämiseen eri aloilla.

Kehitysyhteistyön tuloksia

  • Vuonna 2013 ensi kertaa yhtä moni tyttö kuin poika kävi koulua. Perusopetukseen pääsy on kasvanut vuodesta 2009 vuoteen 2016 saakka 73 prosentista 89 prosenttiin. Myös esikoulun käyminen on yleistynyt: kahdella kolmesta ekaluokkalaisesta on esikoulutausta, kun se vuonna 2009 oli vain yhdellä kolmesta. Peruskoulun sai päätökseen vuonna 2016 lähes 70 prosenttia oppilaista, joka on yhdeksän prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2013.

  • Suomen kahdenvälisten vesihankkeiden tuella saatiin puhdasta juomavettä vuoden 2017 aikana noin 75 000 ihmiselle.  Vesihankkeiden tuella on vuosien varrella järjestetty kestävä vesihuolto sadoille tuhansille nepalilaisille, joista huomattava osa elää hyvin syrjäisissä olosuhteissa. Moneen kylään kävely kestää useamman päivän ajan vielä tien loppumisen jälkeen.
     

  • Sanitaation leviäminen Nepalissa on ollut huomattavan tehokasta ja sitä pidetään Etelä-Aasian tähtenä tällä saralla. Kun yhteisöt tiedostavat vessojen hyödyn, niitä rakennetaan koteihin ja kouluihin pääasiassa omin varoin - ei Suomen tai Nepalin verovaroin. Sanitaation piirissä oli vuonna 2018 lähes 98 prosenttia Nepalista, kun vuonna 2001 vastaava luku oli vain 27.

Riskien hallinta

Nepalissa toimiminen on riskeille altista. Uuden perustuslain toimeenpano voi aiheuttaa poliittisia levottomuuksia, samoin eri väestöryhmien eriarvoisuus.  Myös uuden liittovaltiojärjestelmän toimeenpano ja paikallistason osaamisen puute vaikuttavat ohjelmien toteuttamiseen ja hallinnointiin.

Luonnonkatastrofit ovat erittäin merkittävä riski: tulvia ja maanvyörymiä tapahtuu vuosittain, ja maanjäristyksiä on odotettavissa.

Kehitysyhteistyöhön liittyviä riskejä hallitaan jatkuvalla hankkeiden ja ohjelmien seurannalla, Nepalin taloushallinnon osaamisen vahvistamisella sekä keskusteluilla yhteistyökumppaneiden ja maan hallinnon kanssa. Samalla edistetään kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa maansa kehitykseen.

Suomi jatkaa myös varautumissuunnittelun ja katastrofiriskien vähentämiseen tähtäävän työn (DRR) viemistä kaikkiin ohjelmiin ja toimintoihin Nepalissa. Lisäksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen tärkeyttä painotetaan erityisesti Suomen vesi- ja sanitaatiohankkeissa.

Meneillään olevat ohjelmat

Suomen tuki

Veden ja sanitaation saatavuuden parantaminen

Kaukolännen vesivarainhoitohanke (Rural Village Water Resources Management Project RVWRMP III), vuosina 2016–2021 Suomen tuki 15 milj. euroa.

Maaseudun vesi- ja sanitaatiohanke (Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal RWSSP-WN II), vuosina 2013–2019 Suomen tuki 14,7 milj. euroa.

Koulutusjärjestelmän kehittäminen

Yleissivistävän koulutuksen kehityssuunnitelma (The School Sector Development Plan), vuosina 2016–2020 Suomen tuki on 20 milj. euroa. Koulutusalan ohjelmassa on mukana yhdeksän avunantajaa, ja Nepalin valtio kattaa yli 90 prosenttia ohjelman rahoituksesta.

Tuki Nepalin opetusministeriölle opetussuunnitelmien ja oppimateriaalien kehittämiseen, vuosina 2016–2019 Suomen tuki on 1,7 milj. euroa.

Tasa-arvon vahvistaminen

UN Womenin hanke naisten taloudellisen aseman parantamiseksi (Advancing Women's Economic Empowerment – Ensuring Nepal's  Sustainable and Equitable Development),  vuosina 2015-2017 Suomen tuki on 3,75 milj. euroa.