Humanitaarinen apu tuo lievitystä hädän keskelle
Vuosittain sadat miljoonat ihmiset kärsivät luonnononnettomuuksien, aseellisten konfliktien ja muiden kriisien seurauksista. Humanitaarinen apu pelastaa ihmishenkiä, lievittää inhimillistä hätää ja ylläpitää ihmisarvoa kriisien aikana. Sitä rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyön määrärahoista.
Apua sinne, missä hätä on suurin
Maailmanlaajuiset humanitaariset tarpeet ovat yli kaksinkertaistuneet muutamassa vuodessa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä muut konfliktit ovat heikentäneet erityisesti maailman ruokaturvatilannetta, joka oli jo koronapandemian jäljiltä vaikea. Maailmanlaajuisesti yli 360 miljoonan ihmisen arvioidaan tarvitsevan humanitaarista apua, osa on nälänhädän partaalla. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan vaikeuttavan tilannetta entisestään.
Vaikka humanitaarisen rahoituksen määrä on kasvanut, rahoitus riittää kattamaan yhä pienemmän osuuden maailmanlaajuisista tarpeista. Siksi hätäapua täytyy kohdentaa yhä tarkemmin kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville ihmisille ja yhä useampi jää ilman tarvitsemaansa apua. Samalla kun humanitaariset tarpeet kasvavat, avustustyöstä on tullut vaikeampaa ja vaarallisempaa kuin koskaan aikaisemmin.
Suomen humanitaarisella avulla tuetaan ruokaturvaa ja pakolaisten suojelua maailman suurimmissa humanitaarisissa kriiseissä. Globaalin kouluruokailun edistäminen, jossa Suomella on johtorooli, on tärkeä osa ruokaturvatyötä. Kaikessa Suomen avussa painotetaan kaikkein haavoittuvimpien, erityisesti vammaisten henkilöiden, auttamista.
Suomen humanitaarisen avun kokonaisbudjetti vuodelle 2023 on 121 miljoonaa euroa.
- Suomen humanitaarinen apu vuonna 2022
- Suomen humanitaarinen apu vuonna 2021 (PDF, 75 KB)
- Suomen humanitaarinen apu vuonna 2020 (PDF, 75 KB)
- Suomen humanitaarinen apu vuonna 2019 (PDF, 74 KB)
- Suomen humanitaarinen apu vuonna 2018 (PDF, 583 KB)
Suomen humanitaarisen avun päätökset perustuvat aina YK:n koordinoimaan globaaliin humanitaariseen tarvearvioon, kumppaneiltamme saatuihin rahoituspyyntöihin sekä suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankehakemuksiin.
Suomi on sitoutunut kanavoimaan vuosittain noin 10 prosenttia varsinaisista kehitysyhteistyömäärärahoista humanitaariseen apuun. Viime vuosina määrä on on ollut lähes 15 prosenttia.Humanitaarista apua kohdennetaan virallisen kehitysavun (ODA) kohdemaihin.
- Mihin apua annetaan - päivitetty 2022
- Mihin apua annetaan - päivitetty helmikuussa 2021 (PDF, 719 KB)
- Mihin apua annetaan - päivitetty maaliskuussa 2020 (PDF, 568 KB)
- Mihin apua annetaan - päivitetty maaliskuussa 2019 (PDF, 548 KB)
Lue lisää kansainvälisestä humanitaarisesta avusta (englanniksi):
YK:n humanitaarisen avun toimisto OCHA(Linkki toiselle web-sivustolle.)
EU:n humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosasto ECHO(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Humanitaarisen avun portaali Relief Web(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Katastrofiriskien ennaltaehkäisystä kertova Prevention Web(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Humanitaarisista kriiseistä uutisoiva The New Humanitarian(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Järjestöt vievät hätäavun perille
Suomelle on tärkeää, että sen tukemat järjestöt toimivat avoimesti, vastuullisesti, tuloksellisesti ja puolueettomasti. Apua vievällä järjestöllä tulee olla riittävät valtuudet toimia kriisialueella ja kyky viedä apua perille hätätilanteessa.
Ulkoministeriö ohjaa humanitaarisen avun rahoituksensa kolmea reittiä: YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja suomalaisten avustusjärjestöjen kautta.
YK-toimijoista Suomi tukee YK:n humanitaarisen avun koordinointiyksikköä (OCHA), pakolaisjärjestöä (UNHCR), palestiinalaispakolaisten avustusjärjestöä (UNRWA), Maailman ruokaohjelmaa (WFP), YK:n katastrofiriskien ennaltaehkäisyyn keskittyvää järjestöä (UNDRR) ja YK:n keskitettyä hätäapurahastoa (CERF). Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen apu kanavoidaan Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n ja Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton IFRC:n kautta.
Järjestöt tekevät konkreettista avustustyötä kriisikohteissa. Ne esimerkiksi tarjoavat ruoka-apua, kiireellistä terveydenhuoltoa, puhdasta vettä ja hätämajoitusta, ehkäisevät sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa sekä parantavat pakolaisleirien terveydenhoitoa, vesihuoltoa ja sanitaatiota. Elinkeinojen edellytysten luominen nopeuttaa kriisistä selviytymistä ja luo pohjaa jälleenrakennukselle sekä pakolaisten ja kodeistaan paenneiden paluulle.
Suomalaiset kansalaisjärjestöt tekevät arvokasta työtä myös koulutussektorilla, lasten suojelussa ja vammaisinkluusiossa. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen humanitaarisiin hankkeisiin varataan vuosittain noin 10 prosenttia humanitaarisen avun kokonaisuudesta. Suomessa toimivista järjestöistä humanitaarista rahoitusta voivat saada ne, joilla on EU:n humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosaston (The Humanitarian Aid department of the European Commission, ECHO) myöntämä kumppanuusstatus. Tällaisia järjestöjä ovat Fida International, Kirkon Ulkomaanapu, Pakolaisapu, Pelastakaa Lapset, Plan International Suomi, Suomen Punainen Risti ja Suomen World Vision.
Konflikteissa ja levottomuuksissa siviiliväestön suojelu on oleellinen osa apua. Suomi korostaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, kuten vammaisten henkilöiden, tarpeiden ja oikeuksien huomioimista. Erityistä tukea tarvitsevat naiset ja tytöt, joihin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa käytetään myös sodankäynnin keinona. Myös lapset tarvitsevat katastrofien yhteydessä erityissuojelua, sillä he ovat vaarassa joutua erilleen perheestään, saattavat päätyä väkivallan ja hyväksikäytön kohteiksi tai tulla värvätyiksi lapsisotilaiksi.
Avun tulee olla puolueetonta
Suomen humanitaarinen toiminta perustuu kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen, ihmisoikeussopimuksiin ja pakolaisoikeuteen sekä YK:n vahvistamiin periaatteisiin. Suomi on sitoutunut noudattamaan hyvän humanitaarisen avun periaatteita (Good Humanitarian Donorship ja Grand Bargain -aloite).
Kansainvälisesti sovitut toimintatavat korostavat humanitaarisia periaatteita eli inhimillisyyttä, tasapuolisuutta, puolueettomuutta ja riippumattomuutta. Apua tulee antaa yksinomaan tarpeeseen perustuen — ei poliittisista, sotilaallisista tai taloudellisista syistä.
Suomen toiminnan periaatteet on määritelty Suomen humanitaarisen avun linjauksessa, humanitaarisen avun varainkäyttöä koskevassa ohjeistuksessa sekä EU:n humanitaarisen avun konsensuksessa.
Suomi pitää tärkeänä, että humanitaarisessa toiminnassa kiinnitetään huomiota haavoittuviin ryhmiin — erityisesti vammaisiin henkilöihin, naisiin ja tyttöihin — sekä ympäristövaikutuksiin, tasa-arvon edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen.
- Humanitaarisen avun linjaus (2019) (PDF, 2 327 KB)
- Ulkoministeriön myöntämä avustus humanitaarisen avun toimeenpanoon – hakuohje suomalaisille järjestöille (2019) (PDF, 669 KB)
- Hyvän humanitaarisen avun periaatteet (GHD, englanniksi)(Linkki toiselle web-sivustolle.)
- EU:n humanitaarisen avun konsensus(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Suomi tukee vammaisten henkilöiden aseman parantamista kriiseissä
Suomi on ottanut kansainvälistä johtoroolia vammaisten henkilöiden oikeuksien edistäjänä ja parantanut heidän huomioimistaan konflikteissa ja katastrofeissa. Vammaisten henkilöiden tarpeiden huomioiminen humanitaarisissa kriiseissä nostettiin vuonna 2019 yhdeksi Suomen keskeisimmistä humanitaarisista prioriteeteista.
Kun maailman väestöstä keskimäärin noin 16 prosenttia on vammaisia henkilöitä, on konfliktialueilla osuus usein selvästi suurempi. Humanitaarisissa kriiseissä vammaiset henkilöt jäävät muita helpommin ilman tarvitsemaansa tietoa, hätäapua ja suojelua eikä heitä oteta mukaan avun suunnitteluun ja toteutukseen. Erityisesti vammaisilla naisilla ja tytöillä on korkea riski joutua seksuaalisen väkivallan, hyväksikäytön, sekä moniperustaisen syrjinnän uhreiksi.
Kansainvälisessä vaikuttamistyössä Suomen tavoitteena on ollut, että suuret humanitaariset toimijat kuten YK-järjestöt ottavat vammaisinkluusion huomioon strategioissaan ja maatason operaatioissaan. Suomen pitkäjänteinen työ vammaisten henkilöiden oikeuksien edistäjänä on osaltaan vaikuttanut YK:ssa tällä hetkellä käynnissä olevaan järjestelmänlaajuiseen muutokseen. Vaikuttamistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä vammaisjärjestöjen ja kumppanimaiden kanssa, ja parhaillaan Suomi toimii vammaisinkluusiota edistävän maaryhmän puheenjohtajana yhdessä Australian ja Ison-Britannian kanssa. Myös suomalaiset kansalaisjärjestöt kiinnittävät erityistä huomiota vammaisten henkilöiden tarpeiden huomioimiseen ja tekevät arvokasta vammaistyötä hankkeissaan.
Kouluruokailu oppimisen tukena
Suomen ja Maailman ruokaohjelma WFP:n aloitteesta vuonna 2021 perustettu globaali kouluruokakoalitio edistää kouluruokailua ja sen rahoitusta eri puolilla maailmaa, myös kriisitilanteissa. Koalition yhtenä tavoitteena on taata kaikille maailman lapsille pääsy kouluruokailun piiriin vuoteen 2030 mennessä. Koalitioon on liittynyt yli 90 maata ja 100 muuta toimijaa. Sen rinnakkaispuheenjohtajina toimivat Suomi, Ranska ja Brasilia.
Suomi on aktiivinen humanitaarisen avun vaikuttaja
Suomi on aktiivinen vaikuttaja humanitaarisen avun EU- ja avunantajayhteistyössä sekä rahoittamiensa järjestöjen johtokunnissa. Kesäkuusta 2024 kesäkuuhun 2025 Suomi toimii Punaisen Ristin kansainvälisen komitean kanssa komitean rahoittajaryhmän (Donor Support Group, DSG) puheenjohtajana. Puheenjohtajuuskauden teemana on ”Periaatteellisen ja inklusiivisen humanitaarisen toiminnan ajankohtaiset haasteet”. Vuosina 2021–2023 Suomi toimi Belgian kanssa Hyvän humanitaarisen avunannon ryhmän puheenjohtajina. Ryhmän tavoitteena on vaalia avunannon periaatteellisuutta ja lisätä sen tehokkuutta. EU:ssa keskeinen vaikuttamisen kanava on humanitaarisen ja ruoka-avun neuvostotyöryhmä Cohafa.
Suomi korostaa YK:n johtavaa roolia humanitaarisen avun koordinoijana ja tukee YK:n humanitaarisen avun uudistustyötä. Sen tavoitteena on tehokas ja hyvin koordinoitu kansainvälisen humanitaarisen avun järjestelmä.
Osallistuminen avunantajayhteistyöhön ja johtokuntatyöskentelyyn on kriisimaihin tehtävien monitorointimatkojen ja sihteeristöjen kanssa käytävien vuoropuhelujen ohessa keskeinen osa Suomen antaman avun seurantaa ja valvontaa.
- Hyvän humanitaarisen avunannon ryhmän englanninkieliset nettisivut: Good Humanitarian Donorship(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Humanitaarisesta avusta kehitysyhteistyöhön
Kun maa tai alue siirtyy kriisitilanteesta normaaleihin yhteiskunnallisiin oloihin, tulee vastaan monia haasteita. Suomi pitää tärkeänä, että kriisien ennaltaehkäisy, humanitaarinen apu, rauhan- ja jälleenrakennus sekä kehitysyhteistyö sovitetaan joustavasti yhteen. Avun eri vaiheet ovat osa samaa jatkumoa ja ne tukevat toisiaan, jotta kriisistä päästään yli.
Humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja rauhanrakentamisen tuloksellisuuden varmistamiseksi OECD DAC hyväksyi helmikuussa 2019 kolmoisneksuksena tunnetun suosituksen. Sen tavoitteena on nivoa humanitaarista apua, kehitysyhteistyötä ja rauhaa koskevat politiikka- ja operatiiviset toimet sekä toimijat toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi (DAC Recommendation on Humanitarian-DevelopmentPeace Nexus). Ulkoministeriö laati vuonna 2022 'Kolmoisneksus ja yhteistyö hauraiden valtioiden ja alueiden kanssa'(Linkki toiselle web-sivustolle.) -ohjeen neksus-lähestysmistavan toimeenpanon tueksi. Ohjeen tavoitteena on vahvistaa humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja rauhanrakentamisen yhteistoimintaa ja parantaa niiden johdonmukaisuutta, täydentävyyttä ja tuloksellisuutta.
Humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja rauhanrakentamisen johdonmukaisuuden ja täydentävyyden vahvistaminen sekä eri toimijoiden keskinäisen yhteistyön varmistaminen on välttämätöntä. Näin voidaan entistä paremmin tukea avun tarpeessa olevia ihmisiä eri tilanteissa, ehkäistä kriisien ja konfliktien syntymistä, rakentaa rauhaa sekä vahvistaa valtioiden ja yhteisöjen resilienssiä.
OECD:n alaisen Kehitysapukomitean (DAC) kolmoisneksusta koskeva suositus on kaikkia OECD DAC:in jäseniä velvoittava. Sen toimeenpanoa arvioidaan DAC:in jäsenmaita koskevien vertaisarviointien yhteydessä. Suositus nojautuu vahvasti myös Kestävän kehityksen agendaan (Agenda 2030), jonka edistämiseen Suomi on sitoutunut yhdessä kaikkien YK:n jäsenvaltioiden kanssa. Suomi pitää tärkeänä myös toimenpiteitä, joilla katastrofiriskejä ehkäistään ennalta, vahinkoja rajoitetaan ja valtioiden sekä organisaatioiden toimintavalmiuksia hätätilanteissa parannetaan.