Kahdenväliset suhteet
Suhteet
Suomen ja Nepalin väliset diplomaattiset suhteet perustettiin vuonna 1974, kahdenvälinen kehitysyhteistyö alkoi vuonna 1983 ja suurlähetystö avattiin vuonna 1992. Suomi jatkoi yhteistyötä keskeytyksettä myös vaikeina konfliktivuosina, mikä on rakentanut luottamusta ja luonut pohjan vankalle yhteistyölle. Suomea ja Nepalia yhdistää myös aktiivinen toiminta YK:ssa sekä osallistuminen rauhanturvatoimintaan.
Konfliktivuosien aikana Suomella ja Nepalilla oli vähäistä keskinäistä vierailuvaihtoa. Laajamittaisen konfliktin päätyttyä ovat vierailut käynnistyneet uudelleen. Nepalin opetusministeri vieraili Suomessa syksyllä 2007 ja alivaltiosihteeri Marjatta Rasi osallistui maaohjelmaneuvotteluihin Nepalissa syksyllä 2007. Nepalin valtiovarainministeri vieraili Suomessa talvella 2008. Ulkomaankauppa ja -kehitysministeri Väyrynen teki vierailun Nepaliin helmikuussa 2009 ja tapasi kaikki Suomen ja Nepalin välisen yhteistyön kannalta keskeiset toimijat.
Pääministeri Dahal vieraili puolestaan Suomessa huhtikuussa 2009 ja varapääministeri/ulkoasiainministeri Sujata Koirala maaliskuussa 2010.
Kehitysministeri Heidi Hautala vieraili Nepalissa 26.11 – 7.12.2011. Alivaltiosihteeri Anne Sipiläinen vieraili Nepalissa 3-8.3.2014.
Kulttuurisuhteet
Suomen ja Nepalin välisillä kulttuurisuhteilla on pitkä historia. Yhteistyö Suomen Yleisradion ja Nepal Television kanssa alkoi jo 20 vuotta sitten. Tällöin Ylen työntekijät Erkki ja Leena Vihtonen kouluttivat Nepalin television ensimmäisiä ammattilaisia Yleisradion käytettyjen elokuva- ja televisiomateriaalien, kameroiden ja lähetyslaitteiden avulla. Useat tällöin koulutetut journalistit ovat nykyisin Nepalin television johtajia.
Viimeisin yhteistyömuoto NTV:n, Ylen ja Suomen edustuston välillä oli Muumi-televisiosarjan 52 jakson kääntäminen nepaliksi 2000-luvun alussa. Jaksot on näytetty televisiossa myös syksyllä 2010. Moomins to the Himalayas -hankkeen rahoitukseen osallistuivat sekä NTV että Yle ja ulkoasiainministeriö. Oikeudet sarjaan omistaa Yleisradio.
Edustusto on tukenut paikallisen yhteistyön määrärahoista Folklore and Folklife study -hanketta, jonka tarkoituksena on tallentaa Nepalin kulttuuriperinnettä tutkimalla ja dokumentoimalla seitsemän etnisen ryhmän perinteitä.
LIKE-kustantamo julkaisi keväällä 2008 Manjushree Thapan teoksen Forget Kathmandu, joka käännettiin ja julkaistiin ulkoasiainministeriön käännöstuella. Kirja taustoittaa Nepalin rauhanprosessia ja on samalla taitava sekoitus reportaasia, muistelmaa ja matkakuvausta läpi kauniin ja köyhän vuoristomaan. Kirjassa esittämiensä poliittisten kannanottojen vuoksi Thapa joutui kahdeksi vuodeksi maanpakoon ja kirja kiellettiin Nepalissa.
Suomen suurlähetystön puutarhaan rakennettu sauna valmistui keväällä 2009. Sauna on tarkoitettu edustuskäyttöön, Nepalissa asuvan suomalaisyhteisön jäsenille, edustuston henkilökunnalle ja heidän vierailleen sekä esittelytarkoituksiin. Sauna toimii nepalilaisen ja suomalaisen politiikan ja kulttuurin kohtaamispaikkana. Suurlähetystö jakaa tietoa suomalaisesta saunasta, saunomiskulttuurista ja suomalaisuudesta, vaalien perinteisiä, kohteliaita saunomistapoja, jotka perustuvat toisten huomioimiseen ja kunnioittamiseen.
Sekä Suomessa että Nepalissa toimii ystävyysseurat. Seurojen toiminnan tarkoituksena on molemminpuolisen kulttuurin ja yhteiskunnan tunnetuksi tekeminen sekä myönteisen Suomi-Nepal-kuvan edistäminen.
Suomessa on kasvava nepalilaisten yhteisö, johon kuuluu erityisesti opiskelijoita ja ravintoloitsijoita. Nepalin kulttuuri on tullut tunnetuksi Suomessa ravintolakulttuurin ja matkailun kautta.
Nepal on saanut Suomen mediassa hyvin näkyvyyttä toimittajavierailujen seurauksena.
Muuta
Suomen kehitysyhteistyö Nepalissa
Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja edistää hyvää hallintoa ja demokratiaa Nepalissa. Suomen ja Nepalin pääyhteistyösektorit ovat metsänhoito, vesihuolto ja koulutus, joiden lisäksi tuetaan rauhanprosessia ja demokratiakehitystä.
Suomen tuki Nepalille on hieman alle 20 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteistyö perustuu vuosien 2013-16 kehitysyhteistyön maaohjelmaan, joka on saatavilla ulkoministeriön verkkosivuilta formin.finland.fi(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan).
Kahdenvälisissä hankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota avun vaikuttavuuteen ja tuloksellisuuden edistämiseen paikallistasolla. Suomen kehitysyhteistyö Nepalissa kohentaa työn tuottavuutta lisäämällä lukutaitoa ja vähentämällä aikaa, joka tarvitaan polttopuun ja veden hankintaan.
Metsänhoidossa keskitytään kylämetsien lisäämiseen ja niitä hallinnoivien osuuskuntien tukemiseen. Tällä työllä on jo lähes pysäytetty metsäpeiton väheneminen.
Toteutettavana on maaseudun vesi- ja sanitaatio-hanke Länsi-Nepalissa sekä maaseudun vesivarainhoito-ohjelma Nepalin Kaukolännessä, joka on Nepalin kaikkein köyhintä ja vaikeakulkuisinta aluetta. Lisäksi tuetaan vahvasti sanitaation kehittämistä erityisesti Unicefin kautta.
Opetussektorin tuki kohdistuu ennen kaikkea kansalliseen peruskoulutuksen kehittämiseen. Erityisesti kiinnitetään huomioita koululaisten elämäntaitojen parantamiseen. Lähes kaikki lapset aloittavat peruskoulun, mutta opetuksen laadussa on paljon parannettavaa.
Tuki rauhanprosessille kanavoidaan Nepalin hallituksen rauhanrahaston kautta. Tuki naisten aseman parantamiseen kanavoidaan UNWomenin kautta. Oikeusvaltion kehittämistä edistetään UNDP:n kanssa.
Keskeinen osa kehitysyhteistyötä maatasolla on maan politiikkaan ja sektoristrategioihin vaikuttamista. Tätä työtä tehdään kahdenvälisesti mutta myös erilaisten avunantajien ryhmittymien kautta. Vaikuttaminen juurruttaa työn tulokset lainsäädäntöön ja erilaisten ohjeistojen kautta valtion hallintoon.
Kahdenvälisen kehitysyhteistyön lisäksi Nepalissa toimii noin 25 suomalaista kansalaisjärjestöä, joiden yhteenlaskettu hankebudjetti on 5 miljoonaa euroa vuodessa.