150 vuotta ystävyyttä – #FinNam150

Suomella ja Namibialla on poikkeuksellisen pitkät ja hyvät suhteet. Mihinkään muuhun Afrikan maahan Suomella ei ole ollut vastaavaa sidettä. Vuonna 2020 juhlitaan kansojemme välistä 150-vuotista ystävyyttä.

Kuvakollaasi Suomen ja Namibian 150-vuotisen ystävyyden ajalta. Kollaasin kuvat: Tim Brunauer, Seppo Kalliokoski, Matti Porre / Tasavallan presidentin kanslia, Hannu Pulkkinen, Martti Rautasen kokoelma, Suomen Lähetysseura, Suomen suurlähetystö Windhoekissa, Marjo Timonen / Eduskunta ja Rauli Virtanen

Juhlavuosi käynnistyi joulukuussa 2019, kun järjestimme ystävyysjuhlan(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) Pohjois-Namibian Ondangwassa suurlähetystömme koko henkilökunnan läsnäollessa. Ikimuistoisessa tilaisuudessa juhlimme myös Suomen valtion 102-vuotista itsenäisyyttä.

"Me suomalaiset arvostamme suuresti Suomen ja Namibian välistä ainutlaatuista historiaa sekä niitä lukuisia ystävyyssuhteita, joita olemme solmineet namibialaisten kanssa vuosikymmenten varrella. Maidemme ja kansojemme välinen side on hyvin vahva," suurlähettiläs Pirkko-Liisa Kyöstilä totesi avajaispuheessaan.

Pohjoisnamibialaiset tanssijat esittävät kansantansseja perinneasuissa.

Kuva: Tanja Bause

Itsenäisyyspäivän vastaanotolle osallistui noin 250 henkilöä. Kunniavieraamme oli Namibian varapresidentti Nangolo Mbumba. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan myös namibialainen vapaustaistelija ja maan ensimmäinen presidentti Sam Nujoma. Lisäksi paikalla oli ministereitä, paikallisten heimojen ja julkisen hallinnon edustajia, Namibian luterilaisen kirkon ELCIN:in edustajia ja ylipäätään Suomen ystäviä.

Ystävyysjuhlassa lanseerasimme Turun yliopiston julkaiseman esseekokoelman Intertwined Histories – 150 years of Finnish-Namibian Relations.(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) Kirjassa on runsaasti erilaisia tarinoita(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) Suomen ja Namibian välisestä suhteesta. Teetimme myös näyttelyn, joka on esillä juhlavuoden aikana järjestettävissä tilaisuuksissa.

Kuvassa suurlähettiläs Pirkko-Liisa Kyöstilä, Namibian varapresidentti Nangolo Mbumba ja muita arvovieraita käsissään Intertwined Histories -teokset.

Kuva: Tanja Bause 

Lisäksi järjestimme #FinNam150-mediakierroksen Pohjois-Namibian ”suomalaisiin” kohteisiin. Mukanamme olivat Eagle FM(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), Informanté(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), Namibian Broadcasting Corporation(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), New Era(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), One Africa TV(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) ja Republikein(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan).

Toimittajat kävivät muun muassa Nakambale-museossa(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), joka kertoo suomalaisen lähetystyön historiasta. Onandjokwen sairaalamuseossa tutustuimme suomalaisten merkitykseen terveydenhuollon kehittämisessä. Lisäksi ryhmälle kerrottiin ulkoministeriön rahoittamasta Fusion Grid -(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)projektista, jonka johdosta muutama Oniipan lähistöllä asuva perhe(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) on saanut sähkön ja internetyhteyden(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

Muista juhlavuoden tapahtumista kerromme tarkemmin sosiaalisen median kanavillamme Facebookissa(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) ja Twitterissä.(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

Videokuvaaja ottaa yleiskuvaa tapahtumassa #FinNam150-paita päällä

Kuva: Suomen suurlähetystö Windhoekissa

Suomen ja Namibian läheinen ystävyyssuhde

Suomella ja Namibialla on poikkeuksellisen pitkä, tiivis ja läheinen kumppanuussuhde. Kaikki sai alkunsa vuonna 1870, kun suomalaiset lähetystyöntekijät saapuivat niin kutsulle Ambomaalle. He kehittivät alueen terveydenhuoltoa ja koulutusta. Itseoppinut antropologi Martti Rautanen tutki paikallista ndongan kieltä ja loi sen kirjoitusasun. Namibiassa pisimpään toiminut suomalaistaho onkin Lähetysseura(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan). Sen läsnäolo Namibiassa on jatkunut keskeytyksettä 150 vuoden ajan.

Lähetyssaarnaaja Martti Rautanen ja tuntematon nainen istuvat juhlavissa asuissa lähetysaseman pihalla.

Kuva: Martti Rautasen arkisto

Myös toinen Martti, presidentti Martti Ahtisaari, vaikutti ratkaisevasti Namibian historiaan. Ahtisaaren rooli Namibian itsenäisyyssuunnitelman toteuttamisessa muistetaan hyvin.

YK:n tunnustettua vapautusliike SWAPO:n Namibian kansan ainoaksi lailliseksi edustajaksi vuonna 1973 Suomi alkoi tukea vapautusliikettä suoraan. Suomi muun muassa rahoitti kymmenien SWAPO:n stipendiaattien koulutuksen suomalaisissa yliopistoissa. Tavoitteena oli tuottaa osaajia Namibian hallitukselle, kun maa itsenäistyy. Monet näistä stipendiaateista ovat toimineet tai toimivat edelleen korkeassa asemassa Namibian hallinnossa.

Presidentti Ahtisaari toimi ensin YK:n Namibian-komissaarina ja myöhemmin YK:n pääsihteerin erityisedustajana UNTAG-operaation(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) johdossa. Suomesta rauhanturvajoukkoihin osallistui 900 miehen pataljoona.

Presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari vastaanottavat lahjan Namibian varapresidentti Nickey Iyambolta..

Kuva: Suomen suurlähetystö Windhoekissa 

Heti itsenäistymisen jälkeen vuonna 1990 Namibiasta tuli yksi Suomen suurimmista kehitysyhteistyön kohdemaista. Namibiaa tuettiin monilla eri sektoreilla opetuksesta terveydenhuoltoon ja kaivosteollisuudesta ympäristönsuojeluun.

Suomen rahallinen tuki Namibialle ehti nousta yli 130 miljoonaan euroon, kun perinteisestä lahjamuotoisesta kehitysavusta luovuttiin vuoden 2007 lopussa. Tämän jälkeen Suomi on jatkanut namibialaisten tahojen tukemista käytössä olevien kehitysyhteistyöinstrumenttien avulla.

Suurlähetystön käytössä olevalla paikallisen yhteistyön instrumentilla (PYM) on tuettu merkittävästi Namibian kansalaisyhteiskunnan vahvistamista ja kasvavassa määrin myös yksityistä sektoria. 

Nykyään maidemme välillä on niin kutsuttu normaali kahden valtion välinen suhde, jossa pyritään ylläpitämään hyviä poliittisia yhteyksiä ja edistämään suomalaisyritysten liiketoimintamahdollisuuksia.

Maidemme välisten kaupallistaloudellisten suhteiden vahvistaminen on Suomen Namibian-suurlähetystön prioriteetti. Edustusto edistää liikekumppanuuksien syntymistä ja tukee suomalaisten yritysten pääsyä Namibian markkinoille muun muassa tarjoamalla arvovaltapalveluita ja verkottumismahdollisuuksia.

Suomella on hyvä maine sitoutuneena ja luotettavana kumppanina, mikä luo erinomaisen pohjan liiketoiminnan ja yhteistyön kehittämiselle. Myös suomalaista teknologiaa ja osaamista arvostetaan.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä antaa Namibian tasavallan presidentti Hage Geingobille lahjaksi Aalto-teräsvadin

Kuva: Suomen suurlähetystö Windhoekissa

Myös lukuisat korkean tason vierailut puolin ja toisin ovat merkki hyvistä suhteista.

Viimeisin ministeritason vierailu Suomesta Namibiaan oli elinkeinoministeri Mika Lintilän ja yritysdelegaation Team Finland -matka lokakuussa 2018. Muita Namibiaan suuntautuneita korkeantason vierailuja ovat olleen muun muassa eduskunnan puhemies Maria Lohelan vierailu vuonna 2018 ja Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin matka vuonna 2012. Tasavallan presidentti Tarja Halonen teki valtiovierailun vuonna 2011.

Presidentti Tarja Halonen ja Namibian varapresidentti Nickey Iyambo vastaavat kysymyksiin Ylen haastattelussa.

Kuva: Suomen suurlähetystö Windhoekissa

Viimeisimmät Suomeen suuntautuneet vierailut ovat olleet varapresidentti Nangolo Mbumban vierailu vuonna 2019, parlamentin puhemies Peter Katjavivin matka vuonna 2017, korkeakouluministeri Itah Kandjii-Murangin vierailu vuonna 2016, kauppaministeri Calle Schlettweinin vienninedistämismatka vuonna 2014 ja presidentti Hifikepunye Pohamban valtiovierailu vuonna 2013.

#FinNam2020 – katsaus tämän päivän yhteistyöhön

Tällä hetkellä arviolta 20 suomalaisyrityksellä on namibialainen kumppani tai jakelija. Etelä-Afrikasta käsin operoivia suuryrityksiä on muutamia kuten Nokia, Metso ja Wärtsilä.

Viime vuosien suurin, edustuston tiedossa oleva kauppa oli Outotecin Tsumebin kaupunkiin toimittama rikkihappolaitos, arvoltaan yhteensä 200 miljoonaa euroa. Toinen huomionarvoinen kauppa oli Namibian kalastusministeriön STX:n telakalta Raumalta hankkima merentutkimusalus Mirabilis.

Mirabilis-merentutkimusalus satamassa.

Kuva: Suomen suurlähetystö Windhoekissa

Suomella ja Namibialla on kahdenvälinen investointisuojasopimus, joka astui voimaan toukokuussa 2005. Suurlähetystö edistää parhaillaan Suomen ja Namibian välistä sopimusta kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi. Toteutuessaan sopimus voisi houkutella suomalaisyrityksiä maahan.

Suomalaiset ovat kunnostautuneet etenkin Namibian opetussektorilla. Korkeakoulutuksen saralla yhdeksällä suomalaisella korkeakoululla on ollut yhteistyötä Namibian yliopiston, UNAM:in(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) kanssa ja kahdellatoista Namibian teknillisen yliopiston, NUST:in(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) kanssa.

Korkeakoulujen väliset vaihto-opiskelijaohjelmat ovat tarjonneet lukuisille suomalaisille ja namibialaisille kansainvälistymismahdollisuuksia.

Suurin koulutusvientionnistuminen on toistaiseksi ollut Finland Universityn(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) aloite, jossa 49 namibialaista opettajaopiskelijaa suoritti tutkinnon Suomessa. 25 näistä opiskeli maisteriksi Itä-Suomen yliopistossa(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) ja 24 kandidaatiksi Turun yliopiston(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) Rauman kampuksella. Tämän hetken merkittävin ponnistus on Turun yliopiston etäkampus(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) UNAM:n tiloissa. Se tarjoaa mahdollisuuden opiskella suomalaisen ohjelmistosuunnittelijan maisterintutkinnon Namibiassa.

Viime vuosina Namibia on hyötynyt Suomen rahoittamista alueellisen kehitysyhteistyön ohjelmista. Energia- ja ympäristökumppanuus EEP:n(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) tavoitteena on parantaa alueen maiden kotitalouksien energian saantia ja energiaturvallisuutta. Ohjelman puitteissa Namibiassa on ollut useita energia-alan hankkeita. Tällä hetkellä niitä on yksi, suomalaisyritys Doranovan suunnittelema biokaasulaitos.

Viime vuonna päättyneessä biotieteiden kehittämishanke BioFISA(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan):ssa tavoitteena oli luoda pysyviä tutkimus- ja innovaatioyhteistyön rakenteita eteläiseen Afrikkaan sekä kaupallistaa uusia maataloutta ja terveyttä parantavia tuotteita ja palveluita.

Innovaatiotukiohjelma SAIS2(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan):ssa tavoitteena on vahvistaa alueen maiden yhteistyötä innovaatiosektorilla. Ohjelman projektitoimisto toimii Windhoekissa.

Suurlähetystö on antanut tukensa myös SAMK:n koordinoimalle EU-rahoitteiselle SME Aisle(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) -hankkeelle, jossa keskitytään tukemaan yrityksiä niiden pääsyssä Namibian markkinoille.

Tällä hetkellä käynnissä on niin ikään esimerkiksi Turun yliopiston hiilinieluhanke(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), jossa kasteluvesi tuotetaan aurinkovoimalla. Projektiin liittyy suomalaisyritys Solar Water Solutionsin(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) toimittama merenveden suolanpoistojärjestelmä, joka on herättänyt runsaasti kiinnostusta maassa.

Carbon Garden -hiilinieluhankkeen johtohenkilöt istuttavat puuta puvut päällä. Istutusta seuraa sivusta Namibian entinen presidentti Sam Nujoma ja korkeakouluministeri Itah Kandjii-Murangi.

Kuva: Suomen suurlähetystö Windhoekissa

Suomalaistahoja on mukana myös Namibian uuden mineraalistrategian kehittämisessä.

Valmisteluissa on esimerkiksi siviili-ilmailun koulutushanke pirkanmaalaisen AiRRhow(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)-allianssin kanssa. Konsortio on selvittänyt Tampereen yliopiston johdolla yhteistyömahdollisuuksia ilmailualan osalta. Näitä voisi löytyä lentokenttärakentamisen, alusten huoltamisen ja lentoturvallisuuden saroilla.

Parhaillaan on käynnissä lisäksi YK:n teollisuusjärjestö UNIDO:n ns. "puskahanke" Promoting Sustainable Bush-Processing Value Chains in Namibia(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), jossa tutkitaan akaasiapensaan hyödyntämistä eläinrehun ja puuhiilen tuotannossa. Hankkeessa on mukana suomalaisyrityksiä.

Instituutioiden välisen yhteistyön instrumentilla (IKI(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) ja HEI-ICI(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)) on tuettu suomalaisten viranomaisten (OKM, GTK, VTT, THL, SYKE, Poliisihallitus) yhteistyötä namibialaisten vastinparien kanssa. Korkeakoulujen väliset hankkeet ovat keskittyneet lääketieteeseen, kirjasto- ja museoalalle, tieteeseen ja teknologiaan sekä merenkulkualan koulutukseen.

Käynnissä olevassa BEAM-hankkeessa Fusion Grid(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) ovat mukana muun muassa Aalto-yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Hankkeen tavoitteena on tuoda tietoliikenneyhteydet ja sähköverkko alueille, joille infran rakentaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. Käytännössä rakennetaan pienikokoisia ja helppokäyttöisiä 4G-tukiasemia, joilla voidaan muodostaa yhteys esimerkiksi maaseudun kyliin. Hankkeen pilotti valmistui joulukuussa 2019.

Juhlavuoden visuaalinen ilme

Juhlavuoden logo symboloi Suomen ja Namibian lippujen värejä. Sen voi ladata ei-kaupalliseen käyttöön täältä (avautuu uuteen ikkunaan) (vaaka) tai täältä (avautuu uuteen ikkunaan) (pysty).