Ajankohtaista

Meksiko sijoittui maailman 12. suurimmaksi taloudeksi sekä Latinalaisen Amerikan toiseksi suurimmaksi taloudeksi (Brasilian jälkeen) vuonna 2023. OECD luokittelee Meksikon ylemmän keskitulotason maaksi, mutta eriarvoisuus on voimakasta. Meksikon talous kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2023, kuluvalle vuodelle ennustetaan reilun 2 prosentin kasvua. Meksiko on vientivetoinen teollisuuskeskus, joka on tiiviisti integroitunut kansainvälisiin markkinoihin ja arvoketjuihin. Yhteensä sillä on 14 vapaakauppasopimusta, jotka kattavat yli 50 valtiota ja mahdollistavat pääsyn 60 prosenttiin maailman bruttokansantuotteesta tehden siitä yhden maailman avoimimmista talouksista. Viime vuosina moni kansainvälinen yritys on päättänyt siirtää tuotantoaan lähemmäs päämarkkinoitaan. Nearshoring-trendi on kääntänyt katseet Meksikoon. Siitä tekee houkuttelevan muun muassa integroitu sisämarkkina ja yhteinen yli 3 000 kilometrin raja Yhdysvaltojen kanssa, kustannuksiltaan kilpailukykyinen työvoima, vakiintuneet logistiset ketjut sekä verotukselliset kannustimet. Nearshoringin ansiosta Meksiko sijoittui maailmanlaajuisesti sijalle 21 ulkomaisten investointien määrässä vuonna 2023. Yli 82 prosenttia Meksikon viennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin. Meksiko on Brasilian jälkeen Suomen toiseksi suurin kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa. Kokonaistavarakauppa Suomen ja Meksikon välillä oli noin 766,4 miljoonaa euroa vuonna 2023.

Meksiko on maailman 15. suurin talous ja korkeasti teollistunut maa. EU on Meksikon kolmanneksi suurin kauppakumppani tavarakaupassa ja toiseksi suurin vientimarkkina. Suomalaisyrityksillä olisi mahdollisuuksia tarjota kilpailukykyisiä ja parhaita käytäntöjä maan vihersiirtymisessä, muun muassa energiatuotannossa sekä kaivos- ja metsäsektorilla. Potentiaalia on lisäksi palvelujen digitalisoimisessa, kyberturvallisuudessa ja kriittisessä infrastruktuurissa.

Meksiko, noin 130 miljoonan asukkaan jatkuvasti kasvava ylemmän keskitulotason talous, sijaitsee strategisella paikalla maailman suurimman markkinan eteläpuolella, mikä tekee siitä houkuttelevan nearshoring-kohteen globaaleille yrityksille. Meksiko on vientivetoinen teollisuuskeskus, joka on integroitunut vahvasti kansainvälisiin markkinoihin ja arvoketjuihin. Sillä on yhteensä 14 vapaakauppasopimusta, jotka kattavat yli 50 valtiota ja mahdollistavat pääsyn 60 prosenttiin maailman bruttokansantuotteesta. Meksikon elinkeinoministeriön marraskuussa julkaisemien tilastojen mukaan ulkomaiset suorat sijoitukset Meksikoon kasvoivat 30 prosenttia vuoden 2023 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana verrattuna samaan jaksoon edellisvuonna, yltäen 32,9 miljardiin dollariin. Meksiko on maailman 15. suurin talous ja Latinalaisen Amerikan toiseksi suurin talous Brasilian jälkeen. IMF ennustaa Meksikon talouskasvun olevan 3,2 prosenttia vuonna 2023. Talouskasvu vaihtelee suuresti osavaltioiden kesken. Viranomaiset ovat pitäneet julkisen velan kurissa. OECD ennustaa inflaation hidastuvan 5,9 prosenttiin vuonna 2023. Meksikon keskuspankki Banco de México (Banxico) on nostanut ohjauskorkoa asteittain 11,25 prosenttiin. Työttömyysaste on historiallisen matala (2,9 prosenttia), mutta 55 prosenttia työllisistä toimii epävirallisessa taloudessa. Rahalähetykset jatkuvat suurina. BBVA-pankin mukaan Meksiko sai 5,6 miljardia dollaria tuloja rahalähetyksinä syyskuussa 2023, joka vastaa 11,4 prosentin kasvua vuositasolla. Yhteensä Meksiko on vastaanottanut rahalähetyksiä 47,1 miljardin dollarin edestä tammikuusta syyskuuhun 2023. Meksikon peson kurssi oli 15. marraskuuta 18.64 euroa kohden. Euron arvo on laskenut merkittävästi Meksikon pesoa kohden vuoden 2020 huhtikuun huipusta, jolloin peson kurssi oli yli 27 yhtä euroa kohden.

Reilun 130 miljoonan asukkaan Meksiko on väkiluvultaan maailman 10. suurin maa ja maailman suurin espanjankielinen maa. Meksiko on vientivetoinen teollisuuskeskus, joka on integroitunut vahvasti kansainvälisiin markkinoihin ja arvoketjuihin. Yhteensä sillä on 14 vapaakauppasopimusta, jotka kattavat yli 50 valtiota ja mahdollistavat pääsyn 60 prosenttiin maailman bruttokansantuotteesta. Meksiko on maailman 15. suurin talous ja Latinalaisen Amerikan toiseksi suurin talous Brasilian jälkeen. OECD luokittelee Meksikon ylemmän keskitulotason maaksi. Eriarvoisuus on kuitenkin voimakasta ja OECD-maista Meksikolla on toiseksi korkein ero tulotasoissa. Meksikon hallituksen tilastojen mukaan puolet väestöstä eli köyhyydessä vuonna 2020 ja heistä 8,3 prosenttia äärimmäisessä köyhyydessä. Meksikon talouskasvu on maltillista, 3,1 prosenttia vuonna 2022. Työllisyysaste ja bruttokansantuote ovat palanneet pandemiaa edeltävälle tasolle. Inflaatio jatkuu korkeana.

Meksiko on maailman 15. suurin talous ja korkeasti teollistunut maa. EU on Meksikon toiseksi suurin ja Meksiko EU:n toiseksi suurin kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa. Suomalaisyrityksillä olisi mahdollisuuksia tarjota kilpailukykyisiä ja parhaita käytäntöjä maan vihreässä elpymisessä, muun muassa energiatuotannossa sekä kaivos- ja metsäsektorilla. Potentiaalia on lisäksi palvelujen digitalisoimisessa, kyberturvallisuudessa ja kriittisessä infrastruktuurissa. Myös terveys- ja koulutussektorien uudistaminen tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia.

Yli 130 miljoonan asukkaan Meksiko on väkiluvultaan maailman 10. suurin maa ja maailman 15. suurin talous. Meksiko on maailman suurin espanjankielinen maa väkiluvultaan ja Latinalaisen Amerikan toiseksi suurin talous heti Brasilian jälkeen. OECD luokittelee Meksikon ylemmän keskitulotason maaksi. Meksiko on jäsenenä monessa kansainvälisessä organisaatiossa, kuten G20-ryhmässä, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) ja Aasian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestössä (APEC). Meksikon talouskasvu on maltillista. Työmarkkinat ovat elpymässä ja työllisyysaste on jo lähellä pandemiaa edeltänyttä aikaa. Meksiko on maailman toiseksi suurin rahalähetysten kohdemaa. Vuoden 2022 viennin kasvu rikkonee vuoden 2021 kasvuennätyksen tämän hetken yli 19 prosentin vauhdilla. Vuotuinen inflaatio on noussut ennätyslukemiin ja Meksikon keskuspankki Banco de México arvioi inflaation olevan 8,6 prosenttia vuoden 2022 lopussa.

Meksiko, lähes 130 miljoonan asukkaan jatkuvasti kasvava ylemmän keskitulotason talous, sijaitsee strategisella paikalla maailman suurimman markkinan eteläpuolella sekä monien Latinalaisen Amerikan kasvavien talouksien välittömässä läheisyydessä. Meksikon ja muiden markkinoiden tarjoamien myyntimahdollisuuksien lisäksi maassa on erinomaiset mahdollisuudet tuotannon monipuolistamiseen. Meksiko tarjoaa runsaasti ja melko ammattitaitoista työvoimaa, valtion viranomaisten investointikannustimia, hyvän logistiikan ja pääsyn ympäröiville markkinoille sekä melko vakaan liiketoimintaympäristön. Meksiko on kymmenen houkuttelevimman maan joukossa suorille ulkomaisille investoinneille kilpailukykyisten kustannustensa ja markkinoillepääsyn vuoksi, mikä tekee maasta houkuttelevan nearshoring-kohteen globaaleille yrityksille. Prosesseja ja tuotantoa halutaan tuoda lähemmäksi asiakkaita Pohjois-Amerikassa ja hyödyntää Meksikon, Yhdysvaltojen ja Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen alkuperäsääntöjen ehtoja. Suomalaisyrityksillä olisi mahdollisuuksia tarjota kilpailukykyisiä ja parhaita käytäntöjä maan vihreässä elpymisessä, muun muassa energiatuotannossa sekä kaivos- ja metsäsektorilla. Potentiaalia on lisäksi palvelujen digitalisoimisessa, kyberturvallisuudessa ja kriittisessä infrastruktuurissa. Myös terveys- ja koulutussektorien uudistaminen tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia. Joulukuussa 2018 kuusivuotiskaudelle virkaan astunut presidentti Andrés Manuel López Obradorilla (AMLO) on kuitenkin suuria yhteiskunnallisia haasteita ratkottavanaan, joista yritysten on hyvä olla tietoisia: korruptio, rankaisemattomuus, heikko turvallisuustilanne, köyhyys ja epätasa-arvo.

Lähes 130 miljoonan asukkaan Meksiko on väkiluvultaan maailman 11. suurin maa ja maailman 15. suurin talous. Se on Latinalaisen Amerikan toiseksi suurin talous heti Brasilian jälkeen. OECD luokittelee Meksikon ylemmän keskitulotason maaksi Pandemia on iskenyt syvän loven Meksikon talouteen ja nostanut pitkään laskussa olleen köyhyyden jälleen nousuun. Maan bruttokansantuote laski vuonna 2020 jopa 8,2 prosenttia, siis enemmän kuin kertaakaan sitten 1930-luvun suuren laman. Vuosi 2021 alkoi kasvulla, joka kuitenkin hyytyi ensimmäisen puolivuotisen jälkeen. Vuoden kolmannella neljänneksellä talous supistui 0,7 prosenttia ja viimeisellä neljänneksellä se pysyi nollassa. Lopulta koko viime vuoden talouskasvu jäi viiteen prosenttiin, mikä ei yltänyt hallituksen odottamaan kuuden prosentin kasvuun. Eniten kasvua oli teollisuudessa (6,5%), seuraavaksi palvelusektorilla (4,1%) ja sitten maataloudessa (2,9%).

Meksiko on korkeasti teollistunut maa, jossa koronakriisin jälkeinen sopeutuminen ja toipuminen luovat suomalaisratkaisuille konkreettista kysyntää. Suomalaisyrityksillä olisi mahdollisuuksia tarjota kilpailukykyisiä ja parhaita käytäntöjä maan vihreässä elpymisessä, muun muassa energiatuotannossa sekä kaivos- ja metsäsektorilla. Potentiaalia on lisäksi palvelujen digitalisoimisessa, kyberturvallisuudessa ja kriittisessä infrastruktuurissa. Myös terveys- ja koulutussektorien uudistaminen tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia.

Meksikon talouden elpyminen on käynnissä. Vuosi 2021 alkoi talouskasvulla, mutta kolmannella kvartaalilla heinä-syyskuussa reaalinen BKT supistui 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Meksikon keskuspankki Banxico arvioi, että bruttokansantuote (BKT) kasvaa 6,2 prosenttia tämän vuoden loppuun mennessä. OECD ennustaa BKT:lle 3,4 prosentin kasvua vuonna 2022. Yhdysvaltojen talouden voimakas elpyminen on hyödyttänyt Meksikoa. Vienti on noin 4 prosenttia yli pandemiaa edeltävän tason ja ulkomeksikolaisten rahalähetyksissä on nähty ennätystaso: tammi-syyskuussa 2021 rahalähetysten taso nousi Banco de Méxicon mukaan 37 334 miljoonaan Yhdysvaltain dollariin. Asiantuntijoiden mukaan sisäpoliittiset päätökset vaikuttavat negatiivisesti investointi-ilmapiiriin ja hidastavat siten kotimarkkinoita. Sijoittajia ja yksityissektoria huolestuttavat esimerkiksi presidentti Andres Manuel Lopez Obradorin ehdottama perustuslakiuudistus, joka antaisi valtion sähköyhtiölle huomattavan määräysvallan energiamarkkinoilla.