Meksikon kauppa- ja talouskatsaus 2/2021

Meksikon talouden elpyminen on käynnissä. Vuosi 2021 alkoi talouskasvulla, mutta kolmannella kvartaalilla heinä-syyskuussa reaalinen BKT supistui 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Meksikon keskuspankki Banxico arvioi, että bruttokansantuote (BKT) kasvaa 6,2 prosenttia tämän vuoden loppuun mennessä. OECD ennustaa BKT:lle 3,4 prosentin kasvua vuonna 2022. Yhdysvaltojen talouden voimakas elpyminen on hyödyttänyt Meksikoa. Vienti on noin 4 prosenttia yli pandemiaa edeltävän tason ja ulkomeksikolaisten rahalähetyksissä on nähty ennätystaso: tammi-syyskuussa 2021 rahalähetysten taso nousi Banco de Méxicon mukaan 37 334 miljoonaan Yhdysvaltain dollariin. Asiantuntijoiden mukaan sisäpoliittiset päätökset vaikuttavat negatiivisesti investointi-ilmapiiriin ja hidastavat siten kotimarkkinoita. Sijoittajia ja yksityissektoria huolestuttavat esimerkiksi presidentti Andres Manuel Lopez Obradorin ehdottama perustuslakiuudistus, joka antaisi valtion sähköyhtiölle huomattavan määräysvallan energiamarkkinoilla.

Meksikon talous näki vuonna 2020 suurimman laskun sitten 1930-luvun suuren laman: BKT laski 8,2 prosenttia edellisvuodesta. Vuosi 2021 alkoi kasvulla, mutta alustavien lukujen mukaan kolmannella kvartaalilla heinä-syyskuussa reaalinen BKT supistui 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Luottoluokitusyhtiö Fitch arvioi raportissaan marraskuussa tämän johtuneen pitkittyneistä pandemiavaikutuksista, tuotantopanosten niukkuudesta ja äskettäin hyväksytyn työvoiman ulkoistusuudistuksen väliaikaisista vaikutuksista.

Elpymisestä huolimatta talous ei pysty saavuttamaan pandemiaa edeltävää tasoa vähään aikaan. Meksikon keskuspankki Banxico arvioi, että bruttokansantuote (BKT) kasvaa 6,2 prosenttia tämän vuoden loppuun mennessä ja OECD ennustaa Meksikon BKT:n kasvavan 3,4 prosenttia vuonna 2022. Luottoluokitusyhtiö Fitch puolestaan odottaa BKT:n kasvavan 5,9 prosenttia vuonna 2021 ja 2,8 prosenttia vuonna 2022. Fitch arvioi myös, että julkisen talouden alijäämä on 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 ja 2,3 prosenttia vuonna 2022, kun se vuonna 2020 oli 2,4 prosenttia. Pandemian jälkeiseksi keskipitkän aikavälin kasvuksi Fitch arvioi 2 prosenttia.  

Meksiko on maailman 15. suurin ja Latinalaisen Amerikan toiseksi suurin talous (Brasilian jälkeen). Meksikon BKT vastaa vajaata 1 prosenttia maailman taloudesta, vuonna 2020 se oli Maailmanpankin mukaan noin 1076 miljardia Yhdysvaltain dollaria. OECD luokittelee Meksikon ylemmän keskitulotason maaksi, jonka BKT asukasta kohti vuonna 2020 oli 8 346,70 Yhdysvaltain dollaria. Meksiko on maailman 13. suurin maa, sen väkiluku on maailman 11. suurin (126 miljoonaa vuonna 2020) ja se on maailman suurin espanjankielinen maa. Mediaani-ikä on 29,3 vuotta. Yhdysvalloissa asuu arviolta 38 miljoonaa ensimmäisen ja toisen polven meksikolaisia.

Yhdysvaltojen markkinat vetävät, yksityiset investoinnit laskussa

Meksiko on teollisuuskeskus, joka on integroitunut vahvasti globaaleihin markkinoihin ja arvoketjuihin. Sillä on erittäin vahva side Yhdysvaltojen markkinoihin ja pohjoisen naapurin voimakas elpyminen on hyödyttänyt Meksikoa. Valmistava teollisuus, maataloussektori ja ulkomeksikolaisten rahalähetykset ovat vauhdittaneet talouskasvua, kun toisaalta rakentamisen ja palveluiden kulutus ovat jääneet jälkeen. Tähän arvioidaan vaikuttaneen myös äskettäin voimaan tullut laki, joka rajoittaa yritysten työvoiman ulkoistamista.

Meksikon autovienti putosi lokakuussa 2021 19,9 prosenttia edellisvuodesta, mikä on kyseisen kuukauden alhaisin taso sitten vuoden 2012. Maailmanlaajuinen pula puolijohteista viivästyttää teollisuustuotannon elpymistä ja Meksikon autoteollisuus (21 prosenttia valmistustuotannosta, 3,3 prosenttia BKT:sta vuonna 2019) on joutunut tekemään teknisiä seisokkeja läpi vuoden. Luottoluokitusyhtiö Fitch arvioi sen vaikuttavan BKT:n kasvuun 1 prosenttiyksiköllä ja tarjontapula jatkunee todennäköisesti vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla. Valmistava teollisuus on kärsinyt häiriöistä myös globaalin mikrosirupulan takia.

Tästä huolimatta vienti on noin 4 prosenttia yli pandemiaa edeltävän tason. Tänä vuonna on nähty myös historiallinen ennätys rahalähetyksissä ulkomailta. Banco de Méxicon 1. marraskuuta julkaiseman raportin mukaan ulkomeksikolaisten rahalähetysten vuotuinen kasvu on ollut 24,6 prosenttia ja lähetysten määrä 37 334 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria tammi-syyskuussa 2021. Summan odotetaan nousevan jopa 51 miljardiin dollariin vuoden loppuun mennessä. Vaikka kasvavat rahalähetykset vauhdittivat taloutta tukemalla yksityistä kulutusta, on kotitalouksien kulutus vielä alle pandemiaa edeltävän tason.   

Kotimarkkinoita hidastaa kotimaisten ja ulkomaisten yksityisten investointien lasku, jonka taustalla ovat asiantuntijoiden mukaan investointi-ilmapiiriin negatiivisesti vaikuttaneet sisäpoliittiset päätökset. Sijoittajia ja yksityissektoria huolestuttavat esimerkiksi presidentti Andres Manuel Lopez Obradorin ehdottama perustuslakiuudistus, joka antaisi valtion sähköyhtiölle huomattavan määräysvallan energiamarkkinoilla.

OECD toteaa raportissa Economic Policy Reforms 2021: Going for Growth, että markkinoille tulon esteiden vähentäminen ja kilpailun edistäminen auttaisivat lisäämään investointeja. Myös byrokratian vähentäminen paikallistasolla helpottaisi investointeja ja työpaikkojen luomista. Suorien ulkomaisten investointien ja palvelukaupan esteiden vähentäminen auttaisi parantamaan yritysten vientikilpailukykyä, erityisesti niillä aloilla, jotka ovat tärkeitä lenkkejä maailmanlaajuisissa arvoketjuissa, kuten pankki-, energia-, kuljetus- ja logistiikkasektorit.

Työllisyys

Meksikon kansallisen tilastolaitoksen INEGIn syyskuussa 2021 tehty kansallinen ammatti- ja työllisyystutkimus (ENOEN) osoittaa, että 57,5 ​​miljoonaa vähintään 15-vuotta täyttäneistä (58,4 prosenttia) on taloudellisesti aktiivista väestöä. Luku on 3,9 miljoonaa suurempi kuin vuotta aiemmin.

Tarkastelukuussa työttömäksi määritettiin 2,4 miljoonaa ihmistä, eli 4,2 prosenttia taloudellisesti aktiivisesta väestöä. Sen sijaan 12,3 prosenttia työllisestä väestöstä ilmoitti tarpeesta ja kyvystä tehdä lisää töitä. Alityöllistyneiden henkilöiden määrä oli siten 6,8 miljoonaa, joka oli 1,2 miljoonaa vähemmän kuin edellisvuoden syyskuussa. Parannuksesta huolimatta alityöllisyysaste on kuitenkin vielä selvästi yli vuonna 2019 rekisteröidyn 8 prosentin.

Indikaattori, joka puolestaan on saavuttanut pandemiaa edeltävän tason, on epävirallisten työntekijöiden määrä. 31 miljoonaa ihmistä, 56 prosenttia työllisistä, on epävirallisia työllisiä, joilta puuttuu perussosiaaliturva. Tämä virallisesti työllistyneitä haavoittuvammassa asemassa olevien määrä on 1,3 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2020 syyskuussa.

Deloitten kesäkuussa 2021 julkaiseman raportin mukaan pandemia on selkeästi lisännyt köyhyyttä ja työntekijöiden eriarvoisuutta. Niiden ihmisten osuus, joiden tulot olivat alhaisemmat kuin perusruokakorin arvo, kasvoi 37,3 prosentista vuonna 2019 40,7 prosenttiin vuoden 2020 lopussa. Myös OECD arvioi, että pandemia on iskenyt lujasti lukuisiin epävirallisiin työntekijöihin ja että sillä on pitkäkestoiset negatiiviset vaikutukset tasa-arvoon.

Luottoluokitukset

Suurimmat luottoluokittajat eivät ole muuttaneet Meksikon tasoa: Fitch: BBB-; Moody’s: BAA1; S&P: BBB.

Fitch Rating totesi raportissaan 17. marraskuuta, että Meksikon luokitusta tukevat muun muassa varovainen makrotalouspoliittinen kehys, vakaa ja vankka ulkoinen talous sekä vakaa julkinen velka/BKT, joka on BBB-mediaanin alapuolella. Luokitusta rajoittavat heikko hallinto, vaimea pitkän aikavälin kasvu, jatkuva investointinäkymiin vaikuttava poliittinen puuttuminen ja öljy-yhtiö Pemexin verotaakan keventämisstrategian vaikutukset liittovaltion talouteen.

Inflaatio

Vuotuinen inflaatio Meksikossa kiihtyi odotettua enemmän lokakuussa: 6,24 prosenttiin. Tämä on korkein taso lähes neljään vuoteen. Pysyvä virallinen tavoite on 3 prosenttia +/- yksi prosenttiyksikkö.

Meksikon keskuspankki (Banxico) tarkisti 11. marraskuuta inflaatio-odotuksiaan ja arvioi, että neljäs vuosineljännes päättyisi 6,8 prosenttiin verrattuna syyskuussa arvioituun 6,2 prosenttiin. Keskuspankki ennusti samalla, että kuluttajahintaindeksi saavuttaisi 3 prosentin tavoitteensa vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. Samana päivänä Meksikon keskuspankki nosti myös viitekorkoaan 25:llä peruspisteellä 5:een prosenttiin. Keskuspankki on nostanut viitekorkoa saman verran myös kesä-, elo- ja syyskuussa.

Peson arvo

Meksikon peson kurssi oli hieman alle 20,70 Yhdysvaltain dollaria kohden marraskuun puolivälissä, dollarin vahvistuessa ja öljyn hinnan laskiessa. Peson arvo dollariin verrattuna oli 19,95 vuoden 2020 lopulla, kun taas vuoden 2021 korkein luku on ollut 21,42 (maaliskuussa). Peson arvo euroon nähden oli kuluvana vuonna korkeimmillaan maaliskuussa (25,58) ja alhaisin elokuussa (23,36), vuoden keskiarvon ollessa 24,02.

Meksikon valtiovarainministeriön (SHCP) esittämässä budjetissa ennustetaan 4,1 prosentin talouskasvua, 3,4 prosentin inflaatiota ja 1,8 prosentin valuutan heikkenemistä.

Liittovaltion budjetti

Valtiovarainministeriö antoi lokakuussa budjettiehdotuksensa vuodelle 2022. Esityksessä menot olisivat 7,5 prosenttia korkeammat kuin tänä vuonna, lisäyksiä esitettiin muun muassa valtion öljy-yhtiö Petroleos Mexicanosille (Pemex) ja kansalliselle sähköyhtiö CFE:lle. Luottoluokitusyhtiö Fitch raportoi Pemexin velan vastaavan 9 prosenttia BKT:sta ja totesi, että yhtiön tukeminen veroetujen ja pääomasijoitusten kautta painaa hallituksen omaa taloutta.

Budjetissa lisäyksiä esitettiin myös hallinnon keskeisille infrastruktuurihankkeille, kuten Tren Mayalle, Dos Bocasin jalostamolle ja Felipe Ángelesin (Santa Lucían) lentokentälle. Terveyssektorille esitettiin 15 prosentin budjetinlisäystä, mutta arvioiden mukaan suurin osa summasta menee rokotteiden ja lääkkeiden ostoihin (muun muassa lasten syöpähoitolääkkeistä on ollut valtava pula kuluvana vuonna). Samoin vanhusten avustuksia kasvatetaan. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään muun muassa muuttamalla kuukautistuotteet verovapaiksi.

Edustajainhuone hyväksyi budjettiehdotuksen 14. marraskuuta äänin 274 puolesta ja 219 vastaan. Oppositio teki siihen yhteensä 1 994 varausta. 300-400 opposition ehdottamista muutoksesta hyväksyttiin, mutta esimerkiksi kritisoitu, autonomisiin instituutioihin kohdistuva leikkaus, meni läpi. Näin ollen esimerkiksi kansallisen vaali-instituutin (National Electoral Institute, INE) budjetti tulee supistumaan merkittävästi. Luottoluokitusyhtiö Fitch toteaa marraskuun raportissaan, että nykyinen hallitus on jatkuvasti kritisoinut itsenäisiä sääntelyelimiä kuten energia-alan sääntelyviranomaisia ja vaaliviranomaista, ja että sääntelyn laatu Meksikossa on heikentynyt nykyisen hallinnon aikana.

Talouspolitiikka

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan Meksikon elvytysmenot ovat G20-maiden häntäpäässä. Vaikka hallinnon julkisen sektorin säästötoimia voidaan tulkita yritykseksi välttää velkaa, peson heikkenemistä ja korkeaa inflaatiota, hallinto on toisaalla käyttänyt merkittäviä summia muun muassa infrastruktuurihankkeisiin ja kansallisiin yhtiöihin. Julkisten investointien leikkausten arvioidaan viivästyttävän Meksikon talouden elpymistä ja säästöillä koulutus- ja terveydenhuollon sektoreilla pelätään olevan kielteisiä vaikutuksia maan kilpailukykyyn pitkällä aikavälillä. Reforma-median mukaan esimerkiksi investoinnit terveysalaan tammi-elokuussa 2021 olivat 59,1 prosenttia pienemmät kuin vastaavana aikana vuonna 2020, mikä on alhaisin luku 11 vuoteen.

Presidentti Andres Manuel Lopez Obrador (AMLO) piti jokavuotisen, järjestyksessä kolmannen kansallisen puheensa 1. syyskuuta 2021. Saavutuksikseen presidentti luetteli maan julkisen talouden vakauden, yksityisen sektorin osallistumisen rajoittamisen (esimerkiksi energia- ja sähkömarkkinoilla) ja lukuisat toimet köyhien auttamiseksi. Presidentin poliittinen motto on ”Por el bien de todos, primero los pobres” eli kaikkien parhaaksi, mutta ensin köyhille. Presidentti kiitti muun muassa rahoituslaitos Banco Bienestarin ja Pemexin nesteytetyn öljyn (LP) kaasunjakelun tytäryhtiön Gas Bienestarin perustamista ja antoi tukensa tämän kaltaisille aloitteille, joilla presidentin mukaan pyritään hyödyttämään köyhempiä meksikolaisia. Gas Bienestarin tavoitteena on hallita yli 40 prosenttia Mexico Cityn markkinoista, pyrkien toimittamaan nestekaasua 1,2 miljoonalle kodille pääkaupungissa vuoteen 2022 mennessä. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen. Vaikka presidentti Lopez Obradorin nestekaasun hintakatot torjuvatkin pitkäaikaisia ​​monopolijärjestelmiä ja pimeää myyntiä, Gas Bienestarin perustaminen on nähty myös toimena vahvistaa puolueen kannatusta. Avattuaan palvelunsa Iztapalapassa, yrityksen kerrotaan alkavan jakaa edullisia kaasupullojaan myös Azcapotzalcon, Gustavo A. Maderon, Milpa Altan, Xochimilcon ja Tlahuacin kaupunginosissa – alueilla, jotka kannattivat presidentin Morena-puoluetta kesäkuun välivaaleissa.

Meksikossa järjestettiin kesäkuussa 2021 puolivälivaalit, joissa valittiin liittovaltion ja osavaltioiden edustajia alahuoneeseen, 15 uutta kuvernööriä (32:sta) sekä kunnan- ja kaupunginedustajia. Hallitseva puolue Morena ja sen liittolaiset menettivät vaaleissa kahden kolmasosan enemmistön edustajainhuoneessa. AMLOn presidenttikausi on puolessa välissä ja hänen kannatuksensa jatkuu silti korkeana, yli 60 prosentissa. Presidentti on näkyvästi esillä, syyskuuhun mennessä hän oli muun muassa pitänyt 684 aamuista lehdistötilaisuutta, joiden kesto oli arvioiden mukaan keskimäärin 1 tunti ja 48 minuuttia.

Carlos Salazar, Meksikon yksityissektorin suurimman etujärjestön Consejo Coordinador Empresarialin (CCE) puheenjohtaja, totesi radiohaastattelussa presidentin kansallisen puheen jälkeen, ettei maan talous ole kasvanut vaan äärimmäinen köyhyys, yksi harvoista indikaattoreista, joka oli viime vuosina parantunut.

Kansallinen sosiaalisen kehityspolitiikan arviointineuvoston (Coneval) elokuussa julkaisemassa raportissa köyhyydessä elävien meksikolaisten määrä nousi 51,9 miljoonasta 55,7 miljoonaan vuosina 2018–2020, tarkoittaen 43,9 prosenttia väestöstä. Lisäksi äärimmäisessä köyhyydessä elävän väestön osuus kasvoi 7 prosentista 8,5 prosenttiin samana aikana, 10,8 miljoonaan henkilöön.

Energia

Presidentti López Obrador antoi 30. lokakuuta 2021 edustajainhuoneelle perustuslain uudistusehdotuksen. Hänen tavoitteensa on muuttaa kolmea artiklaa ja siten vahvistaa valtion omistamaa sähköyhtiötä (Comisión Federal de Electricidad, CFE) antamalla sille täyden määräysvallan energiasektorilla. Käytännössä CFE olisi sekä sääntelyviranomainen että operaattori: sillä olisi täysi valta määritellä hinnat, myöntää tuotanto-oikeudet ja minkä laitoksen sähköä verkkoon viedään sekä vastuu energiasektorin transitiosta. Toteutuessaan muutos olisi ainutlaatuinen tapaus maasta, joka on siirtynyt kansallisesta mallista avoimeen sähkömarkkinaan (vuonna 2013) ja palaisi valtionjohtoiseen malliin.

Aloitteessa yksityinen osuus sähköntuotannossa rajoitetaan 46 prosenttiin ja CFE:lle varataan vähintään 54 prosenttia. Tällä hetkellä yksityisen sektorin tuotantokapasiteetti on 17 GW ja CFE:n 43,8 GW.

Muun muassa eri kansalaisjärjestöt, yksityinen sektori, Yhdysvallat, Kanada, EU ja joukko asiantuntijoita ovat arvioineet, että uudistuksella olisi merkittäviä vaikutuksia öljy- ja kaasuteollisuuteen, uusiutuviin energialähteisiin ja jopa kaivostoimintaan. Lisäksi se kaikella todennäköisyydellä nostaisi sähkön hintoja, voisi johtaa energiapulaan ja vähentäisi kuluttajien mahdollisuutta valita ostamansa sähkön tuotantomuodot ja toimittajat.

Yhdysvaltain energiaministeriö (DOE) kritisoi 28. lokakuuta sähköuudistusaloitetta todeten, että se estäisi puhtaamman energian kehityksen, kuten tuuli- ja aurinkoenergian, ja kasvattaisi hiilidioksidipäästöjä jopa 65 prosenttia sakä nostaisi kustannuksia 54 prosenttia. Fitch Ratings varoitti marraskuun alussa, että jos reformi menee läpi, kansallisen sähköjärjestelmän kapasiteetti joutuu paineeseen vuodesta 2024 alkaen ja uusien tuotantohankkeiden kehittämiseen tarvitaan yksityistä osallistumista. Joukko Yhdysvaltain kongressin jäseniä totesi marraskuun alussa, että uudistus olisi sekä protektionistinen että syrjivä ja rikkoisi Yhdysvaltojen, Meksikon ja Kanadan välistä kauppasopimusta (USMCA). Myös Yhdysvaltojen Meksikon-suurlähettiläs Ken Salazar on ilmaissut vakavan huolensa uudistuksesta ja sen vaikutuksista uusiutuvaan energiaan tehtäviin investointeihin Meksikossa.

Morenan kongressijohtajat ilmoittivat 4. marraskuuta, että aloitteesta keskustellaan vasta huhtikuussa 2022 presidentin järjestämän kansanäänestyksen jälkeen.

Tällä hetkellä presidentillä ei ole takanaan edustajainhuoneen eikä senaatin enemmistöä (2/3), jotka tarvitaan perustuslain muuttamiseen. Nykyhallinto (presidentin puolue MORENA, työväenpuolue ja vihreät) tarvitsee oppositiopuolueilta 57 ääntä edustajainhuoneessa ja 8 senaatissa. Ratkaisijan rooliin on arvioitu nousevan entinen hallitseva puolue Partido Revolucionario Institucional (PRI). Kuitenkin jotkut PRI:n senaattoreista, jotka alun perin ilmoittivat olevansa valmiita harkitsemaan uudistusta, ovat nyt ilmoittaneet, etteivät he missään olosuhteissa tue uudistusta, koska Morena ja sen liittolaiset eivät halunneet neuvotella ja tehdä myönnytyksiä liittovaltion budjettiehdotukseen.

Tällä hetkellä Meksiko on maailmanlaajuisesti sijalla 13 fossiilisten polttoaineiden päästöissä. Meksiko on myös Latinalaisen Amerikan maiden joukossa viimeinen KPMG-yrityksen Net Zero Readiness Indexissä, joka mittaa eri maiden päästöjen vähentämistoimenpiteitä ja niiden tulevaisuutta.

COP26-ilmastokokous

Meksiko liittyi YK:n COP26-ilmastokokouksessa Glasgow’ssa marraskuussa metsien ja maankäytön julistukseen, jossa yli sata maata sitoutui lopettamaan metsien hävittämisen 2030 mennessä. Our World in Datan mukaan Meksiko on 11. sijalla. maailman metsien hävittämisessä.

Meksiko allekirjoitti myös sopimuksen metaanipäästöjen vähentämisestä. Sopimuksen tavoitteena on vähentää maailmanlaajuisia metaanipäästöjä vähintään 30 prosenttia vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä. On kuitenkin epäselvää, kuinka maa voisi saavuttaa vähennystavoitteensa, mikäli sähkösektorin uudistus astuisi voimaan. Tällä hetkellä Meksikon metaanipäästöt ovat korkeat verrattuna muihin vastaaviin talouksiin.

Meksiko on lisäksi valmistellut kestävän meritalouden instrumentointistrategian vuosille 2021-2024, johon on liittynyt 16 maata.

Globaalisopimus

EU ja Meksiko ovat neuvotelleet uudesta globaalisopimuksesta (Modernisation of the EU-Mexico Global Agreement) ja päässeet periaatesopimukseen huhtikuussa 2020. Sopimuksen allekirjoitus on kuitenkin viivästynyt. Globaalisopimus tulisi hyväksyä Euroopan parlamentin lisäksi myös jäsenmaiden parlamenteissa. Komissio on useiden mediatietojen mukaan kesällä 2021 ehdottanut sopimuksen hyväksymistä kolmessa osassa: politiikka ja kehityspolitiikka, investoinnit, kauppa. Jos sopimus jaettaisiin, kauppasopimuksen ratifioisivat yksinomaan EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti, kun taas jäsenvaltioilta vaadittaisiin kahden muun osion hyväksyntää. Meksiko haluaa pitää sopimuksen globaalina eikä avata sitä uudelleen.

Modernisoinnin tavoitteena on muun muassa vastavuoroisen markkinoillepääsyn parantaminen (palvelut, investoinnit ja julkiset hankinnat), teollis- ja tekijänoikeuksien suojan vahvistaminen, tarpeettomien kaupan esteiden poistaminen sekä EU:n ja Meksikon yhteisten kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen. Uusi sopimus merkitsisi, että 99 prosenttia tuotteista myytäisiin tullitta EU:n ja Meksikon välillä. Sopimus huomioi myös vahvemmin ihmisoikeuksien noudattamisen sekä korruption torjunnan. Kyseessä on ensimmäinen EU:n kauppasopimus, joka sisältää korruption torjuntaa koskevat määräykset, kuten toimet lahjontaa ja rahanpesua vastaan. Myös poliittinen osuus on kattava.

Koronatilanne

Meksikossa oli 17. marraskuuta mennessä vahvistettu 3 847 243 Covid-19-tapausta ja 291 241 virukseen kuollutta. Kaikki osavaltiot Baja Californiaa lukuun ottamatta on määritelty vihreiksi maan epistemologisen liikennevalojärjestelmän mukaan.

Our World in Datan mukaan Meksiko on maa, joka on antanut seitsemänneksi eniten rokoteannoksia maailmassa, yhteensä lähes 130 411 000. 58 prosenttia väestöstä on saanut yhden annoksen tai yli, lähes 49 prosenttia väestöstä on täysin rokotettu (17. marraskuuta). Pääkaupunki Ciudad de Méxicon tilastojen mukaan 100 prosenttia sen yli 18-vuotiaista asukkaista oli saanut ensimmäisen rokotteen 18. marraskuuta mennessä ja 94 prosenttia (6 651 436 henkilöä) toisen rokotteen. Alle 18-vuotiaista toistaiseksi vain riskiryhmiin kuuluville on tarjottu koronarokotetta.

Matkustuskielto Yhdysvaltain ja Meksikon maarajan välillä poistettiin 8. marraskuuta täysin rokotetuilta matkustajilta. Maahanpääsy Yhdysvaltoihin on kuitenkin sallittu vain niille, jotka ovat saaneet Maailman terveysjärjestön (WHO) hyväksymän rokotteen. Niiden joukossa ei ole SputnikV- ja CanSino-rokotteita, joita on annettu Meksikossa paljon. Tämä tarkoittaa, että arviolta 15–18 miljoonan meksikolaisen rokotteita ei hyväksytä Yhdysvaltoihin matkustamiseen ja heidän tulee jatkossakin osoittaa negatiivinen koronatesti.  

Matkailu

Kansallinen tilastokeskus INEGIn marraskuussa julkaiseman tiedon mukaan Meksikon matkailuala elpyi 53,2 prosenttia vuoden 2021 toisella neljänneksellä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon, johon koronaviruspandemia vaikutti voimakkaasti. Meksikon matkailuministeri Miguel Torrucon arvioiden mukaan Meksikon matkailuala, jonka osuus kansallisesta BKT:sta on 8,7 prosenttia, elpyy täysin vasta vuonna 2023.

Meksiko oli maailman kolmanneksi vierailluin maa vuonna 2020, joka johtunee muita maita lievemmistä koronarajoituksista. Vuonna 2019 Meksiko oli maailman 10 vierailluimman maan joukossa yli 45 miljoonalla kansainvälisellä matkailijalla, jotka jättivät maahan 24 563 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

El Economista -median mukaan ulkoministeri Marcelo Ebrard (Morena) totesi äskettäin, että Meksiko oli oikeilla jäljillä saadakseen takaisin kategorian 1 ilmatilaluokituksensa vuoden 2022 alkuun mennessä. Yhdysvaltain liittovaltion ilmailuhallinto (FAA) alensi Meksikon kategoriaan 2 toukokuussa 2021 kansainvälisten määräysten noudattamatta jättämisestä.

Kauppa Suomen ja Meksikon välillä

Vuonna 2020 Meksiko oli tavaraviennissä mitattuna Suomen kolmanneksi suurin vientimaa Latinalaisessa Amerikassa (Brasilian ja Chilen jälkeen) ja Suomen 33. suurin vientimaa maailmanlaajuisesti. Vienti Suomesta Meksikoon oli 259 247 121 euroa, mikä oli 0,5 % Suomen kokonaisviennistä.

Tuonti Meksikosta Suomeen oli 265 177 897 euroa, mikä vastasi 0,4 prosenttia Suomen kokonaistuonnista ja teki Meksikosta Suomen 36. suurimman tuontikohteen maailmanlaajuisesti ja toiseksi suurimman Latinalaisessa Amerikassa (Brasilian jälkeen).

Suurimmat Meksikosta Suomeen tuodut tuotekategoriat vuonna 2020 olivat: moottoriajoneuvot; erikoiskoneet eri teollisuudenaloilla; muut kuljetusvälineet; puhelin, radio, televisio ja muut laitteet; muut sähkökoneet ja -laitteet; malmit ja metalliromu; välineet ja mittarit; toimistokoneet ja atk-laitteet.

Suurimmat tuotekategoriat viennissä Suomesta Meksikoon vuonna 2020 olivat: paperi ja kartonki sekä niistä valmistetut tavarat; rauta ja teräs; välineet ja mittarit; erikoiskoneet eri teollisuudenaloille; muut sähkökoneet ja -laitteet; yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet. Lähde: Tulli.

Pitkän koronatauon jälkeen henkilökohtaiset tapaamiset ovat päässet Meksikossa käyntiin, varotoimenpiteitä noudattaen, ja yhteistyö niin liittovaltiotasolla kuin erityisesti osavaltiotasolla on vilkastunut. Muutamassa osavaltiossa on tulossa kuvernöörinvaalit kesällä 2022: Aguascalientes, Durango, Tamaulipas, Quintana Roo, Hidalgo ja Oaxaca. Team Finland Mexico on edistänyt toisen vuosipuoliskon aikana vientiä muun muassa vihreän kaivostoiminnan, metsäteollisuuden, koulutuksen, kyberturvallisuuden, ICT:n ja kommunikaation, puolustuksen, meteorologian ja energian aloilla.