Meksikon kauppa- ja talouskatsaus 1/2024
Meksiko sijoittui maailman 12. suurimmaksi taloudeksi sekä Latinalaisen Amerikan toiseksi suurimmaksi taloudeksi (Brasilian jälkeen) vuonna 2023. OECD luokittelee Meksikon ylemmän keskitulotason maaksi, mutta eriarvoisuus on voimakasta. Meksikon talous kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2023, kuluvalle vuodelle ennustetaan reilun 2 prosentin kasvua. Meksiko on vientivetoinen teollisuuskeskus, joka on tiiviisti integroitunut kansainvälisiin markkinoihin ja arvoketjuihin. Yhteensä sillä on 14 vapaakauppasopimusta, jotka kattavat yli 50 valtiota ja mahdollistavat pääsyn 60 prosenttiin maailman bruttokansantuotteesta tehden siitä yhden maailman avoimimmista talouksista. Viime vuosina moni kansainvälinen yritys on päättänyt siirtää tuotantoaan lähemmäs päämarkkinoitaan. Nearshoring-trendi on kääntänyt katseet Meksikoon. Siitä tekee houkuttelevan muun muassa integroitu sisämarkkina ja yhteinen yli 3 000 kilometrin raja Yhdysvaltojen kanssa, kustannuksiltaan kilpailukykyinen työvoima, vakiintuneet logistiset ketjut sekä verotukselliset kannustimet. Nearshoringin ansiosta Meksiko sijoittui maailmanlaajuisesti sijalle 21 ulkomaisten investointien määrässä vuonna 2023. Yli 82 prosenttia Meksikon viennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin. Meksiko on Brasilian jälkeen Suomen toiseksi suurin kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa. Kokonaistavarakauppa Suomen ja Meksikon välillä oli noin 766,4 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Talous
Kansallisen tilasto- ja maantieteen instituutin (Inegi) tietojen mukaan Meksikon talous kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna. Kansainvälinen valuuttarahaston (IMF) ennusteen mukaan Meksikon bruttokansantuote asukasta kohti oli 13 640 Yhdysvaltain dollaria vuonna 2023 ja BKT puolestaan 1,81 biljoonaa dollaria, mikä nostaa Meksikon maailman 12. suurimmaksi taloudeksi. Vertailun vuoksi: Suomen bruttokansantuote markkinahintaan oli 277,6 miljardia euroa ja BKT asukasta kohti 41 456 euroa vuonna 2023.
Tuloerojen ja köyhyyden vähentäminen ovat Meksikon pitkäaikaisia haasteita. Meksikon kansallisen sosiaalisen kehityspolitiikan arviointineuvoston (CONEVAL) mukaan 46,8 miljoonaa (36,3 prosenttia) eli köyhyydessä vuonna 2022 ja 9,1 miljoonaa (7,1 prosenttia) äärimmäisessä köyhyydessä. Yksi prosentti Meksikon varakkaimmista kotitalouksista omisti 41,2 prosenttia nettovarallisuudesta vuonna 2019 kun puolestaan 0,1 prosenttia omisti lähes kolmanneksen rahoitusomaisuudesta ja 22,3 prosenttia kokonaisvarallisuudesta, selviää Latinalaisen Amerikan ja Karibian talouskomission (CEPAL) Meksikon-toimiston sosiaalisen kehityksen yksikönpäällikkö Miguel del Castillo Negreten kirjoittamasta raportista.
OECD ennustaa Meksikon talouden kasvavan tänä vuonna 2,2 prosenttia ja tulevana vuonna 2 prosenttia. IMF puolestaan ennustaa 2,4 prosentin talouskasvua tälle vuodelle, mutta sen laskevan 1,4 prosentin tasolle vuonna 2025, koska hallituksen odotetaan kiristävän talouspolitiikkaansa.
Meksikon talousministeriön mukaan julkisen velan osuus oli 45,5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen lopussa. Kuluvan vuoden talouden alijäämä on noin 5 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on korkein taso sitten vuoden 1988. Vajeen odotetaan puolittuvan vuonna 2025. Valtiovarainministeriön mukaan tämä saavutetaan vähentämällä julkisia investointeja liittohallituksen suurten infrastruktuuriprojektien valmistumisen myötä. Base-rahoituslaitoksen mukaan tämä laskisi alijäämää kuitenkin vain 4,3 prosenttiin BKT:stä. Myös muut asiantuntijat ovat arvioineet, että kulujen leikkaaminen on välttämätöntä vajeen pienentämiseksi.
Inegin mukaan vuotuinen inflaatio oli huhtikuun lopussa 4,65 prosenttia. Nousu edelliskuusta selittyy maataloustuotteiden hinnannousulla. Meksikon keskuspankin (Banxico) hallintoneuvosto ennustaa yleisen inflaation olevan neljän prosentin tasolla vuoden viimeisellä neljänneksellä ja laskevan kolmen prosentin tasolle vuoden 2025 loppuun mennessä. Keskuspankki laski ohjauskoron 11,0 prosenttiin maaliskuussa 2024 sen oltua vuoden ajan 11,25 prosentin tasolla. Koron ennustetaan päättyvän 9,50 prosenttiin vuoden lopulla.
Valuuttakurssin odotukset ovat 18,10 dollaria kohti vuoden 2024 lopussa ja 18,35 dollaria kohti ensi vuoden lopussa. Maaliskuun lopussa valuuttakurssi asettui 16,6 pesoon dollaria kohti. Tällaista superpesoilmiötä ei olla nähty sitten vuoden 2015. Meksikon peson kurssi oli 18,06 euroa kohden 15. toukokuuta 2024.
Rahalähetykset
Monille meksikolaisperheille tärkein tulolähde on rahan vastaanottaminen ulkomailta. Meksikon keskuspankin mukaan ulkomailla asuvien meksikolaisten rahalähetykset Meksikoon ylsivät uuteen ennätykseen vuonna 2023. Meksiko vastaanotti 63,3 miljardia dollaria, mikä tarkoitti 7,6 prosentin kasvua vuoteen 2022 verrattuna. Suurin osa lahjoituksista tulee Yhdysvalloista, jossa asuu arviolta 40 miljoonaa meksikolaista. Meksiko on maailman toiseksi suurin rahalähetysten vastaanottaja, Intian jälkeen. Vaikka summa kasvoi, laski rahalähetysten osuus bruttokansantuotteesta 3,5 prosenttiin edellisen vuoden historiallisesta 4 prosentista, mikä johtui Meksikon valuutan ennätyksellisestä vahvistumisesta.
Työllisyys
Inegin kansallisesta ammatti- ja työllisyystutkimuksesta (ENOE) helmikuussa 2024 selviää, että Meksikossa oli 60,9 miljoonaa taloudellisesti aktiivista yli 15-vuotiasta, joista 97,5 prosenttia eli 59,4 miljoonaa oli työllisiä. Heistä alityöllistyneitä – jotka ilmoittivat tarvitsevansa enemmän työtunteja – oli 3,8 miljoonaa, mikä vastaa 6,5 prosenttia työllisestä väestöstä. Työttömien määrä oli 1,5 miljoonaa ja työttömyysaste 2,5 prosenttia taloudellisesti aktiivisesta väestöstä.
Työmarkkinoiden epämuodollisuus on keskeinen ongelma. Rekisteröimättömissä mikroyrityksissä, omavaraisuusmaataloudessa tai epävirallisesti ilman sosiaaliturvaa työskentelevien työntekijöiden määrä oli 32,4 miljoonaa, eli 54,5 prosenttia työllisestä väestöstä.
Miesten osallistumisaste oli 75,8 prosenttia ja naisten 46,6 prosenttia. Naisten osallistuminen työmarkkinoille on selvästi alhaisempi kuin muissa OECD-maissa. Huolehtiminen kodista ja perheistä ovat epäsuhtaisesti naisten vastuulla, mikä vaikeuttaa heidän koulunkäyntiään ja työelämään pääsyä.
Valtion öljy-yhtiötä tuetaan voimakkaasti
Presidentti Andrés Manuel López Obrador (AMLO) arvioi vuonna 2021, että Meksiko lopettaisi polttoaineen ostamisen ja raakaöljyn viennin vuoden 2023 loppuun mennessä. Energiaministeriö SENERin mukaan tuonnin osuus bensiinin kulutuksesta kasvoi kuitenkin 66,6 prosentista 68,5 prosenttiin vuonna 2023, kun taas dieselin kulutuksessa se nousi 64,5 prosentista 66,7 prosenttiin. Lokakuussa 2023 Meksikon hallitus lykkäsi tavoitetta saavuttaa polttoaineomavaraisuus vuodelle 2025.
Mediatietojen mukaan Pemexin öljyntuotanto on pudonnut puoleen noin kahden vuosikymmenen takaisesta huipusta. Yritystä ovat vaivanneet onnettomuudet, öljy- ja metaanivuodot sekä viivästykset uuden Olmeca-jalostamon käynnistämisessä Dos Bocasissa. Raha, joka pitäisi suunnata ikääntyvän infrastruktuurin korjaamiseen ja tuotantokapasiteetin kehittämiseen, kuluu korkomaksuihin ja maksamattomiin laskuihin.
El Financieron mukaan Pemex on saanut noin 80 miljardin dollarin tuen käteispalkkioina ja verohelpotuksina AMLOn tultua valtaan vuonna 2018. Avustuksista huolimatta yhtiö ei tuota voittoa – sillä on nykyisellään 102 miljardin dollarin velkataakka. Sen jatkuvat tappiovat muodostavat Meksikon suurimman luottoriskin ja ovat taakka julkiselle taloudelle. Meksikon luottoluokitukset ovat viime vuosina heikentyneet: Moodysin A3:sta (2017-18) Baa2:een (2022) ja Fitchin BBB+:sta (2017-18) BBB-:ksi (2023). Luottoluokituksen laskun syynä on mainittu kansallisen öljy-yhtiön vaatima valtiollinen tuki, velat ja tappiollisuus. S&P:n luokitus pysyi vertailuajankohtina tasolla BBB+.
Mediatietojen mukaan Meksikon hallitus harkitsee mahdollisuutta ostaa takaisin Pemexin joukkovelkakirjoja tai laskea liikkeeseen valtion velkaa tukeakseen yritystä. Kyse on noin 40 miljardin dollarin suuruisesta summasta, joka erääntyy seuraavan presidenttikauden aikana. Velan korkojen maksaminen lisäisi julkisen talouden taakkaa ja saattaisi laskea luottoluokitusta, mikä taas nostaisi valtion rahoituskustannuksia. Riskiksi arvioidaan myös Pemexin velkaantumisen jatkuminen, mikäli liiketoimintamallia ei muuteta.
Energiapolitiikka
Ajatushautomo Emberin mukaan vain 23 prosenttia Meksikon sähkön kokonaistuotannosta tuli puhtaista lähteistä vuonna 2023, kun osuus vuonna 2022 oli 26 prosenttia. Huolimatta suuresta tuuli- ja aurinkopotentiaalista, kummankin osuus oli vain noin 6 prosenttia sähkön kokonaistuotannosta. Lähes samalla tasolla oli myös vesivoima, jonka tuotanto koki suuren laskun. Ydinvoiman osuus oli noin 3,5 prosenttia ja bioenergia kahden prosentin tasolla. Fossiilisista lähteistä maakaasun osuus oli selkeästi suurin, noin 58 prosenttia. Hiili vastasi noin 10 prosenttia ja muut fossiiliset polttoaineet, kuten diesel ja polttoöljy, noin 9 prosenttia kokonaistuotannosta.
Meksiko on kaikista Pohjois- ja Etelä-Amerikan suurimmista talouksista riippuvaisin fossiilisista polttoaineista. Espanjalaisen BBVA-pankin mukaan Meksikon kasvihuonekaasupäästöt ovat lisääntyneet 6 prosenttia presidentti López Obradorin kauden aikana verrattuna edelliseen hallintoon, sijoittaen Meksikon yhdeksänneksi suurimmaksi hiilidioksidipäästöjen tuottajamaaksi. Meksiko on sitoutunut tuottamaan 35 prosenttia maan sähköstä puhtaista lähteistä ennen vuotta 2025.
Meksikon vuoden 2013 energiareformi avasi energiamarkkinat yksityisille yrityksille. Presidentti López Obradorin hallinto julkaisi 2021 energiateollisuuslain uudistuksen, joka pyrki kansallistamaan Meksikon energiatuotantoa muun muassa turvaten kansalliselle sähköyhtiö CFE:lle 54 prosentin osuuden kokonaistuotannosta. Lain täytäntöönpanoa viivästyttivät oikeudelliset prosessit, kunnes Meksikon korkein oikeus (Suprema Corte de Justicia de la Nación, CSJN) linjasi 31. tammikuuta 2024 energiateollisuuslain perustuslainvastaiseksi ja mitätöi sen. Päätöksen mukaan laki loukkasi vapaan kilpailun ja kestävän kehityksen periaatteita.
AMLO on ilmoittanut vastustavansa korkeimman oikeuden linjausta. Hän esitti helmikuussa kahtakymmentä perustuslain muutosta, joista kolme vaikuttaisivat energia-alaan. Ensimmäinen koskee frackingin eli vesisärötyksen sekä avokaivostoiminnan kieltämistä. Toinen muuttaisi sähköyhtiö CFE:n aseman strategiseksi valtionyhtiöksi, joka ajaisi kansallista etua ja hyödyttäisi kotitalouksia kuluttajina. Kolmas koskee autonomisten virastojen lakkauttamista. Näiden joukossa voisivat olla energian sääntelyvirasto (Comisión Reguladora de Energía, CRE), hiilivetykomissio (Comisión Nacional de Hidrocarburos, CNH) ja kilpailuvirasto (Cofece). CRE:n ja CNH:n toiminnot siirrettäisiin energiaministeriölle, mikä antaisi tälle vastuun säädöstenvalvonnasta ja vahvistaisi tämän päätöksenteko-oikeutta.
Eräs kiistanalainen kysymys liittyy yritysten sähkön omatuotantoon ja ylijäämäsähkön myyntiin. AMLOn hallinto on halunnut mitätöidä luvat sähkön omatuotantoon, sillä toiminnan on ilmoitettu aiheuttaneen 550,1 miljoonan euron tappiot CFE:lle vuonna 2023 ja siinä esiintyy laillisia ja teknisiä ongelmia. Lupia on myönnetty vuodesta 1994 lähtien, mutta CRE lopetti lupien myöntämisen, kun nykyinen hallinto tuli valtaan vuonna 2019.
Huolta aiheuttaa myös tuore tapaus, jossa Meksikon hallitus määräsi huhtikuussa presidentin asetuksella ranskalaisen Air Liquiden vetylaitoksen pakkolunastuksen yleishyödyllisistä syistä. Laitos tuottaa Pemexin Tula-jalostamolle erittäin puhdasta vetyä käytettäväksi vähärikkisten polttoaineiden valmistukseen. Asetuksella vetylaitoksen toiminta siirtyy valtion omistamalle Pemex Industrial Transformationille.
Meksikon korkein oikeus hyväksyi 29. huhtikuuta 2024 presidentti López Obradorin vuonna 2021 esittämät muutokset hiilivetylakiin, josta eri oppositiopuolueiden senaattorit olivat nostaneet kanteen perustuslainvastaisuudesta. Muutokset vahvistavat Pemexiä ja lisäävät valtion valvontaa energiamarkkinoilla. Energiaministeriö ja energian sääntelyvirasto voivat keskeyttää toimiluvat hiilivetysektorilla kansallisen turvallisuuden, energiaturvallisuuden tai kansallisen tarjonnan takaamisen perusteella. Tämä koskee kaikkia hiilivetyjen ketjun vaiheita, aina louhinnasta kuljetukseen, varastointiin ja jakeluun. Hätätilanteessa hallitus voi lisäksi ottaa tilapäisesti hallintaansa yksityisiä hiilivetylaitoksia varmistaakseen tarjonnan. Viranomainen voi tarkastella yksityisille yrityksille myönnettyjä lupia ja ne, joita pidetään kansallisen turvallisuuden riskinä, voivat menettää lupansa. Uudistus sisältää myös määräyksiä, jotka antavat energiaministeriölle valtuudet kieltää lupia "kansallisen ja energiaturvallisuuden" perusteella. Arvostelijat pelkäävät uudistuksen vaikuttavan negatiivisesti yksityiseen sijoitustoimintaan energiasektorilla ja voivan rikkoa kansainvälisiä vapaakauppasopimuksia.
AMLOn energiapolitiikka heikentää vapaata kilpailua ja rikkoo Yhdysvaltojen, Meksikon ja Kanadan välistä kauppasopimusta (USMCA), sanovat kumppanit. Yhdysvallat katsoi Meksikon loukkaavan sopimusta olemalla myöntämättä toimilupia yksityisille yrityksille, keskittämällä polttoaineiden tuonnin valtion omistamille yrityksille, sallimalla Pemexin käyttää saastuttavampia polttoaineita kuin yksityisten yritysten sekä antamalla etulyöntiaseman valtion omistamille yrityksille. Virallinen kuulemisprosessi USMCA-kauppasopimuksen puitteissa käynnistyi jo heinäkuussa 2022 ja riitojenratkaisupaneeli olisi voitu kutsua koolle saman vuoden joulukuussa. Monet asiantuntijat ovat kuitenkin arvioineet, ettei sitä tehdä ainakaan ennen Meksikon ja Yhdysvaltojen tämän vuoden vaaleja. Yhdysvalloilla on kiista Meksikon kanssa USMCA:n puitteissa myös liittyen Meksikon kieltoon tuoda geneettisesti muunneltua maissia maahan. Riitojenratkaisupaneeli saatetaan kutsua koolle loppuvuodesta.
Reilun 130 miljoonan asukkaan Meksiko on väkiluvultaan maailman 10. suurin maa ja maailman suurin espanjankielinen maa. Meksikossa pidetään 2. kesäkuuta 2024 maan historian suurimmat vaalit äänestäjillä ja paikoilla mitattuna. Presidentin lisäksi vaaleissa valitaan 128 senaattoria, 500 kongressin jäsentä ja kymmeniä tuhansia paikalishallinnon paikkoja. Maa saanee ensimmäistä kertaa naispresidentin, sillä kaksi kärkiehdokasta ovat molemmat naisia. He ovat kampanjoissaan sanoneet tukevansa vihreää siirtymää.
Kansainvälinen kauppa
Meksiko on jäsenenä monessa kansainvälisessä organisaatiossa, kuten G20-ryhmässä, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) ja Aasian ja Tyynenmeren maiden talousjärjestössä (APEC).
Banco de Méxicon mukaan Meksikon tavaraviennin arvo oli 593,01 miljardia dollaria ja tavaratuonnin arvo 598,47 miljardia dollaria vuonna 2023. Yhdysvaltojen kanssa käytävä kauppa nousi ennätystasolle. Tavaravienti Meksikosta Yhdysvaltoihin ylsi 490,19 miljardiin dollariin muodostaen 82,6 prosenttia kokonaisviennistä. Vastaavasti tavarakaupan tuonti oli 255,44 miljardia dollaria, vastaten 42,7 prosenttia kokonaistuonnista. Federal Reserve Bank of Dallasin mukaan Meksiko meni ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen kärkeen tavaraviennissä Yhdysvaltoihin, ohittaen sekä Kiinan että Kanadan.
Muut suurimmat kauppakumppanit viennissä olivat Kanada (18 miljardia dollaria), Kiina (10,06 miljardia dollaria) ja Saksa (9,20 miljardia dollaria) sekä tuonnissa Kiina (114,19 miljardia dollaria), Saksa (21,24 miljardia dollaria) ja Japani (20,62 miljardia dollaria).
Euroopan unioni oli vuonna 2023 toiseksi suurin sijoittaja Meksikossa ja sijalla kolme Meksikon tavaratuonnissa (67,91 miljardia dollaria) sekä toiseksi suurin vientikohde (26,67 miljardia dollaria).
Meksikon, Yhdysvaltojen ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus (USMCA) tuli voimaan heinäkuussa 2020. Sopimuksessa on lauseke, joka edellyttää osapuolten tarkistavan toimintaansa ja osapuolten esittämiä suosituksia kuuden vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Tällöin he myös ilmoittavat halustaan jatkaa sopimusta, joka päättyy 16 vuoden kuluttua voimaantulopäivästä (2036), elleivät osapuolet vahvista haluavansa jatkaa sitä uudella samanpituisella kaudella. Tarkastelu ei ole sopimuksen uudelleenneuvottelu, mutta mahdollisuus sopimuksen voimassaolon lyhenemiselle aiheuttaa silti jo epävarmuutta yrityksille.
Neuvottelut Euroopan unionin ja Meksikon välisen globaalisopimuksen uudistamisesta alkoivat vuonna 2015 (Modernisation of the EU-Mexico Global Agreement). Vaikka osapuolet hyväksyivät huhtikuussa 2020 periaatesopimuksen, ovat lopulliset neuvottelut pitkittyneet. Tällä hetkellä ei ole tietoa sopimuksen mahdollisesta allekirjoitusajankohdasta, mutta se lykkääntyy vähintäänkin EU:n ja Meksikon vaalien jälkeiselle ajalle.
Nearshoring
Koronapandemia, Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä muut geopoliittiset jännitteet ja epävakaudet ovat viime vuosina aiheuttaneet globaalien arvoketjujen katkeamista ja saaneet yritykset harkitsemaan kaupan siirtämistä lähemmäs päämarkkinoitaan. Niin kutsuttu nearshoring-trendi on kääntänyt katseet Meksikoon. Siitä tekee houkuttelevan muun muassa integroitu sisämarkkina ja yhteinen yli 3 000 kilometrin raja Yhdysvaltojen kanssa, kustannuksiltaan kilpailukykyinen työvoima, vakiintuneet logistiset ketjut sekä verotukselliset kannustimet. Nearshoringin ansiosta Meksiko sijoittui maailmanlaajuisesti sijalle 21 ulkomaisten investointien määrässä vuonna 2023.
Georgetown Americas Instituten huhtikuussa 2024 julkaiseman tutkimuksen mukaan Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota näyttäisi lisänneen tuotantokapasiteettia Meksikossa aloilla, joilla tarvitaan korkeasti koulutettua työvoimaa, kuten insinöörejä ja kemistejä. Nearshoringin suurin potentiaali nähdään aloilla kuten valmistava teollisuus (tietokone- ja elektroniikkatuotteet, sähkölaitteet, kodinkoneet ja komponentit, bio- ja lääketieteelliset tuotteet, mikroelektroniikka), puolijohdeteollisuus sekä tieto- ja viestintätekniikka. Tutkimuksessa arvioidaan, että nearshoring voisi kasvattaa Meksikon BKT:ta kahdella prosentilla tulevina vuosina.
Maan houkuttelevuuden varmistamiseksi on asiantuntijoiden mukaan kuitenkin ratkaistava kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa turvallisuuteen, veden saatavuuteen, puhtaan energian luotettavaan ja tehokkaaseen saatavuuteen kilpailukykyiseen hintaan, koulutetun työvoiman riittävään tarjontaan, naisten työllisyysmahdollisuuksien edistämiseen sekä liikenne- ja viestintäverkkojen infrastruktuurin kehittämiseen. Myös lahjonta ja korruptio ovat laajalle levinnyt ongelma, vaikka maan korruptionvastainen lainsäädäntö onkin varsin kattava. Meksiko sijoittui 180 maata mittaavalla Transparency International Corruption Perception -indeksillä sijalle 126 vuonna 2023.
Investoinnit
Meksikon talousministeriön mukaan suorat ulkomaiset sijoitukset (FDI) Meksikoon kasvoivat 27 prosenttia vuonna 2023 saavuttaen ennätykselliset 36,1 miljardia dollaria. Meksiko sijoittui sijalle 21 maailmanlaajuisessa Kearney Foreign Direct Investment Confidence Index -vertailussa, joka listaa eniten ulkomaista pääomaa houkuttelevat taloudet. Valtiovarainministeri Rogelio Ramírez de la O arvioi kasvutrendin jatkuvan, sillä ulkomaiset yritykset ovat ilmoittaneet jo 93:sta investoinnista Meksikoon tämän vuoden aikana.
Puolet (18,1 miljardia dollaria) suorista ulkomaisista sijoituksista on keskittynyt valmistavaan teollisuuteen, erityisesti kuljetusvälineteollisuuteen, juoma- ja tupakkateollisuuteen, metalliin, tietokoneisiin, kemianteollisuuteen ja sähkölaiteteollisuuteen. Rahoituspalvelujen osuus on 20 prosenttia (7,2 miljardia) ja kaivossektorin 10 prosenttia (3,5 miljardia).
38 prosenttia (13,6 miljardia dollaria) suorista ulkomaisista sijoituksista vuonna 2023 tuli Yhdysvalloista. Seuraavaksi eniten sijoituksia tuli Espanjasta (10 prosenttia) Kanadasta (10 prosenttia), Japanista (8 prosenttia), Saksasta (7 prosenttia) ja Argentiinasta (6 prosenttia).
Eniten investointeja kohdistui Mexico Cityyn (11,2 miljardia dollaria / 31 prosenttia), Sonoraan (2,7 miljardia / 8 prosenttia), Nuevo Leoniin (2,5 miljardia / 7 prosenttia), Jaliscoon (2 miljardia / 6 prosenttia) ja Chihuahuaan (1,9 miljardia / 5 prosenttia).
Sonoran osavaltio on noussut suosituimpien investointikohteiden joukkoon Plan Sonora -ohjelman myötä. Sen tavoitteena on tukea uusiutuvan energian tuotantoa, litiumin louhintaa sekä puolijohde- ja sähköajoneuvoteollisuuksia. Presidentti López Obradorin hallinto on pyrkinyt houkuttelemaan investointeja myös maan eteläosiin, muun muassa lisäämällä julkisia menoja infrastruktuurihankkeisiin, kuten logistiikka- ja teollisuuskäytävä Corredor Interoceánico del Istmo de Tehuantepeciin, Tren Maya -raidehankkeeseen sekä Dos Bocasin jalostamoon.
Kauppa Meksikon ja Suomen välillä
Meksiko on Brasilian jälkeen Suomen toiseksi suurin kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa. Kokonaistavarakauppa Suomen ja Meksikon välillä oli noin 766,4 miljoonaa euroa vuonna 2023. Viennin arvo Meksikoon oli noin 476,2 miljoonaa euroa tuonnin ollessa noin 290,2 miljoonaa euroa. Tärkeimpiä vientituotteita ovat olleet rauta ja teräs, sähkökoneet ja -laitteet, paperi, pahvi ja tuotteet niistä, lääkevalmisteet sekä koneet ja laitteet. Tärkeimpiä tuontituotteita ovat puhelin-, radio- ja TV-laitteet, erikoiskoneet, moottoriajoneuvot sekä muut sähkökoneet ja -laitteet. (Lähde: Tulli).
Meksikossa toimii arviolta 40 suomalaisyrityksen tytäryhtiötä ja kymmeniä paikallisedustajia. Potentiaalisimpia yhteistyösektoreita suomalaisyrityksille löytyy teollisissa hankkeissa, esimerkiksi energiatuotannossa (smart grids, 5G, uusiutuvat energiat, jätteistä energiaa), kaivosalalla (kestävät teknologiaratkaisut) sekä ympäristösektorilla (vihreä siirtyminen). Myös digitalisaatio, kyberturvallisuus ja kriittinen infrastruktuuri sekä terveys- ja koulutussektorit tarjoavat potentiaalia yhteistyölle ja kasvuun.