Kahdenväliset suhteet
Suhteet
Meksikon hallitus tunnusti Suomen itsenäisyyden heinäkuussa 1920.
Suomi - Meksiko ystävyyssopimus allekirjoitettiin Washingtonissa 2.10.1936. Allekirjoittajina toimivat Eero Järnefelt ja Castillo Nájera. Sopimus ratifioitiin Washingtonissa 12.5.1937 ja siitä annetussa asetuksessa sopimus astui voimaan 18.6.1937. Diplomaattisuhteiden voimassaolo lasketaan alkaneeksi tästä sopimuksen ratifioimispäivästä.
Suomen ensimmäinen suurlähettiläs Meksikossa oli Kalle Jutila, joka sivuakkreditoitiin Washingtonista Mexico Cityyn 11.11.1949. Samana vuonna myös Meksiko akkreditoi ensimmäisen suurlähettiläänsä Helsinkiin.
Suomen ensimmäinen suurlähettiläs Meksikossa oli Kalle Jutila, joka sivuakkreditoitiin Washingtonista Mexico Cityyn 11.11.1949. Samana vuonna myös Meksiko akkreditoi ensimmäisen suurlähettiläänsä Helsinkiin.
Suomen ja Meksikon väliset poliittiset suhteet ovat hyvät ja yhteydet maidemme välillä ovat 1990-luvun puolivälistä lähtien lisääntyneet ja monipuolistuneet. Tämä on seurausta muun muassa Suomen hallituksen ja Latinalaisen Amerikan välisestä yleisestä lähentymisestä sekä kauppasuhteiden aktivoitumisesta.
Kaupallis-taloudelliset suhteet
Kauppavaihto ja talousyhteistyö muodostavat Suomen ja Meksikon välisten suhteiden konkreettisen perustan. Sen lisäämiselle ja monipuolistamiselle on olemassa hyvät mahdollisuudet.
Suomalaisten yritysten mielenkiinto Meksikoa kohtaan lisääntyi Meksikon tultua vuonna 1994 Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen NAFTA:n jäseneksi, joka avasi pääsyn maailman suurimmille kulutusmarkkinoille. Myös Meksikon sisämarkkinat ovat merkittävät. Suomen ja Meksikon välinen kaksinkertaisen verotuksen estävä sopimus ja investointisuojasopimus ovat edistäneet taloudellisen toiminnan aloittamista.
Meksikon ja EU:n vapaakauppasopimus on ollut voimassa vuodesta 2000 lähtien ja viimeiset tullit teollisuustuotteista poistuivat vuoden 2007 alusta. Suomalaisten yritysten aktiivisuus Meksikoa kohtaan on lisääntynyt sopimuksen seurauksena, vaikkakin viennin volyymissä on ollut suuria vuotuisia vaihteluja.
Meksikon osuus Suomen vientimarkkinoista on vain 0,6 prosenttia, ja se on yli kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa. Viime vuosien kasvu selittyy kivennäisöljyjen ja/tai kivennäispolttoaineiden viennin voimakkaalla kasvulla. Vuonna 2013 Suomen viennin arvo Meksikoon oli 345 miljoonaa euroa (+45 prosenttia edellisvuodesta). Osa viennistä tapahtuu Nafta-sopimuksen puitteissa Yhdysvaltojen kautta ja osa Euroopassa, Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa sijaitsevilta tehtailta.
Suomen tuonti Meksikosta on viime vuosina laskenut, ja vuonna 2013 tuonnin arvo Meksikosta Suomeen oli 134 miljoonaa euroa. Meksiko on Brasilian jälkeen Suomen toiseksi suurin vientikohde Latinalaisessa Amerikassa.
Suomesta Meksikoon vietiin etupäässä kivennäisöljyä ja kivennäispolttoainetta (44 prosenttia viennistä) sekä paperia ja pahvia (17,5 prosenttia ja koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä (15,5 prosenttia). Tuonnista suurin ryhmä olivat koneet, laitteet ja kuljetusvälineet (71,5 prosenttia) sisältäen moottoriajoneuvoja (40,7 prosenttia), muita sähkölaitteita (9,1 prosenttia) ja telekommunikaatiolaitteita (8,8 prosenttia). Lisäksi Meksikosta tuotiin Suomeen muun muassa raaka-aineita, kemikaaleja, erilaisia valmistuotteita ja jonkin verran elintarvikkeita ja hedelmiä.
Vuonna 2013 suorien suomalaisten sijoitusten määrä Meksikoon oli Suomen Pankin tilastojen mukaan noin 80 miljoonaa euroa. Meksikossa toimii yli 30 suomalaisyrityksen tytäryhtiötä. Vain 13 suomalaisella yrityksellä on tuotantolaitos Meksikossa, vaikka maa toimii jo sijaintinsa ansiosta ponnahduslautana Yhdysvaltojen markkinoille ja porttina Etelä-Amerikkaan.
Merkittäviä Meksikossa läsnä olevia suomalaisyrityksiä ovat Nokia Networks, Kone, Wärtsilä, PKC Group, Metso, Stora Enso, UPM sekä Outotec.
Kulttuurisuhteet
Suomen ja Meksikon välillä on suhteellisen vilkasta kulttuurivaihtoa. Suomalaisesta kulttuurista Meksikossa ovat erityisen suosittuja olleet musiikki, elokuvat, performanssitaide, kirjallisuus, muotoilu ja tiede. Meksikossa on vieraillut useita suomalaisia yhtyeitä sekä muusikoita ja kuva-, video- ja tanssitaiteen edustajia.
Maiden välinen aktiivinen kulttuuriyhteistyö ja opiskelijavaihto pohjautuu vuonna 1982 solmittuun kulttuurisopimukseen.
Sopimukset
Maiden välinen sopimusverkko on kattava. Vuonna 1975 allekirjoitettiin taloudellista, teknologista ja tieteellistä yhteistyötä koskeva TTT-sopimus. Teollisuuden kannalta merkittävä kaksinkertaisen verotuksen estävä sopimus astui voimaan vuoden 1999 alusta. Yritysten etabloitumista ja suoria sijoituksia edistää vuonna 1999 allekirjoitettu ja vuonna 2000 voimaan astunut sopimus investointien edistämisestä ja suojelusta. Maiden välinen lentoliikennesopimus allekirjoitettiin helmikuussa 2019.
Suomen hallitus on tukenut 1980-luvulta lähtien Meksikon metsäsektorin kehittämistä muun muassa asiantuntija-avulla. Maiden välisen yhteistyösopimuksen puitteissa Suomi osallistui Meksikon pitkän tähtäimen metsästrategian laatimiseen vuosille 2000–2025.
Euroopan unionin ja Meksikon välillä allekirjoitettiin vuonna 2000 sopimus, joka sisältää määräykset yhteistoiminnasta politiikan ja kehitysyhteistyön aloilla sekä vapaakaupasta. Tätä nk. globaalisopimusta modernisoidaan parhaillaan.
Vierailut
Vierailuja Suomen ja Meksikon välillä on tehty 1990-luvun puolivälistä lähtien aktiivisemmin. Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari tekivät helmikuussa 1999 valtiovierailun Meksikoon. Kyseessä oli ensimmäinen korkeimman tason virallinen vierailu maiden välillä. Presidentti Sauli Niinistö teki valtiovierailun Meksikoon toukokuussa 2015.
Ministerivierailuja Suomesta Meksikoon on tehty kymmenkunta viimeisen vuosikymmenen kuluessa. Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja vieraili maassa maaliskuussa 2006 ja ympäristöministeri Jan-Erik Enestam lokakuussa 2006. Ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen toteutti puolestaan vienninedistämismatkan Meksikoon huhtikuussa 2008 laajan yritysvaltuuskunnan kanssa.
Meksikolaisministereistä viimeisimpänä Suomessa on vieraillut kauppa- ja teollisuusministeri Fernando Canales tammikuussa 2004. Meksikon vesikomission pääjohtaja José Luís Luege vieraili Suomessa elokuussa 2007. Lisäksi Meksikon metsähallituksen pääjohtaja José Cibrian teki vierailun Suomeen lokakuussa 2007, jolloin allekirjoitettiin Suomen ja Meksikon välinen metsäalan yhteistyöasiakirja.
Suomi ja Meksiko sopivat vuonna 1997 säännöllisten poliittisten konsultaatioiden käymisestä korkealla tasolla. Kuluneiden vuosien aikana konsultaatioita on käyty käytännössä kahden vuoden välein alivaltiosihteeritasolla, huhtikuussa 2014 Helsingissä.
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb teki Team Finland -matkan Kolumbiaan ja Meksikoon yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämiseksi toukokuussa 2013. Vuoden 2014 syyskuussa opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru vieraili Meksikossa.
Meksikon ulkoministeri José Antonio Meade vieraili Suomessa helmikuussa 2015 pohjustamassa presidentti Niinistön vierailua. Meade tapasi sekä ministeri Toivakan että presidentti Niinistön.