Ajankohtaista

Latvia sijoittaa tulevina vuosina 1,8 mrd. € EU-rahoitteisiin elpymishankkeisiin, joista yli puolet suunnataan ilmastotoimiin ja digitalisaatioon; mm. kestävään energiantuotantoon, julkisen liikenteen kehittämiseen, jätehuoltoon ja kiertotalouden kehittämiseen. Lisäksi 5G teollisessa tuotannossa sekä suomalaisen puolustusteollisuuden ratkaisut kiinnostavat. Näiden lisäksi suomalaisilla yrityksillä on tarjottavaa mm. terveydenhuoltosektorin kehittämiseen ja maassa käynnistettyyn Rail Baltican rakentamiseen.

Latvia panostaa tulevina vuosina alue-, terveydenhuolto- ja koulutusuudistuksiinsa, mutta myös digi- ja ilmastotransitioon. Latvia pyrkii käyttämään EU:n koronaelpymisrahoitusta (maa saanee vastikkeetonta elpymisrahaa noin 2,5 mrd €; tämä tekee yhdessä EU:n monivuotisen rahoituskehyskausi 2021-2027:n rahoituksen kanssa yht. 10,5 mrd €) käynnissä oleviin uudistuksiin, mutta rahoitus tuo mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille lisäksi mm. kestävässä energiantuotannossa, julkisen liikenteen kehittämisessä, jätehuollossa, kestävän metsäteollisuuden ja kiertotalouden kehittämisessä. Myös 5G-ratkaisut teollisessa tuotannossa kiinnostavat.

Latvian maakaasumarkkinat avautuvat kilpailulle huhtikuun alussa 2017. Yritykset ovat voineet rekisteröityä kaasun myyjiksi helmikuusta lähtien. Toimiviin kaasumarkkinoihin liittyvät hyvät kaasunsiirtoyhteydet ja kaasuvarastojen tekninen modernisointi. Sähkömarkkinat toimivat jo, ja seuraavaksi Latviassa valmistellaan sähköverkon yhdistämistä Euroopan kantaverkkoon yhdessä muiden Baltian maiden kanssa.

Suomen suurlähetystö vieraili Latvian toiseksi suurimmassa kaupungissa Daugavpilsissä lokakuussa 2016. Daugavpils on Latgalen maakunnan pääkaupunki Itä-Latviassa.

Ulkoministeri Timo Soini vieraili Riiassa 13.1. Latvian media huomioi vierailun ennen kaikkea osana yleistä turvallisuuspoliittista keskustelua. Suurin huomio oli turvallisuuspolitiikassa ja kahdenvälisistä taloussuhteissa. Uutisoinnissa korostui Suomen rooli eri yhteistyöverkoistoissa: Itämeren alueen yhteistyössä, EU:ssa sekä Naton kumppanimaana. Suurimman huomion saivat Soinin kannat Venäjä-politiikkaan ja Euroopan yhtenäisyyteen. Esillä olivat myös muuttoliike ja Schengen-alueen tulevaisuus.

Latvian ulkomaisten sijoittajien neuvoston raportin mukaan investointiympäristössä on suuria haasteita sekä väestön, yrityskulttuurin, lainsäädännön että infrastruktuurin tasoilla. Osaan haasteista voidaan vastata suoraan talouspolitiikan ja lainsäädännön keinoin, esimerkiksi parantamalla korruption vastaista toimintaa. Osa haasteista näkyy kuitenkin abstraktimmalla tasolla ja vaatii taustalleen laajempaa yhteiskunnallista muutosta.

Latvian keskuspankin kasvuennusteet Latvian taloudelle ovat varovaisempia kuin OECD:n joulukuussa julkaisemat arviot. Vuodelle 2015 pankki on laskenut 2,5 % kokonaiskasvun, ja vauhti kiihtynee lähivuosina vain hieman. Kasvu ja Latvian asema EU:n sisäisessä kasvuvertailussa on heikentynyt viime vuosina. Suurimmat syyt tähän löytyvät liiketoiminnan edellytyksistä, väestörakenteesta ja investointien vähäisyydestä.

OECD ennustaa Latvian talouden lähtevän selvään nousuun 3,1–3,5 % vauhdilla vuosina 2016 ja 2017, vaikka Suomen ja Venäjän talouskasvu olisikin heikkoa. Myös palkkakehityksen odotetaan jatkuvan kasvusuhdanteisena ja työttömyyden laskevan. Latvian kansallisia haasteita tulevat olemaan väestön nopea eläköityminen, työikäisen väestön maastamuutto sekä elintasoero muuhun Euroopan Unioniin nähden. Latvia joutuu vastaamaan myös yleisiin Euroopan ja maailmantalouden haasteisiin.

Latvian talousministeri Daniels Pavluts totesi elokuun lopulla, että kaasumarkkinoiden vapautus toteutetaan 5–6 vuoden päästä. Sähköntuottajille kaavaillaan uutta veroa, jonka tuotolla kompensoitaisiin sähkönhinnan nousua vähävaraisille. Sähkönhintaa pyritään laskemaan myös uusilla siirtoyhteyksillä Pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan.

Samaan aikaan kun EU-maissa tuskaillaan laskusuuntaisia talouslukuja, ovat latvialaiset tehneet kuukausi kuukauden perään parempaa taloudellista tulosta.