Team Finland -maajohtajan analyysi Latvian markkinoiden mahdollisuuksista

Latvia sijoittaa tulevina vuosina 1,8 mrd. € EU-rahoitteisiin elpymishankkeisiin, joista yli puolet suunnataan ilmastotoimiin ja digitalisaatioon; mm. kestävään energiantuotantoon, julkisen liikenteen kehittämiseen, jätehuoltoon ja kiertotalouden kehittämiseen. Lisäksi 5G teollisessa tuotannossa sekä suomalaisen puolustusteollisuuden ratkaisut kiinnostavat. Näiden lisäksi suomalaisilla yrityksillä on tarjottavaa mm. terveydenhuoltosektorin kehittämiseen ja maassa käynnistettyyn Rail Baltican rakentamiseen.

Latvia sijoittaa tulevina vuosina kattavasti niin ilmastotoimiin kuin digitalisaatioon, kuten muutkin EU-jäsenmaat. Latvia saa n. 1,8 miljardia euroa EU:n elpymistukea suorana tukena. Tämä avaa suomalaisyrityksille monia mahdollisuuksia osallistua tuleviin hankkeisiin Latvian markkinoilla. Riian-suurlähetystö tarjoaa tukea suomalaisyrityksille, jotta ne pääsisivät osallisiksi Latvian maakohtaisen EU-elpymissuunnitelman kautta rahoitettuihin hankkeisiin.

Yksin ilmastotoimiin tullaan sijoittamaan yli 670 miljoonaa euroa; kohteina mm. Riian julkisen liikenteen kehittäminen, rakennusten energiatehokkuus sekä tuulienergiapuistot ja -verkot.  Jätehuollon ja kiertotalouden kehittäminen ovat myös tärkeitä ilmastotoimia, joihin Latvia tulee panostamaan. Digitalisaatioon sijoitetaan elpymisrahoista yli 360 miljoonaa euroa, joista suurin osa käytetään julkishallinnon yhteisten digitaalisten palveluiden kehittämiseen, kansalaisten digitaalisiin taitoihin ja 5G-infraan.

Muita elpymissuunnitelman prioriteetteja ovat eriarvoisuuden vähentäminen (370 milj. €) mm. maakuntien tieverkostoa parantamalla; terveyssektori (n. 180 milj. €) palveluiden saavutettavuutta ja laatua kehittämällä; talouspohjan uudistaminen (n. 200 milj. €) panostuksilla TKI-toimintaan; ja oikeusvaltion kehittäminen (n. 40 milj. €).

Suomalaisille koulutusratkaisuille on kysyntää mm. aikuiskoulutuksen kehittämisessä. Latvian tavoitteena on saada aikaan älykkäitä teollisia ratkaisuja ja se pyrkii panostamaan osaamisintensiivisiin talouden aloihin, mm. biotalouteen ja teknologiayritysten houkutteluun.

Lisäksi huomionarvoista on, että Latvia saa EU:n rahoituskaudella 2021-2027 yhteensä n. 10 miljardia euroa, josta elpymisrahoituksen lisäksi suuri osa esim. infrastruktuuriin sijoitettavaa EU:n koheesiorahaa. Koheesiohankkeet myös tarjoavat suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia. Käytännön esimerkkinä EU-rahoitteisen Rail Baltican rakentaminen etenee Latviassa; tähän liittyvät hankkeet ovat julkisissa kilpailutuksissa, kuten muutkin EU-hankkeet.

Myös Latvian hallituksen ajamat eri uudistukset tuovat markkinamahdollisuuksia: esimerkiksi kansallisesta budjetistaan rahoitetaan kattavasti terveydenhuoltouudistusta, jossa tuoreen kuntauudistuksen jälkeen on tarkoitus sijoittaa ns. suuruuden ekonomiaan yhdistämällä pienempiä tekijöitä toisiin ja samalla modernisoida sektorin toimintatapoja.

Riitta Korpivaara, suurlähettiläs/Team Finland -maajohtaja, Latvia