Mediakatsaus ulkoministeri Soinin vierailusta Latviassa

Ulkoministeri Timo Soini vieraili Riiassa 13.1. Latvian media huomioi vierailun ennen kaikkea osana yleistä turvallisuuspoliittista keskustelua. Suurin huomio oli turvallisuuspolitiikassa ja kahdenvälisistä taloussuhteissa. Uutisoinnissa korostui Suomen rooli eri yhteistyöverkoistoissa: Itämeren alueen yhteistyössä, EU:ssa sekä Naton kumppanimaana. Suurimman huomion saivat Soinin kannat Venäjä-politiikkaan ja Euroopan yhtenäisyyteen. Esillä olivat myös muuttoliike ja Schengen-alueen tulevaisuus.

Maltillisesti mediahuomiota

Politiikan osalta Suomi näyttäytyy Latvian mediassa osana Pohjoismaiden ja Baltian yhteistyöverkostoa. Latvialla ja Suomella nähdään olevan yhteiset intressit itärajan turvallisuudessa ja keskinäisessä kaupankäynnissä. Latvia ja Suomi rinnastetaan toisiinsa myös EU-tasolla pieninä maina, joiden täytyy liittoutua ja tehdä yhteistyötä. Tämä näkyi myös uutisoinnissa ulkoministerin vierailusta: raportoinnissa keskityttiin laajempiin poliittisiin ilmiöihin ja maiden yhteistyöhön eri yhteisöissä.

Latvian median raportoinnissa esillä olivat ennen kaikkea keskustelut turvallisuuspolitiikasta, Venäjästä ja kahdenvälisistä taloussuhteista. Suomen ja Latvian välejä kuvailtiin hyviksi, eikä uutisoinnissa tuotu esiin maiden välisiä konflikteja.

Kattavammin Soinin vierailusta kirjoitettiin viidessä mediassa (BNS, LETA, Latvijas Avize, Diena, Baltic Times). BNS ja LETA ovat Latvian suurimpia uutistoimistoja ja Latvijas Avize ja Diena levikiltään suurimmat sanomalehdet. Baltic Times on koko Baltian kattava aikakauslehti ja myös ainoa Soinia haastatellut julkaisu. Diena kirjoitti vierailusta vain LETA:n tiedotteiden pohjalta.

Baltic Timesin haastattelua lukuun ottamatta uutiset olivat virallisiin tiedotteisiin ja tiedotustilaisuuksiin pohjautuvia tiivistelmiä Soinin ja Latvian poliittisen johdon käymistä keskusteluista. Soini tapasi vierailunsa aikana ulkoministeri Rinkevicsin, istuvan pääministerin Straujuman, presidentti Vejoniksen sekä parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Ojars Eriks Kalninsin. Uutiset olivat raporttimuotoisia eivätkä kovin analyyttisia.

Suomi liittolaisena Venäjän ja Itämeren alueen turvallisuuspolitiikassa

Ulkoministeri Rinkevicsin ja Soinin keskusteluista raportoitiin keskittyen Venäjän kasvaneeseen turvallisuusuhkaan. Soinia lainattiin LETA:n otsikossa sanoin ”Jos voimatasapaino muuttuu alueella Venäjän toimien takia, meidän täytyy tehdä tarvittavat vastatoimet”. (LETA 13.1.)

Latvijas Avīze puolestaan uutisoi Soinin ja Rinkevicsin keskusteluista yksinomaan Venäjän turvallisuuskysymykseen ja Baltian alueen NATO-joukkoihin liittyen. Soinia lainattiin seuraavasti: ”Jos Venäjän armeija kasvattaa läsnäoloaan [Baltian alueella], niin toisen puolen vastareaktiolle on tarvetta – lisää NATO-sotilaita. On liian aikaista sanoa, mitä se tulee tarkoittamaan ja mitkä sen seuraukset ovat.” (LA.lv 13.1.) BNS:n uutisessa Soini toteaa, että turvallisuusyhteistyön parantaminen on yksi Baltian ja Pohjoismaiden tärkeimpiä tavoitteita.

Venäjän lisäksi uutisissa käsiteltiin myös muita Latvian turvallisuuspolitiikan keskeisiä teemoja: Natoa, lähialueiden vakautta ja hybridisodankäyntiä.

Turvallisuusteemat nousevat esille raportoinneissa tapaamisista presidentti Vejoniksen ja ulkoministeri Rinkevicsin kanssa. Soinin kerrottiin maininneen näissä yhteyksissä hybridisodankäynnin, kyberuhat ja väärän tiedon levittämisen todellisina turvallisuusuhkina. Latviassa nämä teemat liitetään voimakkaasti Venäjään. 

Avainasioina Itämeren turvallisuuden suhteen Soinin kerrottiin näkevän alueen yhtenäisyyden, vakauden ja status quon säilyttämisen. Aluekysymyksistä esille nostettiin myös Ukrainan tilanne ja Itäinen yhteistyö. Mediassa ei menty yksityiskohtaisemmin Soinin kantoihin näiden asioiden suhteen.

Nato-kysymykset keskeisiä Latvialle

Baltic Timesin (22.1.) haastattelu keskittyi Suomen Nato-kantaan sekä turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Jutussa esiteltiin Itämeren turvallisuustilannetta ja Venäjän sotilaallisen voimankäytön kasvua. Ulkoministeri Soinin kanta oli esillä selkeästi: ”Suomi pysyy toistaiseksi liittoutumattomana, mutta pitää vaihtoehdot avoinna.”

Soinin kerrottiin sanoneen, että nykyinen hallitus on aiempaa avoimempi Nato-jäsenyydelle, mutta väestön ja eduskunnan enemmistö vastustaa yhä jäsenyyttä. Soini kuitenkin toi esiin, että mahdolliset muutokset Ruotsin tilanteessa voivat muuttaa Suomen kantaa Natoon. Ulkoministeri korosti Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön olevan yhä tiiviimpää.

Myös muissa uutisissa Soinin kerrottiin muistuttaneen, että Suomi on vain Naton yhteistyökumppani, mutta ottaa vakavasti mahdolliset muutokset Itämeren turvallisuustilanteessa. Latvia nojaa vahvasti Natoon omassa turvallisuuspolitiikassaan.

EU-yhteistyö, kahdenväliset suhteet ja maahanmuuttokysymykset

EU-tason aiheista uutisissa nostettiin esille maahanmuutto ja globaalin terrorismin uhat. Teemat olivat esillä sekä Rinkevicsin, Vejoniksen että Straujuman tapaamisista kirjoitetuissa uutisissa.

Näissä Soini korosti, että EU:n on löydettävä kattava ratkaisu maahanmuuton ongelmiin. Soinin kantana näyttäytyi, että ilman ulkoisten rajojen vahvistamista koko Schengen-alueen tulevaisuus on kyseenalainen. Ulkoisten rajojen vahvistaminen on myös Latvian agendalla.

EU-asioissa Soinin kerrottiin korostaneen pienten maitten välisen yhteistyön tärkeyttä. BNS:n uutisessa Soini alleviivasi, että Euroopan maiden on tärkeää säilyttää yhtenäisyys ja solidaarisuus uusien haasteiden edessä.

Keskustelunaiheiksi mainittiin myös Britannian EU-äänestys, mutta tästä ei kirjoitettu yksityiskohtaisemmin.

Ongelmattomat kahdenväliset suhteet

Maiden taloudelliset suhteet näyttäytyivät uutisoinnissa hyvänä. Latvian presidentti kannusti suomalaisia investoimaan Latviaan. Soini taas kehui Suomen ja Latvian kahdenvälisiä suhteita erinomaisiksi. Kauppasuhteissa Soini ja pääministeri Straujuma puolestaan olivat tyytyväisiä kasvaviin kahdenvälisiin investointeihin ja uusien tuotantoyksiköiden avaamiseen.

Yhteistyö Baltian ja Pohjoismaiden neuvostojen tasolla otettiin mediassa esille keskusteluissa pääministeri Straujuman kanssa. Latvian NB8 ja Baltian ministerineuvoston puheenjohtajuudet ja Suomen Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuus näyttäytyivät mahdollisuudelta tiivistää maiden välistä yhteistyötä.

Lähteet:

BNS,Diena, Latvijas Avize, LETA, 13.1.16.; Baltic Times 22.1.16.