Yksi Suomen puheenjohtajakauden painopisteistä päätökseen
Euroopan parlamentti on hyväksynyt täysistunnossaan omalta osaltaan tutkimuksen 7. puiteohjelman vuosille 2007–2013. Päätökset edellyttävät vielä EU:n neuvoston vahvistusta. ”Yksi tärkeimmistä tavoitteista Suomen EU-puheenjohtajakaudella on ollut saada tutkimuksen 7. puiteohjelman päätökset valmiiksi. Tutkimuksen puiteohjelma on EU:n suurin rahoitusinstrumentti, jolla tuetaan tutkimusta ja teknologian kehittämistä. Puiteohjelmalla edistetään Euroopan kilpailukykyä ja se on myös keskeisimpiä välineitä Suomen ajamassa uudessa innovaatiopolitiikan laaja-alaisessa lähestymistavassa”, korostaa kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen.
"Eurooppalaisten tutkimusyhteistyön eri muotojen ja niistä tärkeimpänä tutkimuksen puiteohjelman tulee tuottaa sellaista eurooppalaista lisäarvoa, jota kansallisen tason toimilla ei kyetä saamaan aikaan. Seitsemännen puiteohjelman keskeinen merkitys on mielestäni se, että saamme yhdessä aikaan kansalliset voimavarat ylittävää osaamista sekä kriittisen massan, joka vaaditaan menestymiseen globaalissa kilpailussa", toteaa Pekkarinen.
Tutkimuksen puiteohjelmaa on valmisteltu yhdessä Euroopan parlamentin ja Euroopan komission kanssa keväästä 2005 alkaen. Jokainen neuvotteluosapuoli on joutunut matkan varrella tekemään kompromisseja.
EU:n rahoittama tutkimustoiminta on puettu monivuotisten puiteohjelmien muotoon. Ensi vuoden alussa käynnistyvä ohjelma on järjestyksessään seitsemäs ja se ulottuu vuoteen 2013 saakka. EU:n rahoittaman tutkimuksen tarkoituksena on vahvistaa eurooppalaista osaamista ja kilpailukykyä tukemalla tutkimusta ja teknologian kehittämistä sekä demonstrointia koskevia hankkeita. Puiteohjelman hankkeet toteutetaan tyypillisesti useammasta jäsenmaasta olevien yritysten (mukaan lukien pk-yritykset), tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyönä. Hankkeet valitaan kilpailun perusteella.
Seitsemännen puiteohjelman budjetti on selkeästi aikaisempaa suurempi, yhteensä 54,6 miljardia euroa. Ohjelma on yhteisen maatalouspolitiikan ja rakennerahastojen jälkeen EU:n suurin rahoitusinstrumentti. Monilta osin 7. puiteohjelmassa on tarkoitus jatkaa nykyisen kuudennen puiteohjelman työtä. Puiteohjelma sisältää uusia merkittäviä elementtejä kuten mahdollisuuden tukea perustutkimusta Euroopan tutkimusneuvoston kautta. Myös teollisuuden tarpeet on otettu aiempaa paremmin huomioon sekä painopisteitä määritettäessä että toteuttamistapana yhteisten teknologia-aloitteiden muodossa (Joint Technology Initiatives). Seitsemännessä puiteohjelmassa on kymmenen teema-aluetta, mm. terveysala, bioteknologia, tieto- ja viestintäteknologia, energia, ympäristö, nanoteknologia. Puiteohjelma täydentää jäsenmaiden omaa tutkimustoimintaa.
Suomalaiset yritykset, tutkimuslaitokset ja yliopistot ovat osallistuneet hyvin aktiivisesti EU:n tutkimuksen puiteohjelmiin. Suomeen saatava tutkimusrahoitus on ollut tähän saakka suurempi kuin laskennallinen maksuosuutemme puiteohjelman budjetissa. Kuudennessa puiteohjelmassa (2002–2006) Suomeen tulevan rahoituksen arvioidaan nousevan yli 330 miljoonaan euroon. Suomalaisia on mukana noin 1000 hankkeessa. Suomalaiset ovat aktiivisimmin osallistuneet tieto- ja viestintäteknologian, nanoteknologian ja materiaali- ja tuotantoteknologian sekä bioteknologian ja terveysalan tutkimushankkeisiin.
Kauppa- ja teollisuusministeriö(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)