Unescon Maailmanperintöluetteloon uusi suomalaiskohde

Unescon Maailmanperintöluetteloon on ensimmäistä kertaa otettu mukaan teknis-tieteellimen kulttuurikohde. Kymmenen maan yhteishankkeena tehdyn ehdotuksen mukaisesti maailmanperintölistalla on nyt kolmiomittausketju, joka ulottuu Mustaltamereltä Pohjoiselle jäämerelle. Ketjun mittauspisteistä kuusi on Suomessa.

Nyt suojeltu Struven ketju on hyväksytty suojelukohteeksi monikansallisena kohteena. Se se kulkee nykyisin kymmenen maan Norjan, Ruotsin, Suomen, Venäjän, Viron, Latvian, Liettuan, Valko-Venäjän, Ukrainan ja Moldovan kautta. Kolmiomittausketju kantaa saksalaisen tähtitieteilijä F.G.W. Struven nimeä. Hänen johdollaan päätettiin 1800-luvun alkupuoliskolla mitata maapallon koko ja muoto ja tätä tehtävää varten rakennettiin kolmiomittausketju, jonka pohjoisin piste sijaitsee Norjassa lähellä Hammerfestia, eteläisin puolestaan Ukrainassa Mustanmeren rannalla. Ketjuun kuuluu 265 mittauspistettä, joista nyt on suojeltu 34 parhaiten säilynyttä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkainta. Suojelluista kohteista kuusi sijaitsee Suomessa: Stuorrahanoaivi lähellä Norjan rajaa, Aavasaksa, Alatornio, Puolakan Oravivuori, Tornikallio Lapinjärven Porlammilla sekä Mustaviiri Pyhtään saaristossa.

Aavasaksan mittauspiste sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajalla lähellä Torniota.

Ennen kuin maanmittauksessa päästiin hyödyntämään satelliitteja, mittaukset perustuivat mittauspaikkojen muodostaman kolmioverkon kulmien havainnointiin. Struven ketju toimi pitkään malliesimerkkinä kolmiomittaustekniikasta. Kolmiomittausketjuja käytettiin maanmittauksessa aina 1960-luvulle asti, nyt niiden sijasta käytetään satelliittipaikannukseen perustuvia GPS-laitteita.

Struven ketju on Unescon maailmanerintöluettelon kuudes suomalaiskohde(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan), Unkarissa suojelukohteita on 8. (avautuu uuteen ikkunaan)

Universaalikoje, jollaista käytettiin ketjun mittaukseen.

Maanmittauslaitos(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)