Suomalainen vaivaisukkoperinne

Vaivaisukoksi kutsutaan ihmishahmoista puuveistosta, joka on kerännyt tavallisesti kirkon tai kellotapulin seinustalla varoja vaivaisten ja köyhien hoitoon. Kaksi vaivaisukkoa on nähtävillä myös Budapestissä marraskuun 13. päivään asti esillä olevassa eteläpohjalaista kulttuuria esittelevässä näyttelyssä, VAM Design Galéria (VI., Király u. 26.).

Vaivaisukoksi kutsutaan ihmishahmoista puuveistosta, joka on kerännyt tavallisesti kirkon tai kellotapulin seinustalla varoja vaivaisten ja köyhien hoitoon. Isonvihan (1714-1721) jälkeen kerjäläishahmoiset vaivaistukit muuttuivat sotilas- tai säätyläispukuisen miehen hahmoksi, joka jalkapuolena invalidina ojensi pyytävän kätensä ja nojasi toisella kädellään kävelykeppiin. Suomessa on säilynyt 148 vaivaisukkoa ja yksi akka. Vaivaisukkojen keskeinen levinneisyysalue ulottuu Porin seudulta yli Pohjanmaan Oulun tienoille. Pääosa ukoista on veistetty 1800-luvun alkupuolella tai puolivälissä, kymmenkunta lienee 1700-luvulta, yksi ehkä 1600-luvulta, jokunen 1900-luvulta ja uusin on vuodelta 2002.

Kaukaisena historiallisena lähtökohtana ovat keskiaikaiset katolisen kirkon toimesta pystytetyt uhritukit. Uskonpuhdistuksen jälkeenkin kirkko keräsi varoja uhritukkeihin, joita alettiin koristella ihmishahmoisin kuvin. Isonvihan jälkeen kerjäläisen hahmoinen vaivaistukki muuttui sotilas- tai säätyläispukuisen miehen hahmoksi, joka jalkapuolena invalidina ojensi pyytävän kätensä ja nojasi toisella kädellään kävelykeppiin.

Vaivaisukkojen leviäminen Pohjanmaalla liittyy 1700-luvun jälkipuolen ja 1800-luvun alkupuolen voimakkaaseen taloudelliseen kehitykseen, jonka sai aikaan voimakas tervanpoltto ja laivanrakennus.

Valokuva: Nina Lempa 2000, Suomen ev.luterilainen kirkko

Vaivaisukkojen tekijöistä tiedetään vähän. He olivat enimmäkseen monitaitoisia talonpoikia, jotka hankkivat sivutuloja puuseppinä ja kirvesmiehinä niin laivan- kuin muillakin rakennustyömailla.

Kansanomaisen kuvanveistoon liittyvä vaivaisukkotaide on suomalainen ilmiö, jota ei löydy muualta – lukuun ottamatta muutamia Ruotsissa säilyneitä vaivaisukkoja, joista tunnetuin lienee Karlskronan Rosenbom, jonka jotkut tutkijat arvelevat suomalaisen kirvesmiehen veistämäksi.

Kaksi vaivaisukkoa on nähtävillä myös Budapestissä marraskuun 13. päivään asti esillä olevassa eteläpohjalaista kulttuuria esittelevässä
näyttelyssä
, VAM Design Galéria (VI., Király u. 26.).