Sukulaiset parrasvaloissa - Suomen ja Viron teatterit unkarilaisilla näyttämöillä
Torstaina 13.10. Unkarin Széchényi kansalliskirjastossa avattava näyttely esittelee suomalaisen ja virolaisen teatterin saamaa vastaanottoa Unkarissa 120 vuoden ajalta.
Näyttelyyn on otettu mukaan Unkarissa yli 120 vuoden aikana esitetyt suomalaiset ja virolaiset puhenäytelmät, samoin kuin musiikkinäytelmät, tanssiteatteri- sekä nukketeatteriesitykset ja lastennäytelmät. Kuvamateriaalin ohella esillä on myös alkuperäistä esineistöä sekä arkistomateriaalia. Näyttelyyn on dokumentoitu unkarilaisilla näyttämöillä esitetyt suomalaiset ja virolaiset näytelmät kronlogisessa aikajärjestyksessä: esillä on mm. dokumenttiaineistoa legendaaristen suomalais- ja virolaisnäyttelijättärien, Ida Aalbergin ja Ella Ilbakin ensimmäisistä vierailuista. Näyttelyn kronologista ja temaattista rakennetta täydentää teatteritapahtumien ja teatterintekijöiden monipuolinen esittely. Laajalti esitellään myös eri taiteenlajien Kalevalan inspiroimia teatteriesityksiä vuosilta 1940-2001.
Unkarin ja Suomen teatterisuhteet saivat alkuunsa vuonna 1880, Unkarin ja Viron teatterialan kohtaamiset puolestaan 1922. Teattersuhteisiin merkittävimmin vaikuttanut aikakausi ajoittui 1970-luvun alkuun, jolloin Budapestin Thália-teatteri esitti Károly Kazimirin ohjaamana Kalevalan näyttämöversion, jossa työstettiin ensimmäistä kertaa koko suomalainen kansalliseepos. Teatteri vieraili Kalevala-esityksellään myös Suomessa ja Neuvostoliitossa sekä monissa virolaiskaupungeissa. Unkarilainen Kalevala-tulkinta saavutti kaikkialla valtaisan suosion ja innostuksen. Samoihin aikoihin valmistautui Tarton Vanemuine-teatteri Epp Kaidun johdolla vaikeaan tehtävään: Kaidu ohjasi unkarilaisklassikon, Imre Madáchin romanttisen draamarunoelman Ihmisen murhenäytelmä. Näytelmän modernin lennokas käsittelytapa teki vuonna 1972 toteutuneen vierailun aikana unkarilaisyleisöön apokalyptisen vaikutuksen. Uudella, ennakkoluulottomalla käsittelytavalla haasteet vastaanottaneet ohjaajat ja käsikirjoittajat tekivätkin kotimaissaan suuren palveluksen siihen asti lähes pyhinä pidetyille kansallisklassikoille. Esitysten saamalla vastaanotolla oli vaikutusta suomalaiseen ja unkarilaiseen teatterityöhön vielä monen vuosikymmenen ajan.
Sukulaiset parrasavaloissa -näyttely on esillä Unkarin Széchényi kansalliskirjastossa (I., Budan linna, F-rakennus) 19.2.2006 asti. Näyttely on syntynyt yhteistyönä Viron ja Suomen kansalliskirjastojen ja teatterimuseoiden kesken. Näyttelyn suunnittelusta on vastannut Ildikó Sirató.