Runebergin päivä 5. helmikuuta

Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin (1804-1877) syntymäpäivä 5. helmikuuta on ollut yleinen liputuspäivä jo vuodesta 1950 alkaen. Paavo Cajander suomensi Runebergin Maamme-runon jo vuonna 1867, tuorein käännös on puolestaan Juhani Lindholmin käsialaa. Hänen käännöksensä alkaa sanoilla "Oi maamme, maamme, synnyinmaa / soi, sana kaunoinen!"

Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin (1804-1877) syntymäpäivä 5. helmikuuta on ollut yleinen liputuspäivä jo vuodesta 1950 alkaen. Yksi kuuluisimmista Johan Ludvig Runebergin teoksista on Vänrikki Stoolin tarinat, jonka 35 runoa pohjautuvat vuosina 1808-1809 käytyyn Suomen sotaan. Vänrikki Stoolin tarinoiden avausruno on vuonna 1848 Floran päivän ylioppilasjuhlissa ensiesityksensä saanut Suomen kansallislaulu Vårt land, Maamme ja myös puolustusvoimien kunniamarssi, Porilaisten marssi, on sävelletty Vänrikki Stoolin tarinoihin kuuluvaan runoon. Fredrik Paciuksen säveltämän Maamme-laulun kantaesitys oli ylioppilaiden kevätjuhlassa 13.5.1848 ylioppilaiden kevätjuhlassa.

Suomeksi Maamme-laulun käänsi Paavo Cajander vuonna 1867, se ilmestyi jo seuraavana vuonna Suometar-lehdessä. Tuorein käännös ilmestyi uusimmassa Parnasso-lehdessä, se on Juhani Lindholmin käsialaa. Hänen käännöksensä alkaa sanoilla "Oi maamme, maamme, synnyinmaa / soi, sana kaunoinen!"

Vänrikki Stoolin tarinat on kuvittanut Albert Edelfelt.

Kansallisrunoilija J.L. Runebergistä tiedetään mm., että hän oli hyvin perso makealle. Ei siis liene sattumaa, että hänellä on jopa oma nimikkoleivonnaisensa. Kyseisen herkun alkuperästä kerrotaan useampaakin tarinaa.

Erään version mukaan Runeberg aloitti päivänsä punssilla, jota ryyditti porvoolaisen konditorian vadelmakoristeinen torttu. Toisen, ehkä tunnetumman tarinan mukaan puolestaan leivonnaisen kehitti Runebergin vaimo, Fredrika Runeberg. Kuuden lapsen äiti Fredrika oli esimerkillinen kodinhengetär, jonka keittiöpuutarhaa ja kukkia tultiin ihailemaan pidemmänkin matkan takaa, ja jonka keittotaitoja talossa vierailleet kilvan ylistivät. Taloudellinen ja säästäväinen kotirouva käytti leivonnaisiinsa mitä kaapista sattui löytymään, kuten kuivahtanutta leipää ja vehnästä sekä itse säilömäänsä hilloa. Useamman syntytarinan lisäksi myös itse reseptistä on käytössä eri variaatioita.

Konditoriat mainostivat Runebergin torttuja lehdessä jo vuonna 1865. Vuosi vuoden jälkeen, aina helmikuun alussa nämä vadelmahillolla ja sokerikuorrutuksella koristellut leivonnaiset ilmestyvät yhä uudelleen leipomoiden tiskeille.

Kuukauden resepti kansallisrunoilijan mukaan - Runebergin tortut:
(ainekset riittävät 12 torttuun)


200 g margariinia
2 dl sokeria
2 tl vaniliasokeria
2 munaa
2 dl rouhittuja manteleita
1 dl korppujauhoja
2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
1 dl kermaa
Koristeluun: vadelmahilloa ja sokerikuorrutetta

1. Vaahdota pehmennyt margariini ja sokeri. Lisää munat vaahdotettuun margariiniin yksitellen.
2. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää seokseen. Sekoita lopuksi kerma taikinaan.
3. Voitele muffinssivuoka ja jaa taikina muotteihin. Paista 200°C:ssa n. 15 min.
4. Koristele valmiit leivonnaiset sokerikuorrutusrinkulalla ja laita renkaan keskelle hieman vadelmahilloa.