Hiljaisesta viikosta pääsiäiseen
Suomen kielen sana pääsiäinen viittaa pitkästä paastosta pääsemiseen. Pääsiäinen on kirkkovuoden pääjuhla, jonka mukaan ajoittuvat myös monet muut kevätkauden kirkolliset merkkipäivät. Pääsiäistä edeltävää aikaa kutsutaan hiljaiseksi viikoksi eli piinaviikoksi. Hiljaisen viikon arki- ja pyhäpäivillä on kansanperinteessä omat, edelleen käytössä olevat nimensä mm. kiirastorstai, pitkäperjantai ja lankalauantai.
Hiljainen viikko alkaa palmusunnuntaista. Palmusunnuntain viettoon on nyky-Suomessa sekoittunut paitsi ortodoksisen kirkon perinteitä, myös läntisen Suomen noitatapoja. Lapset kiertelevätkin nykyään noidaksi pukeutuneena virpomassa höyhenillä ja värikkäillä nauhoilla koristelluilla pajunoksilla perheenjäseniä, sukulaisia ja myös naapureita. Virpoja toivottaa runonvärssyllä virvottavalle terveyttä ja elämäniloa tulevalle vuodelle. Palkaksi virpojille on tapana antaa maalattuja munia, suklaata tai karkkeja. Tapa muistuttaa siis paljon unkarilaista kasteluperinnettä (locsolás), mutta Suomessa palmusunnuntaina liikkuvat virpojat voivat olla myös tyttöjä.
Hiljainen viikko on vakavaa hiljentymisen aikaa. Erityisesti pitkäperjantaihin on liittynyt paljon työ- ja vierailukieltoja sekä kaiken äänekkään välttämistä. Myös ateriat syötiin usein vasta auringon laskettua. Hiljainen viikko päättyy Kristuksen ylösnousemuksen juhlaan, pääsiäiseen. Pääsiäinen on iloinen juhla, johon liittyy myös uuden kevään tuleminen.
Pääsiäispöytä koristetaan suomalaiskodeissa koivunoksilla, pajunkissoilla ja matalille lautasille istutetulla rairuoholla. Pääsiäiseen kuuluvat myös keltaiset pääsiäistiput ja värikkäät itsemaalatut pääsiäismunat. Pääsiäisen suomalaiseen ruokaperinteeseen kuuluu olennaisena mämmi, maltaista ja ruisjauhoista valmistettu imelletty uunipuuro. Oikeaoppinen mämmi tarjotaan tuohiropposista ja nautitaan kylmänä sokerin ja kerman kera. Ortodoksiseen pääsiäisperinteeseen kuuluvat puolestaan rahkasta ja munankeltuaisesta valmistettu ja mantelilla, rusinoilla ja korinteilla maustettu jälkiruoka. Pasha valmistetaan perinteisesti nelikulmaisessa pyramidimaisessa muotissa, jonka reunaa koristavat kirjaimet XB, lyhenne sanoista Kristus on ylösnoussut.