angle-left 30 vuotta Suomen käyntikorttina Unkarissa

30 vuotta Suomen käyntikorttina Unkarissa

Suomen Budapestin suurlähetystön rakennus on ollut maamerkkinä 30 vuoden ajan yhdellä Budapestin kauneimmista alueista, Tonavan läheisyydessä, keskellä luontoa mutta kuitenkin kivenheiton päässä Budapestin keskustasta. Ilmo Valjakan suunnittelema rakennus edustaa aidosti suomalaista arkkitehtuuria ja muotokielellään symboloi monia asioita, jotka koemme suomalaisuudessa tärkeiksi: läpinäkyvyys, valo, suorat linjat, toimivuus, luonnon läheisyys.

Kun puhumme nykyisestä rakennuksesta, on meidän hyvä aloittaa tarina vähän kauempaa. Unkarin ja Suomen väliset diplomaattisuhteet solmittiin vuonna 1922, mutta Unkaria hoidettiin ensimmäiset 12 vuotta Kööpenhaminasta käsin. Suomen lähetystö aloitti toimintansa Budapestissa vuonna 1934. Jo silloin lähetystön kodiksi löydettiin tämä sama tontti.

Silloinen Suomen lähettiläs Onni Talas vuokrasi tontin ja sillä olleen barokkihuvilan kreivi Wenckheimilta, ja vuonna 1939, siis 80 vuotta sitten, Suomen valtio osti tontin rakennuksineen itselleen. Kun toisen maailmansodan aikana Unkarin ja Suomen väliset diplomaattisuhteet hetkellisesti katkesivat, jäi lähetystörakennus irtaimistoineen Ruotsin lähetystön suojelukseen, ja rakennusta jäi valvomaan lähetystön unkarilainen vahtimestari Ferenc Tömör. Lopulta helmikuussa 1945 tuolloinen lähetystörakennus vaurioitui pahoin neuvostojoukkojen pommituksissa, ja myös vahtimestari Tömör menehtyi tarkka-ampujan luotiin.

Seuraavat 40 vuotta tonttia hallitsi vanha sodan runtelema lähetystörakennus. Kun maiden väliset diplomaattisuhteet palautettiin vuonna 1950, lähetystö jatkoi toimintaansa Budapestissa, mutta muissa tiloissa. Vanha käyttökelvoton rakennus ja tontti olivat kuitenkin edelleen Suomen valtion omistuksessa, ja niiden kohtaloa pohdittiin vuosikymmenten ajan. Koska talon perusteellinen korjaaminen ei osoittautunut järkeväksi, alettiin tontille lopulta pitkällisten neuvottelujen jälkeen suunnitella uutta lähetystörakennusta vuonna 1980. Suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Ilmo Valjakka. Suurlähetystörakennus valmistui marraskuussa 1988 ja sen vihki käyttöön silloinen ulkoministeri Pertti Paasio 14. huhtikuuta 1989.

Rakennuksen 30-vuotisjuhlaa vietettiin suurlähetystössä 15. toukokuuta 2019. Tilaisuuden alussa suurlähettiläs Markku Virri puhui Suomen Budapestin suurlähetystön vaiheista ja korosti, kuinka tässä rakennuksessa on erityinen henki: täällä todella viihdytään, tänne halutaan palata. Voisi sanoa: onnekkaita ovat ne diplomaatit, jotka ovat saaneet ja saavat täällä palvella ja edustaa Suomea. Unkarissa on suomalaisen hyvä olla, ja niin myös tässä rakennuksessa, tässä lähetystössä, tässä työyhteisössä. Siitä kertonee myös se, kuinka moni täällä palvellut ja edelleen palveleva paikallinen työntekijä on viihtynyt tässä työpaikassa jo useiden vuosikymmenten ajan.

Juhlakonsertin esiintyjät viulisti Katariina Záborszky ja pianisti Tatu Eskelinen lumosivat yleisön suomalais-unkarilaisilla sävelillä.

Arkkitehti Ilmo Valjakka lähetti videotervehdyksen juhlavieraille, jossa hän kertoo toiveestaan, että rakennus jää positiiviseksi esimerkiksi Suomen ja Unkarin välisestä ystävyydestä.