Tanska veti kahdeksannen EU-puheenjohtajakautensa läpi menestyksekkäästi poikkeuksellisissa olosuhteissa

Tanskan kahdeksatta EU-puheenjohtajakautta leimasi turbulentti kansainvälinen tilanne; Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa, konflikti Lähi-idässä, EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteiden järjestäminen. Puheenjohtajakauteen toi myös oman jännitteensä Yhdysvaltojen kasvavat vaatimukset Grönlannista.

Tanskan puheenjohtajakauden slogan oli ”A strong Europe in a changing world” ja puheenjohtajakaudella oli kaksi kärkeä: turvallinen Eurooppa sekä kilpailukykyinen ja vihreä Eurooppa. Tanska sai aikaan merkittäviä saavutuksia sekä Coreper-I että Coreper-II -sektoreilla.

Tanska tyhjensi Coreper I:n neuvottelupöydän

Coreper I-sektorilla Tanska vei priorisoimiaan lakihankkeita tarmokkaasti eteenpäin ja onnistui siinä erinomaisesti puheenjohtajuuskaudellaan. Erityisesti joulukuussa puheenjohtajan tahti oli päätähuimaava, kun kellon ympäri menneiden tiukkojen Coreper 1-kokousten jälkeen puheenjohtaja jatkoi läpi yön kestäviin vääntöihin Euroopan parlamentin ja komission kanssa ns. trilogineuvotteluissa.

Tanska näytti heti kautensa aluksi olevansa teknologinen edelläkävijä.  Coreper I vietiin puheenjohtajuuskauden matkallaan Billundin seudulle paikan päälle katsomaan, miltä tulevaisuuden arvoketju näyttää liikenteessä, energiassa ja teollisuudesta. Pysyvien edustajan sijaiset ja Mertensit saivat tutustua konkreettisesti mm. vihreän vedyn valmistukseen, merituulivoimaloiden roottoreiden tuotantolaitokseen ja niiden huolintaan sekä maailman ensimmäiseen e-polttoainetta käyttävään rahtilaivaan, unohtamatta vierailua Legon kampukselle, missä innovoidaan kovassa kasvussa olevan globaalin yhtiön kestävyysloikkaa. 

Tanskan tärkeimmät saavutukset kaudellaan olivat EU:n ilmastolain hyväksyminen, venäläisen kaasuntuonnin keskeyttävä RePowerEU-laki sekä jopa 5500 neuvotteluriviä sisältänyt EU:n globaalia kilpailukykyä vahvistava lääkepaketti, joista kaikista saatiin kovalla työllä neuvottelusopu Euroopan parlamentin ja komission kanssa. Päätöksillä on merkittävä vaikutus EU:n kilpailukykyyn, turvallisuuteen ja globaaliin asemaan toimintaympäristön ollessa kovassa murroksessa.

Suomi valitsi puheenjohtajan linjan vahvan tukemisen ja asemoitumisen määräenemmistöön, mikä tuotti tulosta. Ilmastolaissa Suomen keskeiset prioriteetit mm. 90 % päästövähennystavoitteista, teknologianeutraaliudesta ja hiilinielujen epävarmuuksien huomioimisesta tulevassa ilmastopaketissa tulivat huomioiduiksi aamuyöhön jatkuneiden jäsenvaltioiden neuvotteluiden tuloksessa, minkä myös EU-parlamentti otti linjakseen. Lääkepaketissa meille tärkeät kysymykset mm. innovaatioiden suojasta ja lääkkeiden varmuusvarastoinnista saatiin läpi. Historiallinen määräenemmistöllä tehty päätös kaasun tuonnin kieltämisestä Venäjältä tehtiin Suomen tavoitteiden mukaisesti hyvässä yhteistyössä suomalaisen raportoijan MEP Ville Niinistön kanssa.

Mukaan mahtuu muutakin merkittävää, kuten yleisnäkemysten saavuttaminen liikennekelpoisuuspaketissa ja raskaan liikenteen mittoja- ja massoja koskevassa direktiivissä, joissa pohjoiset erityispiirteet huomioitiin moottoripyörien katsastusvelvoitteen vapaaehtoisuudesta aina raskaaseen liikenteen kilpailukyvyn turvaamiseen saakka. Tanskalaiset väänsivät läpi vuosia neuvottelun alla olleenmaatalouden kilpailukykyä ja innovaatioita vahvistavan uusia genomitekniikoita koskevan asetuksen ja kasaan saatiin myös Suomelle tärkeä sopu Itämeren kalastuskiintiöistä.

Coreper II -sektorilla Tanskan hengästyttävä puheenjohtajuus tuotti merkittäviä saavutuksia

Coreper II -sektorilla Ukrainan tukemisen edistäminen eri raiteilla oli Tanskan puheenjohtajakauden keskeisimpiä prioriteetteja. Vaikka unionin ulkosuhteissa kiertävän puheenjohtajan rooli on rajallinen, on sillä kuitenkin merkitystä työraiteiden organisoinnissa. Ukraina-saavutuksista mainittakoon mm. 18. ja 19. pakotepaketit sekä työ varjolaivaston toiminnan hillitsemiseksi. Puheenjohtajan rooli oli myös aivan keskeinen viime metrien urakoinnissa Ukrainan rahoitustarpeiden kattamiseksi v. 2026 ja 2027.

Ukrainan tuen lisäksi Tanska teki hartiavoimin töitä vahvistaakseen EU:n puolustuskykyä ml. puolustusteollisuuden lisääminen ja tehostaminen. Syksyn aikana saavutettiin mm. turvallisuus- ja puolustuskumppanuudet Islannin ja Australian kanssa. Puolustusteollisuuden puolelta mainittakoon Euroopan puolustusteollisuusohjelma EDIP, missä Tanska saavutti Euroopan parlamentin kanssa alustavan sovun lokakuussa Euroopan puolustusteollisuusohjelmasta (EDIP). Joulukuussa EU hyväksyi Kanadan osallistumisen SAFE-aloitteeseen (SAFE on EU:n 150 miljardin euron lainoihin perustuva rahoitusväline). Kanada oli ensimmäinen EU:n ulkopuolinen SAFE-järjestelyyn osallistuva maa. Komissio ja korkea edustaja esittelivät lokakuussa uuden puolustustiekartan Euroopan sotilaallisten suorituskykyjen vahvistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Kyseessä on aloite, jonka käynnistämisessä Tanskalla oli keskeinen rooli.

Euroopan geopoliittista vaikutusvaltaa vahvistetaan kokonaisvaltaisilla kolmasmaakumppanuuksilla. Vaikka huippukokoukset järjestetään Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan vedolla, on puheenjohtajamaalla tärkeä rooli valmisteluissa (esim. yhteislausumien valmistelut). Tanskan puheenjohtajakaudella pidettiin lukuisia kolmasmaahuippukokouksia. EU27-huippukokoukset pidettiin marraskuussa sekä CELAC-maiden että Afrikan unionin kanssa. Vaikka Euroopan poliittisen yhteisön kokous 2.10. Tanskassa ei ollut EU-kokous, tarjosi se EU:n johtajille mahdollisuuden käydä vuoropuhelua muiden eurooppalaisten johtajien kanssa. Ns. institutionaalisissa huippukokouksissa EU:ia edustavat Eurooppa-neuvoston pj Costa ja komission pj von der Leyen. Institutionaalisia huippukokouksia pidettiin useita: heinäkuun alussa Moldova-huippukokous, ensimmäinen laatuaan, myöhemmin heinäkuussa huippukokoukset Intian ja Kiinan kanssa, lokakuussa Egyptin kanssa ja joulukuussa Länsi-Balkanin kanssa. Tahti oli hengästyttävä.

EU:n kauppapolitiikan rooli korostuu ajankohtaisessa kansainvälisessä tilanteessa. Tanska toimi osaltaan vahvasti kauppasopimusverkoston laajentamiseksi strategisten kumppanien kanssa ja sääntöpohjaisen kansainvälisen kauppajärjestelmän edistämiseksi. Päätös 26 vuotta neuvotellun Mercosur-sopimuksen allekirjoittamisesta saatiin melkein viimeistellyksi ja sulaksi Tanskan hattuun – viime metreillä päätöstä päätettiin kuitenkin lykätä tammikuun puolelle.

Yksinkertaistaminen oli Tanskan puheenjohtajakauden tärkeä prioriteetti ja tulosta syntyi. Euroopan parlamentin kanssa saavutettiin sovut kolmessa omnibus-päätöksessä: yritysten kestävyyssääntelyn yksinkertaistamispaketissa, InvestEU-paketissa sekä maataloudessa. Yleisnäkemykset saavutettiin digitalisaatiota ja yhteisiä eritelmiä, puolustusta sekä kemikaaleja koskevissa omnibus-esityksissä.

Laittoman muuttoliikkeen vähentäminen ja Euroopan ulkorajojen turvaaminen uusia innovatiivisia ratkaisuja hyödyntämällä oli yksi Tanskan prioriteeteista oikeus- ja sisäasioiden sektorilla. Syyskaudella hyväksyttiin mm. yleisnäkemykset yhteisen järjestelmän perustamista EU:ssa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi koskevasta asetusehdotuksesta (ns. paluudirektiivi) sekä asetusehdotuksista, jotka koskivat turvallisten alkuperämaiden luettelon laatimista unionin tasolla ja turvallisen kolmannen maan käsitteen muuttamista soveltamisen osalta. Muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpanoon liittyen Tanska saavutti poliittisen yhteisymmärryksen täytäntöönpanopäätöksestä vuotuisen yhteisvastuureservin muodostamiseksi vuodelle 2026.

Tanska sai aikaan EU:n monivuotisia rahoituskehyksiä koskien ns. neuvottelulaatikon ensimmäisen version (ilman lukuja) joulukuun Eurooppa-neuvostoon. Kiinasta vyöryvän verkkokaupan pikkupakettitulvan hillitsemiseksi tähtäävästä tulliverottamisesta saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys.

Pysyvät edustajat, eli Coreper II -suurlähettiläät, vietiin heinäkuussa puheenjohtajamatkalle Grönlantiin. Matkan aikana Grönlannin erityisyyttä valotettiin monipuolisesti. Pysyvät edustajat tutustuivat tähän Tanskan itsehallinnolliseen osaan niin luonnonvarojen, turvallisuuden, kulttuurin kuin ilmastonmuutoksenkin näkökulmasta.

Tanskan puheenjohtajakauden tulokset löytyvät koottuna täältä.

 

Kolumnin ovat kirjoittaneett Suomen pysyvän EU-edustuston Mertens-virkahenkilö Matias Kallio ja Antici-virkahenkilö Laura Lindgren.