Eurooppa-neuvosto käsitteli transatlanttisia suhteita

EU-johtajat kokoontuivat torstaina 22. tammikuuta Brysseliin epäviralliseen Eurooppa-neuvoston kokoukseen, jossa käsiteltiin transatlanttisten suhteiden viimeaikaisia kehityskulkuja ja niiden vaikutuksia Euroopan unioniin. Kokouksessa tarkasteltiin myös EU:n roolia ja toimintavaihtoehtoja muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Petteri Orpo.

EU-johtajat kokoontuivat torstaina 22. tammikuuta Brysseliin epäviralliseen Eurooppa-neuvoston kokoukseen, jossa käsiteltiin transatlanttisten suhteiden viimeaikaisia kehityskulkuja ja niiden vaikutuksia Euroopan unioniin. Kokouksessa tarkasteltiin myös EU:n roolia ja toimintavaihtoehtoja muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Petteri Orpo.

Suomi korosti keskusteluissa tukeaan Grönlannin kansan itsemääräämisoikeudelle sekä Tanskan kuningaskunnalle. Grönlantiin liittyvistä kysymyksistä todettiin päätettävän ainoastaan Grönlannin ja Tanskan toimesta. Arktisen alueen turvallisuus nousi keskeiseksi teemaksi, ja esiin nostettiin liittolaisten yhteiset turvallisuusintressit alueella.

”Suomi tukee Grönlannin kansan itsemääräämisoikeutta ja Tanskan kuningaskuntaa. Grönlannin asioista päättävät vain Grönlanti ja Tanska. Yhdysvallat, Tanska, Suomi ja muut Naton jäsenmaat jakavat turvallisuusintressit arktisella alueella. Liittolaisina meidän tulee kyetä ratkaisemaan myös kiistat yhteistyön hengessä”, pääministeri Orpo sanoo.

EU:n osalta keskusteluissa painotettiin yhtenäistä toimintaa ja ensisijaista pyrkimystä neuvoteltuihin ratkaisuihin. Samalla korostettiin unionin valmiutta puolustaa omia etujaan tarvittaessa.

”EU tavoittelee ensisijaisesti neuvoteltuja ratkaisuja, mutta tarvittaessa kaikki unionin instrumentit ovat käytettävissä painostukseen vastaamiseksi. Olemme tässä asiassa yhtenäisiä. Se on selkeä viestimme kokouksesta”, sanoo pääministeri Orpo.

Kokouksessa käsiteltiin myös Ukrainan rauhanprosessia ja Venäjän hyökkäyssodan lopettamista. Suomi toi esiin vahvan sitoutumisensa Ukrainan tukemiseen, sen jälleenrakentamiseen sekä oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan edistämiseen. EU:n ja Naton roolia pidettiin keskeisenä sekä Venäjän aiheuttamaan pitkäaikaiseen uhkaan vastaamisessa että arktisen alueen ja Grönlannin turvallisuuden vahvistamisessa.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa korosti kokouksen jälkeen EU:n ja Yhdysvaltojen pitkää kumppanuutta, joka perustuu yhteisiin arvoihin, historiaan sekä turvallisuus- ja vaurausintresseihin. Hänen mukaansa suhteita liittolaisten välillä tulee hoitaa rakentavasti ja kunnioittavasti. Costa painotti myös EU:n täyttä tukea Tanskalle ja Grönlannille sekä sitoutumista kansainväliseen oikeuteen, alueelliseen koskemattomuuteen ja kansalliseen itsemääräämisoikeuteen.

Lisäksi kokouksessa käsiteltiin EU:n ja Yhdysvaltojen välisiä kauppasuhteita, Lähi-idän tilannetta sekä unionin strategista autonomiaa. EU:n tavoitteena on vahvistaa puolustustaan ja kilpailukykyään sekä kehittää sisämarkkinoita uudessa geoekonomisessa toimintaympäristössä. Näitä teemoja on tarkoitus syventää EU-johtajien epävirallisessa strategisessa tapaamisessa helmikuussa.