Sinfonia - yhdessä

Pysyvä edustaja Jan Store Kuuntelin pitkän päivän päätteeksi Jean Sibeliuksen viidennen sinfonian eilen illalla. Olen mieltynyt Helsingin kaupunginorkesterin ja Leif Segerstamin jo vuosia sitten levyttämään versioon. Kun en ollut vähään aikaan kuunnellut sinfoniaa, minua hätkähdytti taas - ties monennenko kerran - kuinka jylhänä, kauniina ja sykähdyttävänä musiikki soi.

Syyskuun alussa meillä on mahdollisuus kuulla tuota samaa teosta täällä Brysselissä Ruotsin radion sinfoniaorkesterin soittamana. Orkesteria johtaa Esa-Pekka Salonen. Konsertin jälkimmäisenä osana on Pjotr Tshaikovskin niin ikään viides sinfonia. Orkesteria johtaa tämän kappaleen aikana monille suomalaisille ja kaikille mikkeliläisille tuttu Valeri Gergiejev. Klassisen musiikin kaksi helmeä kahden maailmanluokan kapellimestarin johtamana Ruotsin puheenjohtajakauden gaalaillassa.

Tänään alkavan Ruotsin puheenjohtajakauden mottona ei ole "sinfonia" tai vapaasti suomeksi sanottuna "yhdessä". Ehkä jotain symboliikkaa kuitenkin on haettu, kun puheenjohtajakauden avajaistapahtumassa perjantaina näytetään ruotsalaista kulttielokuvaa "Tillsammans". Se on nostalginen ylistyslaulu 1970-luvun ruotsalaiselle yhteenkuuluvuudelle. Lukas Moodysson on hienolla tavalla vanginnut tuon ajan ja sen hengen, lämmintä huumoria ja miksei vähän ironiaakin viljellen.

Ruotsin puheenjohtajakauden mottona voisi hyvin olla "yhdessä". Jokaisen uuden puheenjohtajamaan on tapana sanoa, kuinka poikkeuksellisessa tilanteessa se on tarttumassa ruoriin. Niin nytkin, mutta tällä kertaa syytä siihen on tavallista enemmän. Nyt tarvitaan yhteistoimintaa ja yhteisiä ratkaisuja.

Ruotsin kaudella talouskriisi jatkuu, mutta päivä päivältä tullaan lähemmäksi hetkeä, jolloin käyrät nousevat. Milloin se tulee, kukaan ei tiedä. Kukaan ei pysty varmuudella sanomaan, onko vihreitä oraita tarpeeksi monta ja riittävän vahvoja.

Kesäkuun Eurooppa-neuvoston kokouksen keskeisiä aiheita oli pohtia, millä tavoin kriisistä päästään pois. Se tulisi tapahtua tavalla, joka tekee uuden kasvun kestäväksi. Se ei saisi vaurioittaa viimeisen kymmenen vuoden aikana vaivalla aikaansaatua vakautta. Tien ulos ei myöskään tulisi johtaa liian äkkinäiseen nousuun, joka ajan jälkeen vain kääntyisi uudestaan laskuun. 

Suomi - ikäänkuin Ruotsin ääneen lausumatta mottoa lainaten - puhui vahvasti hyvän koordinaation puolesta. EU pystyi tiiviiseen yhteistyöhön varsin suuressa yhteisymmärryksessä kriisin alkaessa. Samaan pitäisi pystyä nyt hallitun kasvun turvaamiseksi ja yhteisen hyvän varmistamiseksi.

Suomen ensimmäinen puheenjohtajakausi alkoi päivälleen kymmenen vuotta sitten. Sen kauden suurimpia tuloksia oli Tampereen ohjelma. Ensimmäinen laatuaan sisäisen turvallisuuden ja oikeuden edistämiseksi. Se oli uraauurtava saavutus. Sitä seurasi aikanaan Haagin ohjelma ja nyt vuorossa on Tukholman ohjelma. Siltä odotetaan paljon. Kansalaisilta kysyttäessä sisäinen turvallisuus on aivan päällimmäisenä toiveena. Jos ja kun Lissabonin sopimus tulee voimaan, tähän asti hankalana ja hitaana pidettyyn päätöksentekoon saadaan myös uutta puhtia.

Brysselin ja Tukholman lisäksi Kööpenhamina tulee keskeiseksi tapahtumapaikaksi. Uuteen ilmastosopimukseen liittyvät Ruotsin kauden ehkä suurimmat ja kauaskantoisimmat mutta samalla vaikeimmin lunastettavissa olevat tavoitteet. Viime syksy ja kulunut kevät ovat luoneet vahvan pohjan EU:n politiikalle ja tavoitteille. Se on hyvä, mutta se ei riitä. Todellinen vaikutus ilmaston lämpenemisen estämiseen saadaan vain muiden teollisuusmaiden, nousevien talouksien sekä kehitysmaiden yhteisellä toiminnalla. Tähän tarvitaan sananmukaista yhteistoimintaa, todellista sinfoniaa.

Jokaisen uuden puheenjohtajan on syytä valmistautua myös odottamattomaan. Ranska teki niin vuosi sitten, muttaa ei silti pystynyt ennakoimaan Georgian sotaa. Lähelle pääsivät, koska olivat ennakoineet levottomuuksia Abhasiassa. Finanssikriisin voimakkuus yllätti. Eivät liioin odottaneet Irlannin kielteistä kansanäänestystä Lissabonin sopimuksesta. Ukrainan kaasukriisi yllätti puolestaan Tsekin tämän vuoden alussa. Ruotsi on valmistautunut kriisin hoitamiseen. Mihin kriisiin - jos ja kun - on avoin kysymys. Mutta valmiita ollaan.

Ruotsin puheenjohtajakausi tuo puheenjohtajuuden taas melkein "kotiin". Puheenjohtajamaa katsoo asioita lähes meidän silmin, esillä on meille tärkeitä asioita, asioita hoidetaan meille tutulla tavalla. Ruotsalaiset sanovat, että kaiken työn tulee olla "avointa, tehokasta ja tuloksiin suuntautuvaa". Se sopii meille hyvin. Meidän tehtävänämme on tukea Ruotsia Itämeri-strategian edistämiseksi, Lissabonin sopimuksen toimeenpanemiseksi kuten kaikessa muussakin. Meidän tulee soittaa oma osuutemme valppaana, täsmällisesti ja harmonisesti osana Ruotsin johtamaa sinfoniaa.

Jan Store

Pysyvä edustaja

Aiemmat kolumnit ovat luettavissa Ajankohtaista-osaston Artikkelit ja kolumnit -osiossa (avautuu uuteen ikkunaan).