EU-uralle, mars!
-eihän ne ota kuin uusista jäsenmaista!
-prosessi on pitkä ja hankala, eikä edes takaa duunia!
-kisoissa testataan vain turhaa nippelitriviaa!
Mielikuvat perustuvat menneeseen, maaliskuussa on luvassa uusi alku. Tuolloin nimittäin julkistetaan ensimmäinen koko EU27:n kattava yleisvirkamieskilpailu (concours). Kaikki valmistuneet EU-kansalaiset ovat siis tervetulleita osallistumaan.
Samalla kilpailut uudistuvat. Lopullisen muodon näemme vasta, kun kisat käynnistyvät. Suuntaviivat ovat jo tiedossa. Kokeet muuttuvat, tasapuolisuuden ja avoimuuden periaatteet säilyvät.
***
Ensinnäkin tulevien kilpailujen kokeiden tarkoituksena on mitata enemmän kompetenssia kuin triviaa. EU-nippelitietokoe putoaa alkuvaiheen kokeista pois. Tilalle tulee päättelytehtäviä. Uutena menetelmänä myöhempiin vaiheisiin päässeille tulee hakijan kykyjä mittaavat kokeet arviointikeskuksessa. Mukana ovat myös haastattelut, jotka pyritään järjestämään entistä ammattimaisemmin tehtävään erikoistunein ihmisin.
Olennaista EU:n kannalta on valintamenettelyjen kyky ennustaa tulevien virkamiesten menestystä töissään. Muistan hölmistyneisyyteni osallistuttuani kilpailuihin 2004. Kaapelitehdas oli pullollaan väkeä, ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua ja saatuani koepaperit eteen tajusin pänttäämisen olleen turhaa. Lottoarvonnalta se tuntui. En menestynyt.
Onneksi myöhemmin tutustuin samoissa kisoissa menestyneisiin nuoriin virkamiehiin. Opin kovia ammattilaisia tulleen vanhastakin tuutista. Uusien kilpailujen tarkoituksena on varmistaa tuo paras mahdollinen virkamieskunta. Se ei saa olla onnenkauppaa.
***
Toiseksi, valintajärjestelmän halutaan ennakoivan paremmin tulevia tarpeita. Ennen polku toimielimen ilmoittamasta tarpeesta kilpailun järjestämiseen, sen läpivientiin kokeineen ympäri Eurooppaa, listoista päättämiseen ja viimein yksittäisen hakijan rekrytointiin oli liian pitkä.
Lopputuloksena on syntynyt kaksi ongelmaa. Toimielimet ovat päätyneet ratkaisemaan henkilöstötarpeitansa toisin järjestelyin esimerkiksi määräaikaisia työntekijöitä käyttäen. Hakijat ovat päätyneet toisiin uriin. Moni lahjakkuus on lipsahtanut EU:n hyppysistä ja monelta lahjakkuudelta on hyvä uramahdollisuus ehtinyt unohtua. Tästä halutaan eroon.
Näin ollen EPSO:n kunnianhimoisena tavoitteena on viedä kilpailut alle vuodessa läpi. Jatkossa vuosittaiset kilpailut suunnitellaan vastaamaan tuleviin, ei menneisiin, tarpeisiin. Henkilöstön poistumat organisaatioista ei ole tähtitiedettä. Listoille valikoidaan vähemmän kandidaatteja, mutta he rekrytoituvat varmemmin.
***
EPSO:n aloittaessa toimintansa sen haasteena oli rekrytointi uusista jäsenmaista. EU15 muuttui EU25:ksi ja uudet piti saada mukaan. Vaikka EU-virkamies ei olekaan kotimaansa asialla, toimielimet tarvitsevat laajasti erilaisten olosuhteiden tuntemusta. EU:n kannalta kyse on myös osallisuudesta: esimerkiksi helsinkiläisen virkamiehen on helpompaa ottaa ensikontakti sanoin ”Terve, tässä Matti...” kuin ”ponsuu, eiku miten se ny menikään...”.
Itä-laajentuminen on takana. Kilpailujen uudistamisessa on näin ollen kyse huomion kääntämisestä kamppailuun parhaista tekijöistä. EU ei saa tässä jäädä muiden jalkoihin. Samalla sillä on aidosti tarjottavaa.
Ura EU-tehtävissä ei nimittäin ole hullumpi vaihtoehto. Työura samassa organisaatiossa on nykyään harvinaista. Ajatuskin saattaa jo puuduttaa. Toisaalta viran tuoma varmuus tuo mielenrauhaa. EU-tehtävissä saa molempien parhaat puolet, koska tehtävät ja virat ovat erotettu toisistaan. Samassa tehtävässä ei paitsi tarvitse, myöskään saa, jumittaa vuodesta toiseen. Ne vaihtuvat, virka taustalla pysyy.
Joten kaikille kilpailuihin osallistuville: onnea matkaan!
EPSO-kotisivut:
http://europa.eu/epso/index_en.htm(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Tarinoita EU-urista
Henrik Ruso
Erityisasiantuntija
Rekrytointi-asiat