Ympäristöministerit ottivat tärkeän askeleen kohti Kööpenhaminaa

Luxemburgissa nähtiin keskiviikkopäivänä harvinaisen hymyileviä ja huojentuneita ministereitä. "Olemme helpottuneita ja tyytyväisiä, että saimme hyväksyttyä nämä päätelmät", myhäili ympäristöministeri Paula Lehtomäki lehdistötilaisuudessaan heti ilmastopäätöksen synnyttyä ympäristöneuvostossa. "Kokoustunnelmaa kuvastaa hyvin, että ratkaisun synnyttyä ministerit puhkesivat spontaaneihin aplodeihin", kertoi ministeri Lehtomäki, joka piti puheenjohtajamaa Ruotsin johdolla saavutettua edistystä tärkeänä askeleena kohti Kööpenhaminan ilmastokokousta.

Ympäristöministerien sopu oli kipeästi kaivattu saavutus paitsi koko EU:lle myös Suomelle kansallisesti. Esimerkiksi metsien imemän hiilen laskentamallit ovat olleet Suomen huolenaiheena, koska pahimmillaan Suomi olisi voinut jopa joutua maksumieheksi huolimatta Suomen metsien erittäin myönteisestä ilmastovaikutuksesta. "Pahimmat skenaariot on nyt saatu pöydältä", summasi ympäristöministeri Lehtomäki.

Ympäristöneuvoston päätelmiin otettiin nyt mukaan kaksi vaihtoehtoista lähestymistapaa metsien hiilinieluihin. Molemmat ovat Suomen hyväksyttävissä. Suomen aktiivisella myötävaikutuksella tuotettiin lisäksi yhdeksän maan julkilausuma, jonka viesti on selvä kansainvälisten jatkoneuvottelujen suuntaan. "On kunnioitettava sitä periaatetta, ettei metsien luonnontieteellinen nielu saa muuttua laskennallisiksi päästöiksi", alleviivasi ympäristöministeri, joka on voimakkaasti ajanut tätä kantaa.

Elintärkeä signaali kansainvälisiin neuvotteluihin

Ympäristöministeri Lehtomäki korosti keskiviikkoisen edistyksen merkitystä EU:n asemalle Kööpenhaminaan tähtäävissä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. "Nyt saatiin linjattua EU:n tavoitteet ja mandaatti ennen Kööpenhaminaa", totesi Lehtomäki. Nyt ehkäistiin se vaikea tilanne, "että kaikki olisi jäänyt päämiesten ensiviikkoisen huippukokouksen varaan." 30-sivuiset päätelmät sisältävät monipuolisen rautaisannoksen linjauksia ilmastoväännön avainkysymyksistä.

Lehtomäki oli tyytyväinen mm. siihen, että EU kirjasi nyt tavoitteekseen vuodelle 2050 80-95 prosentin päästöleikkaukset. "EU on siis samoilla linjoilla kuin kotimainen tulevaisuusselontekommekin", muistutti Lehtomäki, joka harmitteli ettei itse ehtinyt johtamansa tulevaisuusselonteon keskiviikkoiseen käsittelyyn kotimaahan.

Toki vaikeita kysymyksiä jäi vielä myös auki. Miten esimerkiksi huomioidaan käyttämättä jääneiden päästökiintiöiden rooli tulevassa ilmastosopimuksissa, on yksi avainpulmista.

 Ensi viikon tärkeimmän haasteen ympäristöministeri määritteli selkeästi. "Ilmastosopimuksen rahoituksesta on saatava jotain ulos huippukokouksesta", painotti ministeri Lehtomäki. Valtiovarainministerit eivät tiistaina päässeet vaikeassa rahoituskysymyksessä eteenpäin, joten asia on jäämässä valtionpäämiesten ratkaistavaksi.