Viestintä on valttimme! – Uusi kolumnisarja alkaa
Itsekritiikki oli estotonta, kun yhdessä mietimme, miksei viestiminen ole paremmin onnistunut – ajatellen vaikkapa lähestyvien EU-vaalien kehnoksi pelättyä äänestysprosenttia. Miksei mediaa saada kiinnostumaan enemmän, miksi yhä usein kerrotaan enemmän kokousaikatauluista kuin kokousteemoista, ja niin edelleen.
Ministeriöistä, valtioneuvoston kansliasta, eduskunnasta ja EU-edustustosta saapuneet tiedottajat eivät kuitenkaan jääneet toivottomina märehtimään. Melkoinen ideamyrsky saatiin aikaan pohdittaessa lääkkeitä EU-anemiaan. Yksi viestinnänkin avainpaikoista on tietenkin EU-edustusto, suomalaisen EU-vaikuttamisen tärkein työkalu ja keihäänkärki.
Kaikki mukaan!
Tämä nyt alkava viikottainen kolumnipalsta on yksi niistä keinoista, joilla täällä EUE:ssa pyritään yhä avoimemmin ja näkemyksellisemmin puhumaan EU:n tilasta ja tavoitteista. EUE:n henkilökunta on vireää ja viisasta, ja visioita unionin kehityksestä on tällä joukolla tarjota, jos jollakin. (Seuraavan kuukauden kolumnit on sovittu, mutta lähestykää jo ennakkoluulottomasti ideoidenne kera, kuukausi on äkkiä kulunut!)
Ymmärrettävällä kielellä käyty keskustelu antaa mahdollisuuksia paremmin hahmottaa, miten EU ei ole jokin erillinen, ulkopuolinen asia, vaan kaikkia monin tavoin jatkuvasti koskettava. Miten EU-päätöksenteon tulokset kohtaavat meitä taloudessa, ympäristössä, kuluttajansuojassa, ulko- ja turvallisuuspolitiikan saavutuksissa laajentuminen mukaan lukien – niin kuin tiedämme, lista on aika lailla loputon. Hallituksen EU-selonteko kiinnitti painokasta huomiota siihen, että EU:n oikeutus kansalaisten silmissä – legitimiteetti – on saatava parantumaan.
EUE siis yrittää omalta osaltaan parantaa tuota legimiteettiä tukevaa laadukasta keskustelua ja viestintää. Tämä tapahtuu tietenkin monilla muillakin tavoilla kuin vain kolumneja laatimalla, edustustoon ollaan laatimassa viestintästrategiaa tätä linjaamaan. Onneksi EUE:n johto suhtautuu tiedottamiseen erityisen aktiivisesti ja avoimesti – lähtökohdat ovat siten erinomaiset. Mutta mukaan tarvitaan koko EUE:n väki, sillä viestinnän resurssit riittävät vain koko osaavan henkilökunnan aktiivisuuden ja auttavaisuuden myötä.
Aiemmin!
Yksi avainsana on aiemmin. Päätöksenteko neuvoston ja parlamentin kesken on nopeutunut, ja sen tulee näkyä myös viestinnässä. Jotta EU-päätöksenteosta voitaisiin kertoa politiikan vaikuttavuutta tukevasti, viestintä ei voi olla vain reagoivaa, jo sinetöityjä päätöksiä kirjaavaa historiankirjoitusta. Aikaistettu viestintä voisi palvella myös kansallisen päätöksenteon ja ohjinnan nopeutumista. Harkinnan pitää tietenkin aina olla tarkkaa ja tapauskohtaista, mutta aktiivinen yhteydenotto jo työryhmätasolta myös tiedottajaan avaisi uusia mahdollisuuksia. Coreper-tasolla voisi viimeistään olla nykyistä enemmän mukana myös viestinnällistä harkintaa, kun päätökset jo usein tosiasiallisesti syntyvät. Kansainvälinen media on jo liikkeellä.
Nämä haasteet eivät ole helposti ratkaistavissa, vaikeudet ulottuvat aikatauluista resursseihin ja luottamuksellisuudesta relevanssiin. Niitä pohdittiin otsat hiessä (osasyynä 30 asteen helle) myös Budapestissä, ja erilaisia yhteistyökuvioita hahmoteltiin niin valtioneuvoston kanslian kuin ministeriöidenkin kanssa. Ilahduttavaa oli ajatusten yhdensuuntaisuus. Avoimuus, oikea-aikaisuus, temaattisuus ja sisällön relevanssi osoittautuivat yhteisiksi tavoitteiksi – samoin halukkuus ennakkoluulottomiin uusiin ideoihin.
Asia edellä!
Yksi esimerkki uudesta ajattelusta on EUE:n johdon jo hyvällä menestyksellä omaksuma linja yhä tiiviimmästä yhteydenpidosta myös EU-parlamentin suuntaan. Tällä instituutiorajoja ylittävällä substanssikeskeisellä otteella pyritään jatkossa myös viestimään – samaan tilaisuuteen voi koota relevantit näkemykset niin neuvostosta, parlamentista kuin komissiostakin. Kansaa kiinnostavat enemmän asiat kuin instituutiot, ja siksi EU:sta pitäisi myös ”asia edellä” kertoa.
Myönteisiä esimerkkejä löytyy, myös kansainvälisen median suuntaan. Suoraan pysyvältä edustajalta tullut aloite muokkautui jokunen viikko sitten melkoiseksi mediaiskuksi, kun valtiovarainministeri Kataisen painokas viesti pankkien stressitestien tarpeesta saatiin erittäin näkyvästi maailmalle, EUE:n ja VM:n yhteisellä hyvällä suunnittelulla. Moni osaava ja sujuva ministeri tarjoaa mainioita mahdollisuuksia suomalaisten viestien parempaan läpimenoon – ja siten myös suomalaisten poliittisten tavoitteiden. Siitähän on lopulta kyse.
Nykyään painotetaan jo, että johtaminen on viestintää. Jokainen meistä voi nyt omalta osaltaan entistä enemmän tukea suomalaisen EU-politiikan vaikuttavuutta myös viestinnän kautta, aktiivisuudella ja avunannolla. EUE:ssa on valtavasti potentiaalia ja johdolla halu ja ymmärrys sitä käyttää, annattehan sen jatkossa näkyä myös näissä kolumneissa, niin kuin kaikessa muussakin!
Keskustelut Budapestissä olivat lopulta hyvin lupaavia. Kaikki halusivat olla yhtä ja samaa ”konsernia” ohi hallinnollisten rajojen, suomalaisten asialla. Meillä EUE:ssa on tähän erityisen hyvät edellytykset.
Optimisti on hyvin informoitu pessimisti - jolla on oikea asenne.
Jussi Seppälä
Kirjoittaja on EU-edustuston lehdistöneuvos