Tarvitseeko Euroopan unioni sielun?
Kysymys EU:n sielusta herätti vilkasta keskustelua eurooppalaisia arvoja käsittelevässä seminaarissa. Professori Antti Raunion alustus roomalaiskatolisen ja luterilaisen kirkon arvopohjan eroista ja vaikutuksista unioniin pohjusti ajatustenvaihtoa.
Professori Antti Raunio
Arvokeskustelu laajeni käsittelemään islamilaisten arvojen sopivuutta Eurooppaan ja tähän liittyen Turkin mahdolliseen jäsenyyteen unionissa.
Eurooppalaisen arvopohjan juuret ovat kristinuskossa. Eri kirkkokunnat ovat historiansa aikana synnyttäneet omanlaisensa arvomaailman vaikutusalueilleen. Unionin tasolla tämä on näkynyt lähiaikoina esimerkiksi eräiden maiden voimakkaana vaatimuksena lisätä perustuslakiin Jumalan käsite.
Roomalaiskatolisen kirkon käsityksen mukaan kristinuskon tulisi olla koko unionin käsittävä päämäärä, eli sielu, jota ilman yhteisö on eksyksissä, kun taas luterilainen kirkko pitää itseään kansankirkkona ja yrittää vaikuttaa kansallisemmalla tasolla, selventää Raunio kahden kirkkokunnan yhteiskunnallisen näkemyksen eroa.
- Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, miksi jotkut maat pitivät tiukasti kiinni vaatimuksestaan mainita Jumala Euroopan unionin perustuslaissa. Luterilaisuudelle on ehkä luonteenomaisempaa etsiä Euroopan sielua yhteisestä etiikasta kuin uskosta Jumalaan ihmiselämän lopullisena päämääränä, professori Raunio lisää.
Onko Euroopassa voimakkaasti lisääntyvä islamilaisuus ja Turkin mahdollinen liittyminen unioniin uhka eurooppalaiselle arvomaailmalle? Esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa jotkut kokevat islamilaiset huivit kouluissa uhkana koko yhteiskunnalle. Arkkipiispa Paarma toteaa, että Suomessa islamilaisuutta ei nähdä uhkana.
Arkkipiispa Jukka Paarma (vas.) ja suurlähettiläs Eikka Kosonen osallistuivat arvokeskusteluun
- Suomalaisesta näkökulmasta huivikielto tuntuu erikoiselta, koska Suomessa ei ole koettu islamilaisuuden aggressiivisuutta eikä huiveja nähdä poliittisina symboleina, Paarma jatkaa.
Euroopan unionin ja kristillisten kirkkojen näkökulmasta Turkin liittymiseen liittyy muita ongelmia kuten näkemykset, joiden mukaan Turkissa uskonnonvapaus ja vähemmistöjen oikeudet eivät ole vielä riittävän hyvin turvattuja.
Jotta Euroopassa sekoittuvat erilaiset arvopohjat voisivat elää rauhallista rinnakkaiseloa, on tärkeää löytää yhteisiä arvoja eri uskonto- ja kirkkokuntien välillä. Jotta tähän päämäärään päästäisiin, on Paarman mukaan muistettava, että uskontokuntien välillä käytävä dialogi on hedelmällistä vasta kun dialogia käyvät tahot ovat hyvin perillä omista arvoistaan.
Arkkipiispa Jukka Paarma ja kirkkohallituksen EU:n seurantaryhmä osallistuivat Suomen pysyvässä edustustossa järjestettyyn arvot ja Euroopan unioni -seminaariin, jota isännöi suurlähettiläs Eikka Kosonen. Osallistujien joukossa oli edustuston virkamiesten ohella mm. korkean tason virkamiehiä komissiosta ja neuvostosta.