Ruotsi ratkoi EU-umpisolmut ilmastosta ja Lissabonin sopimuksesta

Euroopan unionin huippukokous onnistui torstaina ja perjantaina yli odotusten. Puheenjohtaja Ruotsin johdolla pystyttiin sopimaan sekä Tshekin saamasta poikkeuksesta Lissabonin sopimukseen liitettävään perusoikeuskirjaan että ilmastomuutoksen torjumisen rahoituksesta. Pääministeri Matti Vanhanen oli huippukokouksen päättäneessä lehdistötilaisuudessaan tyytyväinen: "Ilmastokysymyksessä löydettiin EU:n yhteinen ääni, tämä oli merkittävä kokous."

Pääministeri Vanhanen alleviivasi lehdistötilaisuudessaan sitä, miten olennaisesta askeleesta on kysymys. "Ilman näitä tuloksia en tiedä, miten puheenjohtajamaan pääministeri Reinfeldt ja komission puheenjohtaja Barroso olisivat voineet istua samaan huippukokouspöytään presidentti Obaman kanssa ensi viikolla", totesi pääministeri Vanhanen. Nyt EU:n kansainvälisillä neuvottelijoilla on kättä pidempää.

Valtionpäät erikseen vahvistivat komission esittämän arvion 100 miljardin euron kansainvälisestä vuositaakasta vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi arvioitiin muutkin avainluvut eli 22-50 miljardin haarukka kansainvälisen julkisen rahan osuudeksi sekä 5-7 miljardin välittömän avun kansainvälinen vuosittainen kokonaismäärä. EU lupaa hoitaa näistä velvoitteista oman oikeudenmukaisen osuutensa.  

Neuvotteluissa jouduttiin keskustelemaan pitkään vaikeimmista kysymyksistä. Vanhanen oli erityisen tyytyväinen siitä, että huippukokouspäätelmissä painotetaan päästötasoja kriteerinä sille, minkälaisen maksuosuuden kukin maa ilmastotalkoissa kannettavakseen saa. "Päätelmät liikkuivat Suomen kannalta hyvään suuntaan, koska päästöjä korostetaan", alleviivasi Vanhanen. Pääministerin mukaan maksukyky tulee toki olemaan myös merkittävä kriteeri, mutta päästömäärien mukaanottaminen oli olennaista. Tämä oli merkittävin kiistakapula entisen Itä-Euroopan maiden ja vanhempien jäsenmaiden kesken.

Yksi avainkysymys on ollut myös, kuinka hyvittää niitä maita, joilla on aiemmin käyttämättä jääneitä päästökiintiöitä (AAU). Jos hyvitys olisi täysimääräinen, vaarana olisi että koko päästökaupan pohja häviäisi. "Nyt päätelmiin lisättiin tasavertainen kohtelu EU:n ja muiden välillä käyttämättä jääneiden kiintiöiden suhteen", kertoi pääministeri Vanhanen. Pääministerin mukaan tämä oli tärkeää myös Puolalle, joka omien suurten AAU-kiintiöidensä takia veti muuten tässäkin asiassa tiukinta linjaa.

Lissabonin sopimus takaisin raiteille

Kysymys siitä, miten Tshekki saadaan ratifioimaan Lissabonin sopimus, onnistuttiin ratkaisemaan jo torstai-iltana. "Kaikki 27 maata hyväksyivät puheenjohtaja Ruotsin neuvotteleman ratkaisumallin", summasi pääministeri Vanhanen kaikkein tärkeimmän.

Tshekki sai Lissabonin sopimukseen haluamansa poikkeaman perusoikeuskirjan suhteen, ja Tshekin hallituksen mukaan myös presidentti Vaclav Klaus hyväksyy syntyneen sovun. Klauskin on näin ollen siis valmis omalta osaltaan allekirjoittamaan Lissabonin sopimuksen ratifioinnin, mikä on ollut esteenä sopimuksen voimaanastumiselle. Klausin allekirjoitusta odotetaan sitten, kun Tshekin perustuslakituomioistuin on antanut lopullisen hyväksyntänsä unionin uudelle perussopimukselle.

Ulkosuhteissa suuria muutoksia

Huippukokouksen yhteydessä EU-maiden ulkoministerit keskustelivat laajalti "omasta tulevaisuudestaan" Lissabonin sopimuksen astuttua voimaan. Ulkoministeri Alexander Stubb kertasi omassa lehdistötilaisuudessaan kollegojensa pohdintoja mm. kansallisten ulkoministerien roolista tulevaisuudessa.

"Nyt rakennetaan EU:lle uudenlaista ulkopoliittista profiilia", summasi Stubb. Uuden ulkoministerin (virallisesti korkean edustajan/komission varapuheenjohtajan) asemasta on tulossa merkittävä - mitalin kääntöpuolena kansallisten ulkoministerien rooli voi osin kaventua. "Esimerkiksi huippukokouksissa ei välttämättä enää useinkaan kansallisia ulkoministereitä nähdä, sillä Lissabonin-sopimuksen myötä Eurooppa-neuvosto päättää itse, minkälaisia kokoonpanoja huippukokouksiin kutsutaan", totesi ulkoministeri - jonka mukaan ulkoministerien pohdinnoissa oli tietynlaista haikeuttakin.

Kaikkiaan Stubb piti siirtymistä EU:n omaan ulkoministeriin ja ulkosuhdehallintoon tärkeänä. "Kansainvälisen politiikan rakenteet liikkuvat vahvimmin sitten toisen maailmansodan ja kylmän sodan päättymisen, yksinapaisesta maailmasta kohti moninapaista." Stubbin mukaan kysymys kuuluu, pystyykö EU ottamaan maailmalla sen ulkopoliittisen roolin, joka sille maailman suurimpana taloudellisena toimijana ja mm. kehitysavun antajana kuuluu.

Ulkoministerin mukaan nyt perusteilla oleva EU:n ulkosuhdehallinto palvelee uuden ulkoministerin rinnalla olennaisesti tämän voimakkaamman roolin saavuttamiseksi. "EU:lla on nyt maailmalla 130 edustustoa, ja määrä voi nousta jopa 180:een." Stubb korosti myös, että uudet yhteiset EU-suurlähetystöt tulevat pidemmällä aikavälillä tarjoamaan runsaasti myös sellaisia palveluja, joista tavalliset kansalaiset pääsevät nauttimaan. "Erilaiset yhteiset konsulipalvelut tulevat olemaan hyödyksi etenkin matkailijoille", muistutti Stubb uudistuksen maanläheisistä hyödyistä.