Miten EU tukee Ukrainaa?
EU ja sen jäsenmaat ovat jyrkästi tuominneet Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja kansainvälisen oikeuden rikkomisen. EU on lisännyt tukeaan Ukrainalle ja kiristänyt Venäjän vastaisia pakotteita. EU antaa Ukrainalle taloudellista ja humanitaarista tukea sekä rahoittaa nyt myös ensimmäistä kertaa aseiden ja muiden tarvikkeiden ostoa sekä toimituksia hyökkäyksen kohteena olevaan maahan.
Ulkoministeriön Eurooppatiedotus 4.3.2022
Artikkelia päivitetty 15.3.2022. Lisätty humanitaarista apua koskevaan osioon tieto 500 miljoonan euron tuesta EU:n talousarviosta sekä linkki komission tiedotteeseen. Lisätty linkki Venäjän ja Valko-Venäjän vastaisia pakotteita koskevalle EU:n neuvoston verkkosivulle.
EU:n toimia Ukrainan tukemiseksi:
EU:n pakotteet Venäjää kohtaan
EU ON ASETTANUT pakotteita Venäjää kohtaan Krimin laittoman liittämisen ja Itä-Ukrainan konfliktin seurauksena maaliskuusta 2014 lähtien. Pakotteita on jatkettu ja laajennettu asteittain. Viimeisimmistä pakotepaketeista on sovittu helmikuun lopussa useassa erässä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
EU:N VENÄJÄÄ KOHTAAN määräämiä pakotteita ovat muun muassa:
- henkilöpakotteet (mm. varojen jäädytys sekä matkustus- ja kauttakulkurajoitukset)
- sektorikohtaiset talouspakotteet (mm. vienti- ja tuontirajoitukset)
- kielto rahoitustoimille Venäjän keskuspankin kanssa
- venäläisiä pankkeja suljettu ulos SWIFT-maksujärjestelmästä
- kielto venäläisille ilma-aluksille käyttää EU:n ilmatilaa
- kielto Venäjän valtion omistamien tiedotusvälineiden Russia Todayn ja Sputnikin sekä niiden tytäryhtiöiden toiminnalle EU:ssa
EU MYÖS TIUKENTAA edelleen pakotteita Valko-Venäjän Lukašenkan hallintoa vastaan.
LISÄTIETOA VENÄJÄÄ KOHTAAN määrätyistä pakotteista ulkoministeriön sivuilla(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan) sekä EU:n neuvoston sivuilla(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan).
Tuki Euroopan rauhanrahastosta
EU:N NEUVOSTO HYVÄKSYI noin 500 miljoonan euron tukipaketin Ukrainan asevoimien suorituskyvyn ja resilienssin edistämiseksi. Rahastosta rahoitetaan tarvikkeiden ja varusteiden toimittamista Ukrainan asevoimille sekä ensimmäistä kertaa myös asemateriaalin toimittamista.
VUONNA 2021 PERUSTETUSTA Euroopan rauhanrahastosta voidaan rahoittaa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) operatiivisia toimia, joilla on sotilaallista tai puolustuksellista merkitystä.
Lisätietoa Euroopan rauhanrahastosta(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Humanitaarinen apu
VENÄJÄN HYÖKKÄYS UKRAINAAN on aiheuttanut yhä pahenevan humanitaarisen kriisin. Jo alkuvuodesta 2022 ennen hyökkäyksen alkua maassa arvioitiin olevan 2,9 miljoonaa ihmistä humanitaarisen avun tarpeessa. EU ja sen jäsenvaltiot rahoittavat aseellisten konfliktien yhteydessä tai luonnonmullistuksen jälkeen humanitaarisia kumppanijärjestöjä, jotka antavat apua kentällä. Niitä ovat muun muassa YK-järjestöt ja kansainväliset järjestöt, kuten Punainen Risti, sekä avustustoimintaa harjoittavat kansalaisjärjestöt. Vuodesta 2014 alkaen EU ja sen jäsenmaat ovat antaneet Ukrainalle yli 1 miljardin arvosta humanitaarista apua.
EUROOPAN KOMISSIO ON ilmoittanut antavansa 90 miljoonaa euroa hätäapuohjelmiin avun tarpeessa olevien ihmisten auttamiseksi Ukrainassa ja Moldovassa. Rahoitusta käytetään ruuan, veden, suojan ja muiden perustarpeiden tarjoamiseen ihmisille Ukrainassa sekä naapurimaihin paenneille. EU:n talousarviosta osoitetaan vähintään 500 miljoonaa euroa Ukrainan sodan humanitaaristen seurausten vaatimiin toimiin sekä Ukrainassa että sieltä paenneiden pakolaisten auttamiseksi.
EU:N TUKI 2014–2021:
- EU:n hätäapu ja lyhyen aikavälin tuki: yli 1 miljardia €
- EU:n jäsenmaiden humanitaarinen apu: 268,9 miljoonaa €
- Euroopan komission humanitaarinen apu 283,7 miljoonaa €
Tilapäisen suojelun direktiivi
EU-MAIDEN SISÄMINISTERIT HYVÄKSYIVÄT 3. maaliskuuta komission esityksen tilapäisen suojelun direktiivin aktivoimisesta. Tilapäisen suojelun direktiivi on tarkoitettu joukoittaisen maahantulon tilanteita varten, joissa EU-alueelle saapuu kolmansien maiden kansalaisia, jotka eivät voi palata kotimaahansa erityisesti sodan, väkivallan tai ihmisoikeusloukkausten takia.
UKRAINASTA SOTAA PAKENEVAT ihmiset voisivat siis saada tilapäistä suojelua EU:n alueella, ja heille myönnettäisiin vuodeksi tilapäinen oleskelulupa, jota olisi tarvittaessa mahdollista jatkaa. Tilapäinen suojelu oikeuttaisi vastaanotto-, terveys- ja välttämättömiin sosiaalipalveluihin sekä välttämättömän toimeentulon turvaan. Henkilöllä olisi myös heti oikeus tehdä työtä.
Sisäasiainneuvosto 3.3.2022 (englanniksi)(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Materiaaliapu EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta
UKRAINA TEKI HELMIKUUN puolivälissä pyynnön aktivoida EU:n pelastuspalvelumekanismi. Pyyntöön on vastannut moni EU-jäsenmaa, mukaan lukien Suomi. Jäsenmaat lähettävät pelastuspalvelumekanismin kautta Ukrainaan humanitaarista materiaaliapua, kuten terveydenhuollon suojavälineitä, hätämajoitusta ensiapupakkauksia, generaattoreita ja vesipumppuja. Tukea koordinoi Ukrainan pyynnön vastaanottanut Euroopan hätäavun koordinaatiokeskus (ERCC).
Makrotaloudellinen rahoitusapu
EU TUKI UKRAINAA vuosina 2014–2021 viidellä peräkkäisellä makrotaloudellisella rahoitusaputoimella, joissa myönnettiin lainoina yhteensä 5 mrd. €.
GEOPOLIITTISEN EPÄVARMUUDEN LISÄÄNTYMISEN ja siitä taloustilanteeseen aiheutuvien vaikutusten vuoksi, EU päätti helmikuussa 2022 myöntää Ukrainalle 1,2 mrd. €:n suuruisen lisärahoitusavun sen vakauden tukemiseksi.
KOMISSIO MYÖNTÄÄ UKRAINALLE myös 120 miljoonan euron lisärahoituksen, mikä kasvattaa tänä vuonna avustusten muodossa myönnettyä kahdenvälistä apua huomattavasti alun perin suunnitellusta 160 miljoonasta eurosta. Tällä tuella vahvistetaan Ukrainan pyrkimyksiä kehittää valtiorakenteita ja parantaa selviytymiskykyä.
LISÄKSI EU JATKAA investoimista Ukrainan tulevaisuuteen talous- ja investointisuunnitelman kautta. Tavoitteena on saada liikkeelle jopa 6,5 miljardin euron investoinnit lähivuosina.