Maailmamme, ihmisarvomme, tulevaisuutemme – EU:n uusi kehityspoliittinen konsensus
Mikä on EU:n visio kehityksestä ja kehitysyhteistyöstä? Uusi aikakausi alkoi kun Eurooppalaisilla kehityspäivillä Brysselissä allekirjoitettiin 7. kesäkuuta 2017 uusi kehityspoliittinen konsensus, joka kattaa EU:n instituutiot ja jäsenmaat yhtä lailla. Konsensuksessa määritellään yhteiset periaatteet ja arvot, joita sovelletaan unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden kehityspolitiikassa. Allekirjoittajina ovat EU:n neuvosto, Euroopan parlamentti, komissio sekä korkea edustaja Federica Mogherini. Myös Euroopan investointipankki liittyi heti tukijoiden joukkoon.
Konsensus kattaa YK:n kestävän kehityksen agendan (Agenda 2030) mukaiset aiheet: ihmiset, planeetta, hyvinvointi, rauha ja yhteistyö sekä kumppanuudet. Nämä ovat syyskuussa 2015 hyväksytyt kuuluisat viisi ”P”:tä eli people, planet, prosperity, peace, and partnership. Kehityksen moottoreina nähdään nuoriso, tasa-arvo, liikkuvuus ja muuttoliike, kestävä energia ja ilmastonmuutos, investoinnit ja kauppa, hyvä hallinto, innovatiivinen yhteistoiminta edistyneempien kehitysmaiden kanssa, sekä kotimaisten resurssien mobilisointi. Näille aiheille on omistettu omat ”tekstilaatikkonsa”.
Konsensuksen teemat heijastuivat Eurooppalaisten kehityspäivien ohjelmaan, jossa painottuivat erityisesti investoinnit ja yksityissektorin rooli kehityksessä, inklusiivisuus ja työpaikkojen luominen sekä kehityksen ja muuttoliikkeen kytkökset. Nuorisotematiikkaa sivuttiin lähes kaikissa keskusteluissa.
EU:n kehityspoliittinen konsensus esitellään YK:n korkean tason poliittiselle foorumille (HLPG) New Yorkissa heinäkuussa 2017.
Neuvottelut konsensuksesta kestivät koko kevään. Komissio oli antanut esityksensä marraskuussa 2016 tiedonannon muodossa. Kehitysministerit hyväksyivät konsensuksen osaltaan 19. toukokuuta2017. Euroopan parlamentti äänesti 1.6.2017: 405 puolesta, 70 vastaan, 159 pidättyi.
Suomi painotti naisten asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia taloudellisessa ja poliittisessa päätöksenteossa. Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ovat Suomen kokonaisvaltaisena tavoitteena; sukupuolten välinen tasa-arvo läpileikkaavasti siten, että tytöillä on oikeus omaan kehoon, koulutukseen, omiin valintoihin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Nopeasti kasvavan nuoren väestönosan tarpeisiin tulee vastata mm. tukemalla osaamisen kehittämistä ja työpaikkojen luomista. Yksityissektori luo 90 prosenttia kehitysmaiden työpaikoista; sen toimintaedellytysten tukeminen on tärkeää. Luonnonvarojen kestävä käyttö, ruokaturva ja ilmastokestävyys ovat äärimmäisen tärkeitä. EU:n on tuettava kestävää energiaa ja kehitysmaiden fossiilitukireformia. Kumppanimaiden omat resurssit tulee hyödyntää ja verotulot saada käyttöön kehitystä varten.
Konsensus pyrkii ilmentämän SDG:iden (Sustainable Development Goals eli YK:n kestävän kehityksen tavoitteet) universaalisuutta. Kukaan ei voi onnistua yksin, ja olemme kaikki omalla tavallamme kehitysmaita. 2030 Agendan toteuttaminen halutaan nähdä osana ponnisteluja kohti kestävämpää, turvallisempaa ja vauraampaa Eurooppaa. Yksittäiset ponnistelut kannattaa tuoda yhteen. Köyhyyden vähentäminen ja kestävä kehitys säilyvät päämäärinä samalla, kun on vastattava muuttoliikkeen, turvallisuuden ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin valtaviin haasteisiin.
Linkki konsensukseen(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Ulkoministeriön tiedote(Linkki toiselle web-sivustolle.)
Kehitys-Utveckling-lehden artikkeli(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)
Kaisa Heikkilä