Kaiken takana on belgialainen lentoemäntä? Tasa-arvoa EU:ssa
Defrenne, Barber, Barcelonan ja Lissabonin tavoitteet, valtavirtaistaminen, VaW, naisten peruskirja. Käsittämättömiä termejä sinällään, mutta arkipäivän kielenkäyttöä tasa-arvoasioiden kanssa painiville.
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin onkin ollut voimakas moottori ”sama palkka samasta työstä” (nykyisin eksplisiittisesti sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä) periaatteen toteuttamisessa. Historiankirjat kertovatkin, että Euroopan talousyhteisön perustamisesta neuvoteltaessa perustamissopimukseen sisällytettiin Ranskan vaatimuksesta naisten ja miesten samapalkkaisuuden periaatetta koskeva määräys. Ranska, missä tuossa vaiheessa noudatettiin samapalkkaisuuden periaatetta perusteellisemmin kuin muissa perustajajäsenvaltioissa, pelkäsi joutuvansa keskimääräisesti korkeampien työvoimakustannusten takia epäedullisempaan kilpailutilanteeseen. Tästä taustasta huolimatta kukaan ei voi väittää, että naisten ja miesten välisellä tasa-arvolla on ainoastaan – tai edes enimmäkseen - arvoa talouspolitiikan välineenä: Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen EU:n periaate ja yksi EU:n perusarvoista.
Huomautettakoon, että miehiäkään ei ole unohdettu: sekä Euroopan yhteisön tuomioistuin että sen vastike Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen puitteissa - EFTA tuomioistuin – ovat oikeuskäytännössään pitäneet EU:n samapalkkaisuuslainsäädännön vastaisina kansallista leskeneläkettä koskevaa lainsäädäntöä. Syynä oli että leskeneläkettä maksettiin miespuolisille leskille eri ehdoilla kun naisille tai että miespuolisten leskien eläke-edut vähenivät.
Perjantaina 19.3, tasa-arvon ja Minna Canthin päivänä, tämän tasa-arvoajattelun pioneerin kunniaksi julkaistiin 10 euron hopeinen juhlaraha. Minna kääntyisi haudassaan, jos tietäisi että hänen kymmenen euronsa arvo onkin 8,2 euroa tai että tienatakseen saman määrän kuin mies tienaa vuodessa, nainen tekee työtä vuoden ja lisäksi vielä seuraavan vuoden puolelle 22.2 saakka.
EU:ssa naisten ja miesten keskimääräisten tuntipalkkojen ero on melkein 18%. Mahdollisesta samapalkkadirektiivin uudistamisesta palkkakuilun umpeen kuromiseksi on puhuttu jo pitkään, mutta varmuutta ei tunnu olevan siitä, olisivatko lainsäädäntötoimenpiteet siihen oikea ratkaisu. Belgia tulee puheenjohtajuuskaudellaan keskittymään palkkakuilun pienentämiseen ja komission mukaan jäsenvaltioilla tulisi mahdollisesti olla kuilun kaventamista koskevia määrällisiä tavoitteita. Komissio julkaisi maaliskuussa 2009 palkkakuilun kaventamista koskevan kampanjansa, joka pyrkii lisäämään tietoisuutta aiheesta.
Palkkakuilu johtuu monista tekijöistä: mm. suoranaisesta syrjinnästä, ns. ”naisten töiden” aliarvostamisesta ja työmarkkinoiden eriytymisestä sukupuolen mukaan, mistä johtuen naisvaltaisten sektoreiden palkat ovat usein suhteessa alhaisempia verrattuna miesvaltaisten sektoreiden palkkoihin. Naisten urakehitys on usein hitaampaa kuin miesten, johtuen esimerkiksi perhevapaiden käytöstä. Naisten eläkkeet ovat usein miesten eläkkeitä pienempiä alhaisemman palkan ja työuran katkojen vuoksi, mikä puolestaan johtaa siihen, että vanhemmat naiset elävät köyhyydessä useammin kuin vanhemmat miehet.
Palkkakuilua on saatava kavennettua. Komission mukaan kuilun kaventamiskeinoja ovat mm. olemassa olevan lainsäädännön tehokkaampi täytäntöönpano, palkkausjärjestelmien ja työluokitusten arviointi sekä stereotypioiden poistaminen. Kyse on yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta. Naisten rooli EU:n työllisyyden lisäämisessä ja kasvun takaamisessa tulee tiedostaa.
Naiset myös tekevät miehiä enemmän työtä ns. epätyypillisissä työsuhteissa: määräaikaisina, osa-aikaisina tai vuokratyöntekijöinä. Naisten työllisyyden ja uramahdollisuuksien kehittämiseksi olisikin keskeistä, että ei automaattisesti oletettaisi ainoastaan naisten jäävän perhevapaille. Äskettäin hyväksytyssä uudistetussa vanhempainlomadirektiivissä otettiin askel oikeaan suuntaan kannustamalla isiä lisäämään vanhempainloman käyttöä. Euroopan parlamentissa on myös vaadittu, että EU-tasolla säädettäisiin pakollisesta isyyslomasta parhaillaan uudistettavan raskaussuojeludirektiivin yhteydessä.
EU on yhä taloudellisen kriisin kourissa ja sen vaikutukset kohdistuvat naisiin ja miehiin eri tavalla. Monissa maissa, kuten myös Suomessa, kriisi kasvatti ensimmäiseksi työttömyyslukuja miesvaltaisilla teollisuussektoreilla, mutta pidemmällä tähtäimellä pelätään kriisin vievän työpaikkoja naisvaltaisilta hoiva- ja julkisektoreilta. Taloudellinen kriisi myös uhkaa syödä pohjaa tasa-arvon toteutumista tavoittelevilta toimilta.
Työsarkaa siis riittää tasa-arvon edistämisen alueella. Aivan kansainvälisen naisten päivän aattona komissio julkaisi naisten peruskirjan (Women’s Charter), jossa komissio sitoutuu viiteen perusperiaatteeseen. Samapalkkaisuuden periaatteen lisäksi näitä periaatteita ovat muun muassa naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen sekä tasa-arvo päätöksenteossa.
Naisten osallistuminen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on yksi naisten peruskirjan osa-alueista. Edistymistä tällä sektorilla on tapahtunut, mutta vaakakuppi on yhä enemmän kallellaan miesten puolelle: 35% Euroopan parlamentin jäsenistä ja 33,3% komissaareista naisia. Suomi voikin olla ylpeä omista tuloksistaan tältä osin: naisten osuus suomalaisista mepeistä on Euroopan parlamentin korkein, 61,5% ja Suomi on yli 40% naiskansanedustaja osuudellaan maailman kärkikolmikossa. Lisäksi Suomen hallituksessa yli puolet ministereistä on naisia.
Ylpeyteen on vähemmän syytä naisiin kohdistuvan väkivallan osalta. Tilastokeskuksen mukaan naisiin kohdistuva väkivalta on haastattelututkimusten mukaan yleistä länsimaista mm. Kanadassa, Englannissa, USA:ssa ja Suomessa. Kuolemaan johtanutta naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tapahtuu Suomessa useimpia teollistuneita maita enemmän. Naisten väkivaltaiset kuolemat ovat Suomessa yli kaksi kertaa yleisempiä kuin muissa pohjoismaissa. Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen onkin yksi hallituksen tasa-arvo-ohjelman tavoitteista. Yhteisiä toimia kuitenkin tarvitaan myös EU:n tasolla ja yksi Espanjan puheenjohtajuuskauden päätavoitteista tasa-arvon alueella onkin naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta. Maaliskuun neuvostossa hyväksyttiin päätelmät, joiden mukaan EU:lla tulee olla strategia naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisestä ja ehkäisemisestä. Lisäksi sovittiin yhteisen maksuttoman 116-alkuisen avustuspuhelinpalvelun luomisesta väkivallan uhreille. Tärkeää työtä tehdään myös Euroopan neuvostossa, jossa neuvotellaan parhaillaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevasta yleissopimuksesta.
Tasa-arvo on tällä viikolla esillä Bryssel-Valencia-akselilla. Kevään Eurooppa-neuvostolle toimitetaan vuosittain komission laatima raportti, joka kuvaa sukupuolten tasa-arvon kehitystä ja haasteita. Eurooppa-neuvostoa pyydetään raportissa vaatimaan jäsenvaltioilta toimia raportin esille tuomiin haasteisiin vastaamiseksi. Jäsenvaltioiden tulisi mm. pienentää palkkakuilua sekä ryhtyä torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa intensiivisemmin.
Huomenna Eurooppa-neuvosto tekee tärkeitä päätöksiä uudesta EU2020- strategiasta. Keskustelua on herättänyt se, että sukupuolten välinen tasa-arvo sai varsin ohuesti huomiota komission EU2020 strategiaa koskevassa tiedonannossa, jossa toki todetaan, että 75% työllisyystavoitteen saavuttaminen vaatii naisten suurempaa työmarkkinoille osallistumisastetta. Tärkeää olisi kuitenkin saattanut olla sukupuolten tasa-arvon huomioiminen kaikilla prioriteettialueilla.
Huomenna EU-maiden tasa-arvoministerit keskustelevat Valencian epävirallisessa ministerikokouksessa sukupuolten tasa-arvon roolista kasvun ja työllisyyden lisäämisen perustana – aihe jota naapurimme Ruotsi korosti voimakkaasti puheenjohtajakaudellaan. Lisäksi keskusteluaiheena on työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen: naiset eivät voi osallistua täysipainoisesti työ- tai liike-elämään, ellei perheitä tueta takaamalla, että molemmat vanhemmat voivat osallistua lastenhoitoon perhevapaita käyttämällä sekä järjestämällä riittävät lastenhoitopalvelut. Nykyisen demografiakehityksen valossa tulevaisuuden haasteita on myös miettiä hoivavastuun tasaista jakautumista sekä taata naisille – ja miehille – mahdollisuudet työskennellä samalla, kun he käyttävät aikaa ikääntyneistä omaisistaan huolehtimiseen.
Kun uutisissakin on nykyään loppukevennys, pitihän sitä miettiä tähän kolumniinkin. Erään lastentarhaikäisen tasa-arvo- ja naisasiakäsitys löytyi näppärästi Google-haulla:
”Nykyään on paljon helpompaa olla nainen. Ennen vanhaan heidät poltettiin roviolla.”
Benedicte 5v.
Benedicte 5v. on kaikessa positiivisuudessaan oikeassa. Paljon on jo saavutettu, mutta työsarkaa riittää silti.
Komissio hyväksyy tänä vuonna uuden EU:n tasa-arvostrategian. Tärkeää kaikkien tasa-arvotavoitteiden saavuttamiselle on sukupuolinäkökulman huomioiminen horisontaalisesti eri politiikka-alueilla – siis valtavirtaistaminen. Tulee vaikuttaa yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja myös vallitseviin oletuksiin sukupuolirooleista. Esimerkiksi tulee vaikuttaa sekä naisten että miesten koulutus- ja uravalintoihin siten, ettei välttämättä automaattisesti oletettaisi, että palomies on aina mies tai että lastentarhanopettaja on nainen. Kuten eräs kollegoistani osuvasti äskettäin ihmetteli hieman vinoutunutta ja leimaavaa termiä ”uranainen” – eihän kukaan koskaan puhu uramiehistäkään.
Eeva Kolehmainen
Kirjoittaja vastaa EUE:ssa mm. tasa-arvoasioista.