Eurooppalaisen Suomen arkkitehdit muistelivat 30 vuotta sitten päättyneitä EU-jäsenyysneuvotteluita
1. maaliskuuta 2024 tuli kuluneeksi tasan 30 vuotta siitä, kun Suomi sai EU-jäsenyysneuvottelunsa päätökseen. Suomen EU-neuvotteluvaltuuskunta vieraili Brysselissä 30-vuotisjuhlan kunniaksi.
Suomen EU-jäsenyysneuvottelut päättyivät 30 vuotta sitten 1. maaliskuuta 1994. Tuona päivänä klo 17:54 Euroopan komission pääsihteeri David Williamson(Linkki toiselle web-sivustolle.) asteli ulos salista ja vahvisti yöllä syntyneen neuvottelutuloksen.
Kolmekymmentä vuotta myöhemmin 29.2.-1.3. Brysselissä vieraillut neuvotteluvaltuuskunta kertoi noin sata tuntia jatkuneiden loppuneuvotteluiden olleen rankat ja vähä-uniset.
-EU-neuvotteluvaltuuskunta teki valtavan työn Suomelle. Jäsenyysneuvottelut olivat meidän sukupolven talvisota. Siinä ei laskettu tunteja eikä vaivoja, Olen erittäin ylpeä tästä porukasta, tällaista tiimiä saa etsiä, kiitteli neuvotteluvaltuuskuntaa johtanut ministeri Pertti Salolainen.
Ennen loppuneuvotteluita valtuuskunta oli Helsingin Sanomien(Linkki toiselle web-sivustolle.) mukaan kertonut tiedotusvälineille olevansa valmis taistelemaan ”viimeiseen suomalaiseen sotilaaseen saakka.”
Suomen vuonna 1992 perustama EU-neuvotteluvaltuuskunta(Linkki toiselle web-sivustolle.) koostui 15 jäsenestä ja noin 30 työryhmästä. Nyt järjestetyllä vierailulla mukana oli 11 valtuuskunnan jäsentä.
Vaikeat neuvottelut ja kadonneet kokoussämpylät
EU-jäsenyysneuvottelut(Linkki toiselle web-sivustolle.) aloitettiin 1. helmikuuta 1992 ja ne vietiin läpi noin vuodessa.
Vaikeimmat kysymykset liittyivät maatalouteen, aluepolitiikkaan ja niihin liittyviin rahakysymyksiin. Yksittäisistä neuvoteltavista asioista julkisuuteenkin nousivat myös esimerkiksi alkoholin tuonti ja ulkomaalaisten mahdollisuus ostaa kesämökkejä.
-Alkoholin tuonti tai ulkomaalaisten kesämökkien osto eivät olleet kovin eksistentiaalisia kysymyksiä, mutta ne olivat vaikeita neuvoteltavia. Jälkikäteen katsottuna ei niistä ehkä olisi tarvinnut niin isoa metakkaa pitää, pohti Antti Kuosmanen, joka toimi jäsenyysneuvottelujen aikana ulkoministeriön EU-sihteeristön toimistopäällikkönä.
Myös Ahvenanmaan erityisasemaan ja verotuskysymyksiin kului neuvotteluissa aikaa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ei sen sijaan jouduttu neuvottelemaan. Yhteensä neuvottelulukuja oli 29.
Neuvotteluhaasteet eivät rajoittuneet pelkästään neuvottelulukujen sisältöihin. Valtuuskunta muisteli neuvotteluissa nälässä vietettyä viimeistä vuorokautta, sillä kokoukseen varatut sämpylätarjoilut olivat joutuneet väärään osoitteeseen. Tarinasta siitä, mitä valtuuskunnan kokoussämpylöille tapahtui, on vuosien varrella liikkunut eri versioita.
ETA-prosessi pohjusti EU-jäsenyysneuvotteluita
Suomen vuonna 1995 voimaan astuneen EU-jäsenyyden hakemisen mahdollisti poliittisesti Neuvostoliiton hajoaminen elokuussa 1991. Tuolloin tehtiin poliittinen päätös, että tehdään selvitys jäsenyyden eduista ja hyödyistä. Aikaisemmin jäsenyysaikomuksista ei oltu voitu julkisesti puhua.
Tosiasiassa Suomi oli kuitenkin lähentynyt Euroopan yhteisöä jo yhtenäismarkkinoita jo vuosikymmenten ajan alkaen Euroopan vapaakauppajärjestö EFTA:n liitännäissopimuksesta vuonna 1961 ja EFTA:n täysjäsenyydestä 1986.
Vuonna 1992 allekirjoitetun, Euroopan talousalueesta tehdyn ETA-sopimuksen myötä Suomi tuli osaksi EY- ja EFTA-maiden muodostamaa sisämarkkina-aluetta, jossa tavarat, palvelut, pääomat ja ihmiset voivat liikkua vapaasti yhteisten sääntöjen pohjalta. EU-jäsenyysneuvotteluissa pystyttiinkin hyödyntämään ETA-jäsenyysprosessissa saavutettuja tuloksia.
-Olimme neuvotelleet jo valtaosan EU-sopimuksesta ETA:ssa, kertoo Salolainen. Tätä ei usein ymmärretä.
Pitkä prosessi auttoi Suomea valmistautumaan tulevaan jäsenyyteen. EU-jäsenyyden loppuneuvotteluita edelsi mm. Aquis Communitairen eli unionin säännöstön hyväksyminen.
-Neuvottelujen loppuvaiheessa jäsenmaat grillasivat, hyväksyisikö Suomi sekä Aquis Communitairen ja kaiken sen mitä oli tulossa. Tältä pohjalta tiesimme hyvin mihin olemme liittymässä, kertoo Suomen neuvotteluja virkamiestasolla vetänyt Veli Sundbäck.
Huoli nyky-EU:n yhtenäisyydestä
Huoli EU:n yhtenäisyydestä nousi esiin EU-neuvotteluvaltuuskunnan keskusteluissa. Tilanteita, joissa yksi jäsenmaa pystyy blokkaamaan koko unionin päätöksenteon, pidettiin kestämättömänä aikana, jolloin unionilla on ratkaistavana turvallisuuden ja ilmastonmuutoksen kaltaisia merkittäviä kriisejä.
Yhtenä keinona EU:ssa on keskusteltu määräenemmistöpäätösten lisäämisestä.
-Oli virhe, että määräenemmistöpäätöstä ei otettu laajemmin käyttöön jo vuonna 1999, Amsterdamin sopimuksessa, totesi suurlähettiläänä toiminut Erkki Liikanen.
EU-integraation arkkitehdit
Brysselin 30-vuotismatkalle osallistuneet EU-neuvotteluvaltuuskunnan jäsenet tapasivat laajasti suomalaista EU-virkamieskuntaa. He vierailivat myös EU:n neuvoston rakennuksissa, jossa he tapasivat muun muassa neuvoston pääsihteeri Thérèse Blanchetin. Lisäksi ryhmä kävi kunnioittamassa jäsenensä, edesmenneen EU-edustuston pysyvän edustajan Antti Satulin muistoa Satulille omistetussa kokoushuoneessa EU-neuvoston Justus Lipsius -rakennuksessa.
30 vuotta myöhemmin tiivis ryhmähenki ja EU-henkisyys huokuu valtuuskunnasta yhä. Vierailun yhteydessä järjestetyssä suomalaisille EU-virkamiehille järjestetyssä tilaisuudessa Suomen komissaari Jutta Urpilainen tituleerasi valtuuskunnan jäsenet ’eurooppalaisen Suomen arkkitehdeiksi’.