EU:n liittymisneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa alkavat – mitä tapahtuu seuraavaksi?
EU:n laajentumispolitiikka on saanut uusia tuulia viime vuosina geopoliittisten muutosten vuoksi. Erityisesti Ukrainan ja Moldovan hakemukset ovat käynnistäneet uudelleen keskustelun unionin tulevasta muodosta. Molemmat maat avasivat virallisesti EU-liittymisneuvottelunsa Luxemburgissa 15. kesäkuuta, mikä merkitsee merkittävää virstanpylvästä niiden matkalla kohti jäsenyyttä.
Maanantaina avattiin ensimmäinen neuvottelukokonaisuus, niin sanottu ”perusasiat”-klusteri. Kaikkiaan on yhteensä kuusi temaattista klusteria, joiden avulla arvioidaan, kuinka valmis ehdokasmaa on liittymään Euroopan unioniin. Kun neuvottelut ja uudistukset on saatettu päätökseen sekä EU:n että ehdokasmaan hyväksymällä tavalla, jäsenyys voidaan myöntää liittymissopimuksen ratifioinnin jälkeen.
Laajentumisen tavoitteena on vahvistaa EU:n vakautta ja demokratiaa, sekä lisätä taloudellista yhteistyötä Euroopassa. Tällä hetkellä liittymisprosessin eri vaiheissa ovat kuusi Länsi-Balkanin maata sekä Ukraina ja Moldova. Edistyminen perustuu aina ansioihin, mikä tarkoittaa, että kukin maa etenee sen mukaan, kuinka hyvin se tekee uudistuksia täyttääkseen EU:n jäsenyyskriteerit.
Ehdokasasemasta täysjäsenyyteen
Maat aloittavat jättämällä virallisen jäsenhakemuksen EU:lle. Hakemus osoitetaan Euroopan unionin neuvostolle. Neuvosto pyytää tämän jälkeen Euroopan komissiota arvioimaan hakijamaan kelpoisuuden jäsenyyteen. Komission arvion perusteella EU:n jäsenvaltiot päättävät myönnetäänkö maalle ehdokasstatus ja aloitetaanko liittymisneuvottelut. Päätöksen tulee olla yksimielinen.
Jotta maa voidaan hyväksyä EU-ehdokkaaksi, sen on täytettävä niin sanotut ”Kööpenhaminan kriteerit”, jotka määriteltiin vuonna 1993. Näiden mukaan maalla tulee olla vakaat demokraattiset instituutiot, toimiva oikeusvaltio sekä yhteiskunta, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia. Lisäksi maan on oltava toimiva markkinatalous, joka kykenee kilpailemaan EU:n sisämarkkinoilla. Hakijamaan on myös kyettävä omaksumaan ja panemaan täytäntöön EU-lainsäädäntö ja sitouduttava unionin tavoitteisiin ja velvoitteisiin - erityisesti poliittisen, taloudellisen ja rahaliiton tavoitteisiin.
Viralliset liittymisneuvottelut
Kun jäsenvaltiot ovat tehneet yksimielisen päätöksen, ehdokasmaa siirtyy virallisiin liittymisneuvotteluihin. Tässä vaiheessa liittymiskriteereillä on keskeinen merkitys. EU:n laajentumisneuvotteluissa ehdokasmaiden on omaksuttava EU:n lainsäädäntökokonaisuus (acquis communautaire), joka on jaettu kuuteen temaattiseen klusteriin.
”Perusasiat”-klusteri kattaa demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeudet. ”Sisämarkkinat”-klusteri keskittyy tavaroiden, palveluiden, työntekijöiden ja pääoman vapaaseen liikkuvuuteen. ”Kilpailukyky ja osallistava kasvu” sisältää esimerkiksi verotuksen, koulutuksen ja talouspolitiikan. ”Vihreä agenda ja kestävä yhteys” -klusteri käsittelee ympäristö-, energia- ja liikennepolitiikkaa. ”Resurssit, maatalous ja koheesio” -klusteri liittyy maatalouteen, elintarviketurvallisuuteen ja aluekehitykseen. Viimeinen ”Ulkosuhteet” -klusteri, koskee EU:n kauppa-, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Koko prosessi voi kestää useita vuosia.
Jotkut prosessit etenevät nopeammin kuin toiset
EU:n laajentuminen hidastui Kroatian vuonna 2013 tapahtuneen liittymisen jälkeen, kun unionin huomio siirtyi sisäisiin haasteisiin, kuten eurokriisiin ja muuttoliikkeeseen. Samalla esiintyi niin sanottua ”laajentumisväsymystä”. EU:ssa alettiin pohtia, oliko laajentuminen edennyt liian nopeasti, mikä johti vahvempaan painotukseen oikeusvaltion, korruption torjunnan ja demokraattisten instituutioiden toimivuuden osalta. Tavoitteena on varmistaa, ettei aiempien laajentumisten ongelmia toisteta ja että ehdokasmaat täyttävät aidosti vaatimukset ennen liittymistään. EU:n laajentumisprosessi on kuitenkin aina ansioihin perustuva: jokainen maa etenee sen mukaan, kuinka hyvin se täyttää jäsenyyskriteerit.
Länsi-Balkanin maista Montenegro ja Albania ovat tällä hetkellä pisimmällä, ja Montenegro tavoittelee jäsenyyttä vuonna 2028. Muut maat ovat tässä vaiheessa kauempana jäsenyydestä. Lisäksi Islannin parlamentti on päättänyt järjestää elokuussa kansanäänestyksen siitä, pitäisikö maan jatkaa EU-liittymisneuvotteluja.
Ukraina ja Moldova saivat ehdokasstatuksensa vuonna 2022. Molemmat maat hakivat jäsenyyttä heti Venäjän hyökkäyssodan alettua. Geopoliittisen sijaintinsa vuoksi niiden liittyminen unioniin on niille ratkaisevan tärkeää. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan onkin nostanut EU:n laajentumisen jälleen keskeiseksi geostrategiseksi prioriteetiksi.
Molempia maita on pyritty integroimaan asteittain, ja ne ovatkin liittyneet esimerkiksi yhtenäiseen euromaksu- ja roaming-alueeseen. Nyt kun ensimmäinen neuvotteluklusteri on saatu päätökseen, seuraavia klustereita on odotettavissa, mahdollisesti jo kesän aikana. Integraatioprosessi jatkuu molemmissa maissa niiden edetessä kohti uusia neuvottelukokonaisuuksia.