EU-maiden päämiehet keskustelivat kilpailukyvystä ja unionin tulevaisuudesta
EU-maiden päämiehet kokoontuivat Eurooppa-neuvostoon 9.-10.maaliskuuta. Kokouksen ensimmäisenä päivänä pääaiheita olivat työllisyys-, kasvu ja kilpailukyky sekä uuden puheenjohtajan valinta. Toisena päivänä keskusteltiin EU:n tulevaisuudesta.
Euroopan unionissa vuoden 2008 kriisin seurauksena toteutettu uudistusohjelma on tuottanut tuloksia. Brysselissä järjestetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa EU-maiden päämiehet totesivat talouden kasvavan jälleen kaikissa 28 jäsenmaassa.
Myös Suomi saavutti viime vuonna euro-maiden keskimääräisen kasvun. Pääministeri Sipilä totesi tehtyjen toimien olleen oikean suuntaisia.
- Suomelle kasvun kannalta keskeiset bio- ja digitaalinen talous ovat vahvasti sidoksissa palveluihin. Tämän vuoksi sisämarkkinoiden konkreettinen edistäminen on Suomelle tärkeä tavoite. Aitoihin palveluiden sisämarkkinoihin on vielä matkaa, Sipilä totesi.
EU:n puolustusyhteistyön kehittäminen joulukuussa sovittujen tavoitteiden mukaisesti oli myös kokouksen agendalla. Pääministeri Sipilä toivoi konkreettisia tuloksia kesään mennessä. Hän piti hyvänä sitä, että kriisinhallintaoperaatioiden suunnittelu- ja johtamiskeskuksen perustamisesta on jo saatu sovittua.
Eurooppa-neuvosto keskusteli myös Länsi-Balkanin hauraasta tilanteesta ja tuestaan Länsi-Balkanin eurooppalaiselle tulevaisuudelle.
Puolalainen Donald Tusk valittiin äänin 27-1 jatkamaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana toisen, kaksi- ja puolivuotta kestävän kauden. Puola protestoi nimittämistä vastaan ja kieltäytyi hyväksymästä tavanomaisia kokouspäätelmiä. Tämän johdosta puheenjohtaja antoi päätelmänsä kokouksesta.
Unionin yhteisistä tavoitteista on määrä antaa julistus Rooman sopimuksen 60-vuotispäivän yhteydessä 25. maaliskuuta. Toisena kokouspäivänä 27 valtion ja hallituksen päämiestä keskustelivat EU:n uudistamisesta Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan luonnoksen sekä komission julkistaman keskustelupaperin pohjalta.
Suomi painottaa unionin kehittämisessä tasapainoa kunnianhimon sekä realismin välillä. Tavoitteena on varmistaa yhtenäinen ja toimintakykyinen EU, joka keskittyy olennaiseen, erityisesti kasvuun ja turvallisuuteen.
- Esimerkiksi Saksan kanssa näkemyksemme unionin tulevaisuudesta ja mahdollisesta eritahtisuudesta ovat hyvin samanlaiset. Eritahtisuus on jo toteutunut eurossa ja näin voi olla myös osassa puolustusyhteistyötä. Kuitenkin niin, että halukkaat maat voivat tulla mukaan myöhemminkin, pääministeri Sipilä lausui.
EU:n tulisi hyödyntää globalisaation tarjoamia mahdollisuuksia tehokkaasti kasvun ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Näiden turvaaminen on Suomen mielestä paras tapa edistää myös kansalaisten hyvinvointia, eli niin kutsuttua EU:n sosiaalista ulottuvuutta.
- On panostettava työllisyyden ja talouskasvun tukemiseen. Meidän on poistettava kaupanesteitä yhteisiltä kotimarkkinoiltamme ja rakennettava aktiivisesti kauppasuhteita EU:n ulkopuolisiin maihin, Sipilä linjasi.
Lisätiedot: Valtioneuvoston kanslia(Linkki toiselle web-sivustolle.)