Suomalaisia rauhantekijöitä ikuistettiin Pretoriassa – apartheidin vastainen taistelu oli heidän asiansa
Tiesitkö, että Suomi ja lukuisat suomalaiset ovat olleet mukana tukemassa eteläisen Afrikan vapaustaistelua ja osallistuneet apartheid-hallinnon kaatamiseen? Ehkä tiesit, ehkä et – yhtä kaikki, Suomen suurlähetystö Pretoriassa lähti järjestämään heille näkyvyyttä Pretoriassa sijaitsevassa Freedom Park-puistossa. Projekti huipentui 6. maaliskuuta julkistustilaisuuteen, jossa muistoseinälle kaiverrettiin seitsemän suomalaisen nimet – Martti Ahtisaari, Mikko Juva, Kari Karanko, Helena ja Risto Kekkonen, Kalevi Sorsa ja Niilo Wälläri.
Näiden seitsemän suomalaisen, apartheidin vastaiseen työhön osallistuneen rauhantekijän nimet kaiverrutettiin Freedom Parkin Wall of Names-muistoseinälle. Muistoseinällä kunnioitetaan henkilöitä, jotka ovat elämäntyöllään ja omilla toimillaan osallistuneet apartheidin kaatumiseen sekä demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseen eteläisessä Afrikassa. Laajaa suosiota nauttinut tilaisuus suomalaisnimien julkistamiseksi järjestettiin Pretorian Freedom Parkissa 6. maaliskuuta 2025. Tilaisuudessa avajaispuheenvuoronsa esitti muun muassa Etelä-Afrikan entinen ulkoministeri Nkosazana Dlamini-Zuma.
Osana tilaisuutta järjestettiin yhteistyössä CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundationin ja paikallisen tutkimusorganisaatio Accordin kanssa kaksi paneelikeskustelua rauhanvälityksen historiasta ja tulevaisuudesta. Avajaissanat lausui CMI:n puheenjohtaja Marko Ahtisaari. Ensimmäisessä keskustelussa rauhanvälityksen historiaa pohtivat CMI:n varatoimitusjohtaja Hanna Klinge, presidentin kanslian entinen poliittinen neuvonantaja ja Accordin vanhempi neuvonantaja Welile Nhlapo sekä Etelä-Afrikan ulkoministeriön valtiosihteeri Zane Dangor.
Toisessa keskustelussa puitiin rauhanvälityksen tulevaisuutta ja tarpeita. Keskusteluun osallistuivat Accordin johtaja Vasu Gounden, CMI:n vanhempi projektipäällikkö Sylvia Thompson, IJR (Institute for Justice and Reconciliation)-tutkimusjärjestön johtaja Cheryl Hendricks, Pretorian yliopiston rauhanvälityskeskuksen johtaja Cori Wielenga sekä Afrikan unionin nuorten rauhanvälitystoiminnan (WiseYouth network) nuorisoedustaja Chelsea Cohen. Keskustelut olivat osa CMI:n 25-vuotisjuhlavuonna toteutettavaa Martti Ahtisaari Legacy Seminars –paneelikeskustelukiertuetta.
Päivän ohjelmaan osallistui laaja kirjo Etelä-Afrikan kansalaisjärjestökenttää, yliopistomaailmaa, virkamies- ja diplomaattikuntaa, poliitikkoja, toimittajia ja opiskelijoita. Myös paikallinen media virkosi ja suurlähettiläs Pekka Metso pääsi kertomaan paikalliselle kansalliselle tv-medialle SABC:lle suorassa lähetyksessä Suomen ja Etelä-Afrikan erinomaisista suhteista, niin historiallisesti kuin nykyhetkessäkin.
Suomalaista rauhanvälitystä juhlistava päivä päättyi vastaanottoon suurlähettiläs Metson residenssissä. Koskettavimpia hetkiä koettiin, kun Accordin johtaja Vasu Gounden nousi lavalle. Hän esitti läsnä olleelle Marko Ahtisaarelle runon tämän isästä, presidentti Martti Ahtisaaresta, joka oli tehnyt syvän vaikutuksen Goundeniin jo kaksikon ensitapaamisella aulabaarin oluiden äärellä.
Alla lisätietoa seinälle kaiverrettujen suomalaisten meriiteistä eteläisessä Afrikassa:
Presidentti Martti Ahtisaari. Presidentti Ahtisaari oli tunnettu rauhanvälittäjä lukuisissa kansainvälisissä konflikteissa. Presidentti Ahtisaari sai 2008 Nobelin rauhanpalkinnon rauhantyöstään niin Kosovossa, Indonesiassa kuin Namibiassakin. Ahtisaari nimitettiin YK:n viidennen pääsihteerin Pérez de Cuéllarin toimesta komissaariksi ja sittemmin pääsihteerin erityisedustajaksi Namibiaan, joka oli tuolloin yhä Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon alaisuudessa. Eteläisessä Afrikassa Ahtisaari muistetaan roolistaan Namibian rauhanomaisen itsenäistymisen sekä vapaiden vaalien järjestämisen tukemisessa. Presidentti Ahtisaarelle myönnettiin vuonna 1992 Namibian kunniakansalaisuus. Vuonna 2004 Etelä-Afrikka palkitsi presidentti Ahtisaaren korkea-arvoisella ”Order of the Companions of O.R. Tambo” –kunniamerkillä työstään diplomatian sekä Afrikan ja maailman rauhan ajamisen puolesta.
Mikko Juva. Arkkipiispa Mikko Juva vieraili Lähetysseuran johtokunnan puheenjohtajan roolissa nykyisen Namibian alueella jo 1960-luvun alussa. Vierailu teki Mikko Juvasta suorasukaisen apartheidin vastustajan niin Etelä-Afrikassa kuin kotimaankin päässä. Juvan ohjeistuksen myötä suomalaisia lähetystyöntekijöitä kannustettiin tukemaan ja suojelemaan Namibian vapautusliike SWAPO:n jäseniä sekä muita apartheidia vastustavia toimijoita Namibiassa. Vuosina 1970-1977 Juva toimi myös Luterilaisen maailmanliiton presidenttinä ja oli aloitteellinen tuessaan kehittyville maille. Urallaan Juva toimi myös välittäjänä konflikteissa Etelä-Afrikan mustien ja valkoisten kirkkojen välillä.
Kari Karanko. Suurlähettiläs Kari Karanko oli diplomaatti, joka toimi lähettiläänä muun muassa Tansaniassa ja Namibiassa sekä sivuakkreditointien kautta niin Madagaskarilla, Mosambikissa, Burundissa kuin Angolassa kuin Botswanassakin. Karankoa on kuvattu Namibian itsenäisyysliikkeen ”kummisetänä”, mm. suurlähettilään suojeluksessa olleiden Namibian vapautusliike SWAPO:n jäsenille tarjottavien stipendiohjelmien kautta. Stipendiohjelma kehittyi myöhemmin myös SWAPO:n veteraaneja tukevaksi ohjelmaksi yhteistyössä suomalaisten vammaisjärjestöjen kanssa.
Helena ja Risto Kekkonen. Helena Kekkonen oli suomalainen rauhanaktivisti ja rauhankasvatuksen edelläkävijä, joka toimi urallaan Vapaa sivistystyö ry:n sekä Rauhankasvatusinstituutin pääsihteerinä. Vuonna 1981 Helena Kekkonen sai tuoreen UNESCO:n rauhankasvatuspalkinnon. Helena Kekkonen toimi ensimmäisenä puheenjohtajana ”Eristetään Etelä-Afrikka -kampanjalle (EELAK). Osana EELAK:n apartheidin vastaista taistelua koordinoitiin 26 000 suomalaisen allekirjoituksen kerännyt vetoomus, jossa vaadittiin taloussuhteiden katkaisemista Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon kanssa. Helena Kekkosen johdolla toteutettiin myös Rauhankasvatusinstituutin ja SWAPO:n yhteistyössä toteuttama hanke, jossa kerättiin varoja ja lisättiin tietoisuutta Namibian itsenäisyyskamppailusta. Helena Kekkosen tiivis kumppani kaikessa rauhanaktivismityössä oli hänen puolisonsa Risto Kekkonen. Risto Kekkonen muun muassa rakensi yhteistyössä muiden aktivistien kanssa linja-auton, jota käytettiin pakolaisleireillä ja myöhemmin lasten koulukuljetuksiin Namibiassa. Risto Kekkonen oli tunnettu myös työstään aurinkopaneelien kehittämiseksi ja toimittamiseksi Namibiaan.
Kalevi Sorsa. Sosiaalidemokraattinen veteraanipoliitikko ja puheenjohtaja sekä Suomen pitkäaikaisin pääministeri ja ulkoministeri Taisto Kalevi Sorsa oli Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon vastaisten toimien puolestapuhuja. Sorsan neljäs hallitus valmisteli Etelä-Afrikan vastaisen kauppasaarron täytäntöönpanoa vuonna 1986 ja kehotti taloudellisia toimijoita päättämään kaiken kaupallisen toiminnan Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon kanssa. Suomi päätti vuonna 1987 Etelä-Afrikan kauppasaarrosta. Lainsäädännöllä oli vankat juurensa Sorsan edellisen hallituksen valmisteluihin.
Niilo Wälläri. Niilo Wälläri toimi suomalaisia meri- ja sisävesiliikenteen työntekijöitä edustavan ammattiliitto Suomen Merimies-Unionin pitkäaikaisena puheenjohtajana. 1950- ja 1960-luvuilla Wälläri sai legendaarisen maineen liittonsa tinkimättömänä neuvottelijana. Suomen Merimies-Unionin puheenjohtajana ja ensimmäisenä ammattiyhdistysjohtajana Wälläri vaati boikottia Etelä-Afrikan hallinnon tuotteita vastaan sekä järjesti saarron eteläafrikkalaista kauppalaivaa vastaan vuonna 1964. Unionikokouksessa vuonna 1964 Wälläri piti englanninkielisen puheen, jossa kehotti päättämään ”pienen vähemmistön harjoittaman rotusyrjinnän Etelä-Afrikan enemmistöä kohtaan”.
Seinälle vuonna 2025 lisättyjä nimiä on ehdottanut Historioitsijat ilman rajoja –yhdistyksen lautakunta ja niiden hyväksymisestä on päättänyt Freedom Parkin itsenäinen lautakunta. Kaikki ehdotetut nimet hyväksyttiin lautakunnassa.
Kuvat tilaisuudesta: Jadon Erasmus ja Freedom Park
Kuvat seinälle ikuistetuista henkilöistä: CMI – Martti Ahtisaari Peace Foundation, Kati ja Kersti Juva, Johanna Karanko, Jukka Kekkonen, Työväen arkisto.