Konfliktien ehkäisy ja kriisinhallinta
Suomi tukee YK:ssa omaksuttua näkemystä kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta rauhan ylläpitämiseksi. Suomi tukee pyrkimyksiä tehostaa konfliktien ennaltaehkäisemistä. Suomi pitää tärkeänä YK:n ja alueellisten järjestöjen , erityisesti EU:n, yhteistyötä konfliktinestossa.
Turvallisuusneuvoston työn ja YK:n välitystoiminnan tukeminen
Suomen tavoite on, että turvallisuusneuvosto pystyy tehokkaasti käsittelemään kaikkia kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä ja edesauttamaan niiden ratkaisemista. Turvallisuusneuvoston tulee tukeutua tarpeen mukaan alueellisiin järjestöihin ja toimijoihin.
YK:n turvallisuusneuvosto on Suomelle ensiarvoisen tärkeä väline silloinkin, kun emme ole siinä jäsenenä. Suomi pyrkii olemaan aktiivinen ja ennakoiva niissä kysymyksissä, joita turvallisuusneuvosto käsittelee. Suomi osaltaan edistää EU-maiden yhtenäisyyttä turvallisuusneuvostossa.
Konkreettisena turvallisuusneuvoston työn tukitoimena Suomi jatkaa vaihtuvien turvallisuusneuvoston jäsenten perehdyttämistä neuvoston toimintaan YK-edustuston toimesta vuosittain järjestettävien ns. "Greentree-seminaarien" avulla.
Suomi tukee kehitystä, jonka myötä myös turvallisuusneuvosto tarkastelee temaattisia turvallisuusuhkia. Suomi pitää tärkeänä, että esimerkiksi ympäristöön ja ilmastonmuutokseen ja maailmanlaajuisiin terveysuhkiin liittyvien turvallisuusnäkökulmien käsittelyä jatketaan YK:n turvallisuusneuvostossa. Konfliktien ennaltaehkäisemiseksi neuvoston tulee mm. tiivistää yhteydenpitoa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun kanssa. Suomi tukee YK:n välitystoimintaa rauhanomaisten ratkaisujen löytämiseksi ja rauhanprosessien edistämiseksi sekä painottaa YK-järjestelmän ja -rakenteiden välitystoiminnan edellytysten parantamista.
Rauhanturvatoiminnan tukeminen
Suomi painottaa YK:n keskeistä roolia kansainvälisessä kriisinhallinnassa ja pyrkii jatkossakin osallistumaan merkittävällä panoksella YK:n valtuuttamiin operaatioihin. Suomen tavoitteena on kehittää YK:n rauhanturvarakenteita sekä varmistaa riittävä rahoitus rauhanturvatoiminnalle. Suomi tukee myös YK:n toimintaa kohdemaiden oman turvallisuussektorin uudistamiseksi. Osana rauhanturvaoperaatioita poliisirauhanturvaajilla on erityisen tärkeä rooli oikeusvaltiokehityksen tukemisessa. Suomi on viime vuosina lisännyt poliisiosallistumistaan YK:n operaatioihin merkittävästi.
Muita Suomelle tärkeitä aiheita ovat esimerkiksi rauhanturvaoperaatioiden ympäristöystävällisyys ja naisten osallistuminen YK:n operaatioihin. Naisten aseman parantaminen on läpileikkaava teema Suomen YK-vaikuttamisesssa. Konflikteihin ja kriisinhallintaan liittyen on erityisen tärkeää varmistaa, että naisten näkökulmat huomioidaan ja naiset pääsevät tasavertaisiksi toimijoiksi mukaan päätöksentekoon. Suomi tukee vahvasti YK:n turvallisuusneuvoston "Naiset, rauha ja turvallisuus" - päätöslauselman 1325 toimeenpanoa, ja on myös laatinut kansallisen toimeenpanosuunnitelman.
Rauhanturvaajien väärinkäytösten ehkäiseminen on Suomelle myös tärkeä prioriteetti. Väärinkäytösten ehkäiseminen, mukaan lukien seksuaalinen hyväksikäyttö, edellyttää johdonmukaisia toimia ja säännöksiä sekä seuraamusten tiukentamista.
Suomi rohkaisee YK:n ja muiden kriisinhallintaoperaatioita toteuttavien toimijoiden yhteistyön kehittämistä. Pyrimme YK:ssa edistämään yhteistyön ja koordinaation tiivistämistä erityisesti Euroopan unionin, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin, Naton ja Afrikan unionin kanssa.
Asevalvonnan ja aseidenriisunnan edistäminen
Suomi pitää YK:n roolia monenkeskisessä asevalvontayhteistyössä keskeisenä ja tukee sopimusjärjestelmien valvonnassa sekä todentamisessa olevien puutteiden korjaamista. Asevalvonta on osa laajempia kehityksen, ihmisoikeuksien, rauhan ja muun inhimillisen turvallisuuden edistämiseen liittyviä pyrkimyksiä.
Tavanomaisiin aseisiin liittyvät kysymykset ovat nousemassa yhä tärkeämmiksi monenkeskisissä asevalvontapyrkimyksissä. Suomi edistää erityisesti kansainvälista asekauppasopimusta (Arms Trade Treaty, ATT) ja osallistuu aktiivisesti YK:n puitteissa tapahtuvaan työhön pienaseiden laittoman leviämisen ehkäisemiseksi
Joukkotuhoaseiden leviäminen muodostaa yhden merkittävimmistä turvallisuusuhista. Näiden aseiden joutuminen terroristien käsiin on erityisen vakava uhkakuva. Suomi pitää YK:n roolia joukkotuhoaseiden leviämisen estämisessä keskeisenä - ja tukee muun muassa joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä koskevan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman (pl 1540) toimeenpanoa.
Terrorismin vastaisen toiminnan tukeminen
Suomi tukee YK:n työtä terrorismin torjunnan yleisten oikeudellisten puitteiden luomisessa ja kansainvälisten velvoitteiden toimeenpanon monitoroinnissa. Suomi painottaa erityisesti ennakoivien toimien merkitystä sekä terrorismin torjunnassa että väkivaltaisen ekstremismin vastaisessa työssä. Suomi on ratifioinut kaksitoista YK:ssa valmisteltua terrorisminvastaista yleissopimusta ja valmistelee neljän uuden sopimuksen tai pöytäkirjan ratifioimista. Keskeisiä tavoitteita ovat YK:n terrorisminvastaisen strategian ja väkivaltaisen ekstremismin vastaisen toimenpideohjelman tehokas toimeenpano ja yhteisymmärryksen saavuttaminen kokonaisvaltaisesta terrorisminvastaisesta yleissopimuksesta.
Terroritekoihin syyllistyneiden saattaminen oikeudelliseen vastuuseen on yksi keskeisimmistä terrorisminvastaisen kansainvälisen yhteistyön alueista, jota täydentävät mm. terrorisminvastaiset pakotteet ja muut ennaltaehkäisevät toimet. Suomi osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön terrorismin torjumiseksi ja pyrkii johdonmukaisesti vaikuttamaan siihen, että kaikissa terrorisminvastaisissa toimissa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.
Terroriuhkan torjuminen edellyttää myös puuttumista terrorismin syihin poliittisen dialogin ja kehitysyhteistyön keinoin. Suomi tukee myös pyrkimyksiä kulttuurien ja uskontojen välisen yhteisymmärryksen vahvistamiseksi.