Ulkoministeriön tiedotteet

Ulkoministeriön rauhaa ja sovintoa edistävä Salam-projekti saa jatkoa vuosittain järjestettävien työpajojen muodossa vuoteen 2023 saakka. Hankkeen tarkoituksena on antaa irakilaisille ja afganistanilaisille nuorille mahdollisuus verkostoitua ja saada oppia rauhantyöstä ja mediavaikuttamisesta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) antoi 9. heinäkuuta Suomea koskevan ratkaisunsa turvapaikanhakijan palauttamista Afganistaniin koskevassa asiassa.

Suomi kutsuu ulkoministeri Haaviston johdolla 8.7.2020 koolle EU:n ulkoministerit keskustelemaan laajemman Afrikan sarven tilanteesta. Kokoukseen osallistuu korkean tason edustajia Afrikan Unionista, EU:sta ja YK:sta.

Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan ulkoministerit päättivät 30.10.2019 pyytää islantilaista Björn Bjarnasonia laatimaan riippumattoman, ei-sitovia ehdotuksia sisältävän selvityksen pohjoismaisen yhteistyön kehittämisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. Norjalaisen Thorvald Stoltenbergin kymmenen vuotta sitten laatiman vastaavanlaisen raportin suosituksista suuri osa on jo toteutettu.

Ulkoministeriö on nimittänyt Reetta Purontakasen määräaikaiseksi lehdistö- ja kulttuurivirkamieheksi Suomen Tokion-suurlähetystöön. Kausi on kolmivuotinen ja alkaa 22.10.2020.

Ulkoministeriö on myöntänyt yhteensä 25 miljoonaa euroa hanketukea vuosille 2021–2024 suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön kehitysmaissa. Hanketukea saa tällä hakukierroksella 36 järjestöä 62 hankkeeseen 28 eri maahan.

Suomi on valittu johtajistoon YK:n yhteistyöaloitteessa, jolla vauhditetaan tasa-arvotavoitteiden saavuttamista maailmanlaajuisesti. Suomen vastuualue koskee teknologian ja innovaatioiden edistämistä.

Suomi tukee koronaviruspandemian leviämistä ehkäisevää työtä Irakissa kahdella miljoonalla eurolla. Tuki on osa Suomen maa- ja aluekohtaista kehitysyhteistyötä Irakissa. Varat ohjataan YK:n kehitysohjelma UNDP:n hallinnoiman Irakin vakautusrahaston kautta (Funding Facility for Stabilization).

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea totesi 29. kesäkuuta julkistamassaan ratkaisussa, että sukupuolten palkkaeron kaventamistoimet eivät ole olleet Suomessa riittävän tehokkaita, kun mittarina käytetään koko työmarkkinoiden sukupuolten palkkaeroa. Komitea katsoi myös Suomen oikeusturvakeinojen olevan puutteellisia tilanteessa, jossa henkilö irtisanotaan vastatoimena samapalkkavaatimukseen, koska laki ei velvoita työsuhteen palauttamiseen.

Pohjoismaisen yhteistyön ministeri Thomas Blomqvist osallistuu Pohjoismaiden yhteistyöministerien videokokoukseen 23. kesäkuuta 2020.