Nepalin perhesuunnitteluyhdistys toimii väestön ja ympäristön asialla
Nepalissa on panostettu näkyvin tuloksin perhesuunnitteluun ja ympäristöongelmiin, vaikka vielä paljon haasteita on edessä päin. "Jos seksuaaliterveydelliset tekijät hoidetaan kunnolla, suurin osa muista ongelmista vältetään", painotti Nepalin perhesuunnitteluyhdistyksen johtaja Krishna Pradesh Bista ulkoministeriön seminaarissa viime viikolla.
Nepal on yksi maailman köyhimmistä maista. Nykyisellä kehityksellä sen ennestään suuren väestön uskotaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Painetta lisää se, että 77 prosenttia maasta on asumiseen huonosti sopivaa, vaikeakulkuista vuoristoa. Suuri väestö pakkautuu pienelle alueelle, jolloin ympäristön paine kasvaa entuudestaan.
Perhesuunnittelulla on saatu tuloksia, mutta väestö vain jatkaa kasvua
Hedelmällisyys on saatu Nepalissa laskemaan 6,3 prosentista (1990) 3,6 prosenttiin (2006), mutta väestö tulee kasvamaan vielä pitkään.
”Nepalin väestömäärä oli 8,3 miljoonaa vuonna 1951. Miten mukava maa olikaan silloin”, totesi Bista. Vuonna 2001 väkeä oli jo 23 miljoonaa ja vuoden 2051 ennuste on 60 miljoonaa. ”Ja se tulee todellakin kasvamaan”, hän painotti.
Tämä johtuu siitä, että Nepalin väestöpyramidi on niin sanottu nopean kasvun pyramidi: nuoria ja nuoria aikuisia ikäluokkia on suurin osa väestöstä. Vuonna 2051 heitä olisi 39 prosenttia väestöstä. Vaikka naiset saavat vähemmän lapsia, lapsentekoiässä on kerralla niin suuri määrä nuoria naisia, että väestö jatkaa kasvuaan.
Ympäristön kestävyys koetuksella
Kasvava väestö pakkautuu enenevässä määrin suuriin kaupunkeihin, mikä tarkoittaa Bistan mukaan slummien kasvua. Puhtaan juomaveden järjestämisessä on suuria ongelmia. Esimerkiksi Kathmandussa jokivarsien slummien asukkaat ottavat käyttövetensä kaupungin läpi virtaavasta joesta, joka on pahasti saastunut. Hengityselininfektiot ja ripuli ovat arkipäivää.
Ilmastonmuutos on Himalajan vuoristossa sijaitsevalle Nepalille kohtalokas. Maanvyörymät ja eroosio ovat lisääntyneet ja tulvatuhot pahenevat. Jokien tulvavesien mukana huuhtoutuu valtavasti joenpenkkaa ja sen mukana asuinalueita.
Kolmen ohjelman menestyskulku
Sosio-kulttuuriset olot ovat Bistan mukaan päätekijä hyvälle tai huonolle seksuaaliterveyden hoidolle. Näistä muodostuu jatkumo, jossa huono seksuaaliterveyden hoito johtaa valtavaan väestönkasvuun ja sitä kautta niin sosiaalisiin kuin ekologisiinkin ympäristöongelmiin.
”Nämä ovat niin tiiviisti toisiinsa kytkeytyneet. Jos seksuaaliterveydelliset tekijät hoidetaan kunnolla, suurin osa muista ongelmista vältetään”, Bista summaa.
Ympäristön hoidon ja väestönkasvun suhteen Nepalissa on onnistuttu kolmella saralla - perhesuunnittelussa, yhteisömetsänhoidossa ja vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöönotossa.
Menestys on tarkoittanut yhteisöjen, vapaaehtoisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden tahojen saumatonta yhteistyötä. Yhteisöllisellä metsänhoidolla on kasvatettu metsäalaa 10 prosenttia vuoden 2000 tasosta. Vaihtoehtoisten energiamuotojen hyödyntämisen on jo huomattu vaikuttavan saasteiden vähenemiseen.
Bista kiteyttää vielä loppuyhteenvetoon muutamia avaintekijöitä. Ihmisten asennetta luontoon täytyy muuttaa. Perhesuunnittelu ja seksuaaliterveyden edistäminen täytyy nähdä kytköksissä ympäristöongelmiin. Hankkeiden onnistuminen edellyttää, että kestävän kehityksen tavoittelu on läpileikkaava teema kaikessa toiminnassa ja suunnittelussa.
Yleisökeskustelussa pohdittiin väestö- ja ympäristöohjelmien painotuksia
”Kuvitelkaa 15-vuotias tyttö Latinalaisesta Amerikasta, jolla on jo kaksi lasta”, kansanedustaja Minna Sirnö aloitti puheenvuoronsa. Tällaisten tyttöjen auttamiseksi on jo yli vuosikymmen tehty lupauksia, mutta nyt keskustelun keskiössä ovat ilmaston lämpeneminen ja talouskriisi. Kuitenkin nämä tytöt ja naiset ovat parhaita vallitsevien kriisien tuntijoita, koska ne vaikuttavat heihin – köyhimmistä köyhimpiin – kaikkein eniten, Sirnö toteaa.
"Nämä tytöt ja naiset eivät ole syyllisiä nykyisiin kriiseihin, mutta heidän oikeutensa – myös seksuaalioikeudet – tulisi olla osa ratkaisua kaikkiin nykyisiin kriiseihimme”, Sirnö jatkoi.
Keskustelua vetänyt kehityspoliittinen alivaltiosihteeri Ritva Koukku-Ronde muistutti, että ”keskustelusta puuttuvat miehet. Tämä on kokonaisvaltainen kysymys, joten miesten ja poikien näkemyksiä ja osallistumista tarvitaan myös.”
Taataanko kaikkialla perhesuunnittelun vapaaehtoisuus ja ihmisoikeudet? pohti Väestöliiton Hilkka Vuorenmaa. Monissa paikoin kun terminologia on hyvin sotilaallista. Esimerkiksi Etiopiassa puhutaan ”terveyden huollon sotilaiden liikekannallepanosta” ja Intiassa ”terveydenhuollon plutoonista”.
Sami Tornikoski Maailman luonnonsäätiön Suomen osastolta muistutti, että taloudellisen kehityksen edesauttaminen kehitysmaissa tarkoittaa myös kasvavaa kulutusta. Kuitenkin, me teollisuusmaiden asukkaat kulutamme pitkälti itse kehitysmaiden kustannuksella. Tasa-arvoisuutta tämän suhteen siis tarvittaisiin.
Solidaarisuussäätiön Jonna Haapanen toi esiin kansalaisjärjestöjen roolin seksuaaliterveyden edistämisessä. Järjestöillä ei aina ole resursseja tarjota palveluita kehitysmaissa, mutta he voivat sen sijaan lisätä tietoutta näistä asioista. Hän pohtikin, voisiko seksuaalivalistuksen ottaa osaksi linjauksia.
Seminaarin alustuksia
Population Growth and Environment: Examples from Nepal (avautuu uuteen ikkunaan)
Reference materials of Bista's presentation (avautuu uuteen ikkunaan)
Population and Sustainable Development, Dr. Gill Greer (avautuu uuteen ikkunaan)
Fertility, Reproductive Health, Economic Performance, Pernille Fenger (avautuu uuteen ikkunaan)