Suomalainen vankila teki vaikutuksen namibialaisvieraisiin
Suomen ja Namibian välinen vankilasektorin yhteistyö vei turvallisuusministeri Nangolo Mbumban seurueineen Sörnäisten vankilaan. Vieraita kiinnosti etenkin vankilan perhehuone ja kappeli.
Namibialaisista vankila- ja poliisisektorilla työskentelevistä henkilöistä koostuva seurue tutustui Sörnäisten vankilaan osana Suomen vierailuaan. Vankilanjohtaja Jouko Pietilä ja apulaisjohtaja Irene Litmanen kierrättivät vieraita useilla vankiosastoilla, myös huumevieroitusyksikössä, sekä vankilan yleisissä tiloissa.
Vankilan kaunis kappeli teki vieraisiin erityisen vaikutuksen, samoin vankilan perhetapaamishuone, jollaisia ei Namibian vankiloissa ole. Aiemmin he näkivät yhteisen tapaamishuoneen, jossa matala pleksilasi rajaa vangin ja tapaajan eri puolille pöytää, eikä kumpikaan osapuoli saa ylittää sitä.
Ministeri Mbumba innostuikin vitsailemaan perhehuoneen nähtyään, että ”täällä sitten saa koskettaakin”.
Myös vankien työpajoissa valmistamat saunan kiukaat, savustusastiat ja rekisterilaatat herättivät vieraiden kiinnostuksen. Seurueessa käytiin vilkasta keskustelua siitä, kuinka tärkeää on, että vangeilla on järkevää tekemistä vankeutensa aikana, ja samalla he oppivat vapautumisensa jälkeen työelämässä tarvittavia taitoja.
Vankien oikeudet eivät toteudu Namibian vankiloissa
Vankien sosiaalityöstä ja kuntoutuksesta vastaava apulaispäällikkö Anna-Rosa Katjivene kertoi olevansa vaikuttunut Sörnäisten vankilan rauhallisuudesta ja hyvästä järjestyksestä.
”Vankien ja henkilökunnan välillä on selvästi molemminpuolista kunnioitusta ja henkilökunta kohtelee vankeja ystävällisesti. Näinhän asian pitäisi YK:n suositusten mukaan olla kaikissa maailman vankiloissa.”
Amnesty Internationalin vuoden 2009 maaraportin mukaan Namibian vankilaolot eivät vastaa kansainvälisiä vaatimuksia. Erityisinä epäkohtina Amnesty pitää sitä, että vankilat ovat liian täysiä ja että nuorisovangit ovat aikuisten kanssa samoissa tiloissa.
Myös muut vankien perusoikeudet, kuten mahdollisuus riittävään hygieniaan, ravitsevaan ruokaan ja tasokkaaseen terveydenhuoltoon, mukaan lukien aids-neuvonta ja lääkitys, ovat puutteellisia.
Turvallisuuskoulutusta ja yhdyskuntapalvelua Namibiaan
Suomi on ulkoministeriön rahoituksella tukenut Namibian vankilasektorin parantamista vuodesta 2004 lähtien.
Suomalaiset ovat kouluttaneet namibialaisia turvallisuuskouluttajia ja yhdyskuntapalvelukouluttajia, jotta nämä voisivat välittää oppimaansa edelleen omassa maassaan vankeinhoidon parissa työskenteleville.
Suomalaisten antama turvallisuuskoulutus on sisältänyt muun muassa vankiloiden ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä ja voimankäytön koulutusta.
Koulutuksen tavoitteena on ollut oppia välttämään turhaa voimankäyttöä ja toisaalta - tarpeen vaatiessa - toimia voimankäyttötilanteissa ammattimaisesti, laillisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.
Valtava kysyntä jatkokoulutukselle
Vierailulla mukana olleet Heidi Lind ja Sinikka Saarela Rikosseuraamusvirastosta olivat toukokuussa Namibiassa toteuttamassa yhdyskuntapalvelukoulutusta. Heidän mukaansa kurssille osallistuneet olivat erittäin motivoituneita ja innostuneita.
”He suorastaan imivät kaiken tiedon, ja toivoivat lisää vastaavanlaista koulutusta”, totesivat naiset yhteen ääneen.
”Namibiassa mahdollisuutta yhdyskuntapalveluun ei tällä hetkellä ole, ja se on osasyy siihen, että vankilat ovat ylikansoitettuja”, kertoi Saarela.
”Ongelma on kuitenkin se, että koulutuksesta huolimatta Namibiassa ei ole resursseja eikä tarpeeksi henkilökuntaa yhdyskuntapalvelun laajamittaiseen toteutukseen”, muistutti Lind.
Johanna Latvala