Tausta: Mosambikin ulkopolitiikka ja talous

Mosambikin presidentti Armando Emílio Guebuza saapuu viralliselle vierailulle Suomeen 4. – 6. marraskuuta 2008. Suomen pitkäaikaisen kehitysyhteistyön kumppanimaa Mosambikin keskeisenä tavoitteena on vähentää äärimmäistä köyhyyttä ja ylläpitää vahvaa talouskasvua.

Mosambik itsenäistyi Portugalista 1975, minkä jälkeen maahan perustettiin Mosambikin vapautusrintaman Frelimon (Frente de Libertação de Moçambique) johtama marxilainen yksipuoluejärjestelmä. Frelimon ja Mosambikin kansallisen vastarintaliikkeen Renamon (Resistência Nacional Moçambicana) välinen valtataistelu johti pian sisällissotaan, joka päättyi vuonna 1992 solmittuun rauhansopimukseen. Mosambikiin on muodostunut kaksipuoluejärjestelmä, jonka muodostavat sisällissodan osapuolina olleet Frelimo ja Renamo.

Frelimo on kuitenkin voittanut kaikki sisällissodan jälkeiset parlamentti- ja presidentinvaalit. Poliittinen oppositio, parlamentti ja kansalaisyhteiskunta ovat heikkoja. Mosambikilla on edelleen haasteita korruptionvastaisen taistelun, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja median vapauden saroilla. Maassa on tarkoitus järjestää kuluvana vuonna paikallisvaalit (19.11.) sekä vuonna 2009 provinssi-, parlamentti- ja presidentinvaalit.

Nykyisen hallituksen ohjelman keskeisenä tavoitteena on absoluuttisen köyhyyden vähentäminen ja vahvan talouskasvun (7 - 8 % vuodessa) ylläpitäminen. Muita hallituksen tärkeitä tavoitteita ovat korruption vastainen toiminta, hyvän hallinnon kehittäminen, lainsäädännöllisen toimintakehikon vahvistaminen sekä aids-tilanteen hallintaan saattaminen.

Ulkopolitiikka

Mosambik on ollut aktiivinen Afrikan alueellisissa järjestöissä. Mosambik toimi Afrikan Unionin (AU) puheenjohtajamaana vuosina 2003 - 2004. Mosambik on toiminut myös NEPADin (The New Partnership for Africa’s Development) toiminnan vahvistamiseksi ja kuuluu eteläisen Afrikan alueellisen yhteistyöjärjestöön SADCiin (Southern African Development Community), jossa Mosambik on korostanut talouden ja yksityissektorin roolia sekä kansalaisyhteiskunnan merkitystä. SADCin pääsihteerinä toimii mosambikilainen Tomas Salomão. Mosambikin presidentti Guebuza valittiin SADCin puolustus- ja turvallisuuselimen varapuheejohtajaksi järjestön huippukokouksessa elokuussa 2008.

Naapurimaistaan Mosambikilla on läheiset suhteet Etelä-Afrikkaan, joka on Mosambikin toiseksi suurin vientikohde ja suurin tuontimaa. Zimbabwen tilanne on vaikuttanut Mosambikiin negatiivisesti - esimerkiksi suuri osa Zimbabwen tuonnista kulki aikaisemmin Mosambikin satamien kautta, mutta nyt liikenne on tyrehtynyt täysin, vaikka Mosambik on investoinut paljon satamiensa ja teidensä kohentamiseen. Poliittisella tasolla Mosambik on suhtautunut pidättyväisesti Zimbabwen tilanteeseen.

Talous

Talous kasvoi viime vuosikymmenellä 8 prosentin vuosivauhtia. Nopeasta kasvusta huolimatta inflaatio pysyi suhteellisen alhaisena, makrotalous tasapainossa ja valuutta vakaana. Vuoden 2000 suurtulvat katkaisivat maalle suotuisan kehityksen, mutta sen jälkeen talous on jälleen lähtenyt kasvuun ollen 7,3 prosenttia vuonna 2007.

Mosambikin taloudellisen kasvun kannalta keskeisinä on yleisesti pidetty maatalouden kasvua, ulkomaista apua ja etenkin suuria ulkomaisia investointeja eli megaprojekteja kuten Mozalin alumiinisulattamo, Cahora Bassan vesivoimalaitos ja Panden maakaasuputki. Megaprojektit ovat myös vaikuttaneet myönteisesti Mosambikin viennin kasvuun, mutta vaikutus paikallistalouteen työpaikkojen ja verotulojen muodossa on ollut kuitenkin heikkoa. Talouden kasvun pohjan laajentaminen onkin maalle haaste.   

20 prosenttia bruttokansantuotteesta muodostava maataloussektori työllistää noin 80 prosenttia kansasta. Sektori on kasvanut 90-luvun alusta lähtien, viime vuosina 5 - 10 prosentin vuosivauhtia. Kasvu on kuitenkin perustunut pitkälti viljelyalan ja viljelijöiden määrän kasvuun eikä tuottavuuden parantumiseen sodan jälkeen.

Taloudellisen kehityksen haasteina ovat muun muassa lainsäädännön ja oikeuslaitoksen kehittymättömyys, korruptio ja hallinnon byrokraattisuus.

 Mosambik on SADCin jäsenvaltiona sen kauppaprotokollan puitteissa sitoutunut tuontitullien hiljattaiseen vähentämiseen ja lopulta vapaakauppaan eteläisessä Afrikassa SADCin jäsenmaiden kesken. Tullien madaltaminen on aloitettu vuonna 2008, ja vapaakauppa pitäisi saavuttaa vuoteen 2012 mennessä kaikkien alueen maiden paitsi Etelä-Afrikan kanssa (vuoteen 2015 mennessä).

EU on avun määrällä mitattuna suurin avunantaja Mosambikissa. EU on Mosambikille myös merkittävä kauppakumppani. Mosambikilla on tulli- ja kiintiövapaa markkinoille pääsy EU:ssa EBA-aloitteen ja Cotonoun sopimuksen puitteissa. Mosambik on allekirjoittanut alustavan SADC-EU EPA-sopimuksen joulukuussa 2007.

Suomen ja Mosambikin suhteet

Kehitysyhteistyö muodostaa maiden välisten suhteiden perustan. Suomi aloitti kehitysyhteistyön Mosambikin kanssa vuonna 1984, ja vuodesta 1987 Mosambik on ollut yksi Suomen päävastaanottajamaista. Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö Mosambikin kanssa on vuodesta 1984 ollut kokonaisuudessaan noin 314 miljoonaa euroa. Yhteistyöllä on kunnostettu maan infrastruktuuria, opetus- ja terveydenhuoltojärjestelmiä sekä parannettu mosambikilaisten omaa kapasiteettia ottaa vastuuta kehityksestään. Suomen ja Mosambikin kahdenvälinen kehitysyhteistyö on vuonna 2008 suuruudeltaan noin 22,4 miljoonaa euroa, ja sen oletetaan edelleen jatkossa kasvavan tasaisesti.

Mosambikin talouden vahva kehitys alkaa tarjota myös joitakin liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisillle yrityksille.