Torniolainen perheyritys Tapojärvi Oy vie suomalaista kiertotalousosaamista Italian Terniin
Tapojärvi rakentaa Terniin rikastamon, jossa teräksen tuotannon sivutuotteena syntyvästä kuonasta valmistetaan CE-merkittyjä tuotteita. Hankkeella on kunnianhimoinen tavoite: “rifiuti zero” - jätteitä nolla.
Tapojärven kaupallinen johtaja Henri Pilventö ja Acciai Speciali Ternin:n tehtaan johtaja Massimo Burelli esittelivät tiistaina 9.4. yhteishankettaan Suomen suurlähettilään residenssissä Roomassa.
Kyseessä on suomalaisen teollisuusprosesseihin sekä materiaalien käsittelyyn erikoistuneen kaivosalan palveluyrityksen, Tapojärvi Oy:n, tähän asti suurin kansainvälistymishanke. Roomasta runsaan sadan kilometrin päässä olevassa Ternissä sijaitsee yksi Italian merkittävimmistä terästehtaista Acciai Speciali Terni (AST). Tapojärvi rakentaa Terniin rikastamon, jossa teräksen tuotannon sivutuotteena syntyvästä kuonasta valmistetaan CE-merkittyjä tuotteita. Mukaan hankkeeseen Tapojärvi pääsi voitettuaan Accai Speciali Terni:n järjestämän kansainvälisen tarjouskilpailun vuonna 2018. Sopimus rikastamon rakentamisesta allekirjoitettiin joulukuussa 2018.
Tapojärven erikoisosaaminen keskittyy erityisesti kiertotalouteen ja teollisuusprosessien sivutuotteina syntyvien materiaalien mahdollisimman tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen käyttöönottoon, kuten teiden tai muun infrastruktuurin rakentamiseen. Materiaalien tehokäyttö on paitsi ekologista, myös kustannustehokasta.
“Meidän valttikortti on mahdollisimman korkea metallinpalautus kuonasta, siinä olemme maailman huippua ja sen seurauksena kuonasta saadaan valmistettua monikäyttöisiä materiaaleja”, sanoo Pilventö. AST:n toimitusjohtaja Burellin mukaan ”tavoitteena on nostaa Terni keskeiseen rooliin teollisuuden sivutuotteiden käsittelyssä”.
Kuonankäsittelylaitoksen vihkiäiset on tarkoitus viettää noin kahden vuoden kuluttua ja sen suunnittelu Ternissä on jo täydessä vauhdissa. Laitoksen rakentamisprojektissa on tarkoitus hyödyntää niin paikallista osaamista kuin ”torniolaista tietotaitoa ja projektinjohtoa”. Kaiken kaikkiaan kyseessä on pitkäaikainen yhteistyöhanke: laitoksen valmistuttua käyttösopimusajaksi on määritelty 10 vuotta sekä tämän jälkeen vielä mahdollinen 10 vuoden jatkosopimus.
