Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Intian suhteet ovat erinomaiset. Maiden välinen poliittinen ja taloudellinen yhteistyö on näkynyt viime vuosina aktiivisena vierailuvaihtona. Valtiojohdon vierailuilla on pääsääntöisesti ollut mukana laajojakin liikemiesvaltuuskuntia ja niillä on voitu näin merkittävästi tukea taloudellista yhteistyötä ja edistää Suomen kaupallisia etuja.
Maiden välillä on solmittu useita sopimuksia, jotka edesauttavat yhteistyötä eri aloilla. Suomi ja Intia ovat solmineet kaksinkertaisen verotuksen estävän sopimuksen ja taloudellista yhteistyötä koskevan sopimuksen. Näiden lisäksi maat ovat allekirjoittaneet tiede- ja teknologiasopimuksen sekä yhteistyöpöytäkirjat tietoturvassa ja maantieliikenteessä. Suomen ja Intian välillä vuoden 2012 kesäkuussa solmittu sosiaaliturvasopimus on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 elokuun alusta lukien. 
Kaupallis-taloudellisissa kysymyksissä Suomen ja Intian viranomaisten välinen yhteydenpito on säännöllistä. Suomen ja Intian välillä kokoontuu pääsääntöisesti joka toinen vuosi sekakomissio, joka käsittelee laaja-alaisesti maiden välisten kaupallis-taloudellisten suhteiden tilaa, kehitystä ja potentiaalia, nostaa esille mahdollisia kaupankäynnin esteitä sekä pyrkii kehittämään uusia yhteistyön muotoja.
Vierailut Suomesta Intiaan:
2009
Eduskunnan puolustusvaliokunta
Kansanedustajien ja tiedemiesten matka Intiaan, Malediiveille ja Sri Lankaan
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
2010
Pääministeri Matti Vanhanen
Suojelupoliisin johtaja Ilkka Salmi
Puolustusministeri Jyri Häkämies
Ulkoasiainministeri Alexander Stubb
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen
Viestintäministeri Suvi Lindén
2011
Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki
Puolustusministeriön kansliapäällikkö Arto Räty
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies
Kehitysministeri Heidi Hautala
2012
Presidentti Tarja Halonen ja kehitysministeri Heidi Hautala
Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma
2013
Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru
Presidentti Tarja Halonen
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaltuuskunta
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb
Kehitysministeri Pekka Haavisto
2014
Entinen presidentti Tarja Halonen
2016
Pääministeri Juha Sipilä
2017
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner
Ulkoministeri Timo Soini
2018
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen
Vierailut Intiasta Suomeen:
2006
Pääministeri Mammohan Singh
2008
Tiede- ja teknologiaministeri, geotieteiden erikoisministeri Kapil Sibal
Ulkoministeriön apulaisministeri Anand Sharma
2010
Kauppa ja teollisuusministeri Anand Sharma
Tieliikenneministeri Kamal Nath
2011
Uusiutuvan energian ministeri Farooq Abdullah
Ympäristö- ja metsäministeriön erityisministeri Jairam Ramesh
Parlamenttiasiainministeri sekä tiede- ja teknologiaministeri P.K. Bansal
Viestintä- ja tietotekniikkaministeri sekä inhimillisten voimavarojen kehityksen ministeri Kapil Sibal
2012
Maaseudun Kehitysministeri
2013
Ulkoministeriön apulaisministeri Preneet Kaur
Öljy- ja luonnonkaasuministeriön apulaisministeri Lakshmi Panabaka
Kauppa- ja teollisuusministeri Anand Sharma
Ympäristö- ja metsäministeriön erityisministeri Jayanthi Natarajan
2014
Presidentti Pranab Mukherjee
2016
Energiaministeri Piyush Goyal
2018
Intian parlamentin alahuoneen puhemies Sumitra Mahajan

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Intian talouden ja ulkomaankaupan kehitys
Intian talous kasvoi 6,75 prosenttia vuonna 2017. Intian kasvuvauhti on edelleen yksi korkeimpia kasvavien talouksien joukossa ja Intia on ajoittain ohittanut tässä jopa Kiinan. Pääministeri Narendra Modin hallituksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on ollut saada talous nousuun, budjettivajetta pienemmäksi, inflaatio kuriin ja luoda uusia työpaikkoja. Intian työmarkkinoille tulee kuukausittain miljoona uutta työikäistä nuorta.
Intian talouden rakenteen eräänä ongelmana on valmistavan teollisuuden hyvin pieni osuus bruttokansantuotteesta, vain noin 16 prosenttia (muun muassa Kiinassa vastaava luku on yli 30 prosenttia). Hallituksen tavoitteena on erilaisin toimin vahvistaa valmistavan teollisuuden asemaa ja nostaa sen osuus 25 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, mutta sen saavuttaminen vaikuttaa epätodennäköiseltä.
Inflaatio Intiassa on ollut viime vuosina korkea, 5 - 6 ja jopa yli 10 prosenttia. Kuluttajahinnat voivat vaihdella suuresti johtuen muun muassa energian tuonnista, monsuunisateista ja niiden vaikutuksesta Intian maanviljelyssektoriin. Erityisenä haasteena on elintarvikkeiden hintakehityksen taltuttaminen. Sekä Intian keskuspankin (Reserve Bank of India RBI) että hallituksen toimien johdosta inflaatio on kuitenkin saatu melko hyvin kuriin kahden viimeisen vuoden aikana ja tarkoituksena on saada pidettyä se noin viiden prosentin tuntumassa. Tavoitteena on myös alentaa budjetin alijäämää noin 3,3 prosenttiin.
Vuonna 2015 hyväksytty ulkomaan kauppaa koskeva ohjelma vuosille 2015-2020 tähtää tavaroiden ja palveluiden viennin lisäämiseen ja työpaikkojen luomiseen pääministeri Modin Make in India –ohjelman mukaisesti. Vientiä pyritään lisäämään erityisesti korkeamman jalostusasteen tuotteiden osalta ja muun muassa lääketuottteiden, ympäristöystävällisten tuotteiden ja puolutustarvikkeiden vientiä priorisoidaan. Intian alijäämäisen kauppavaihdon osuus maailmankaupasta on suhteellisen pieni, vain noin kaksi prosenttia ja tarkoituksena on nostaa se 3,5 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
Suomen ja Intian kaupalliset suhteet
Suomen ja Intian välinen kauppa on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Kauppavaihto kehittyi 2008 finanssikriisin jälkeisen notkahduksen jälkeenkin myönteisesti aina vuoteen 2011, jolloin tavarakauppavaihto ylsi 1,3 miljardiin euroon ja Intia nousi hetkellisesti Suomen kolmanneksi suurimmaksi kauppakumppaniksi Aasiassa Kiinan ja Japanin jälkeen. Sen jälkeen - Suomen viennin supistuessa muutenkin - myös kauppavaihto Intian kanssa kääntyi laskuun.
Vuonna 2017 Suomen ja Intian välinen tavarakauppavaihto oli yhteensä 872 miljoonaa euroa (vienti 532 ja tuonti 340 euroa), jossa on pientä nousua aiempaan. Tavarakaupan lisäksi Intian kanssa käytävä palvelukauppa on ollut merkittävää. Parhaimpina vuosina se oli samalla tasolla kuin tavarakauppa, mutta myös se on laskenut viime vuosina.
Intiassa toimii viimeisten tietojen mukaan noin 100 suomalaista yritystä ja kauppaa Intian kanssa käy arviolta samoin satakunta yritystä. Suomalaisyritykset ovat keskittyneet Mumbain, Chennain ja Bangaloren ympäristöön sekä Delhin alueelle. Kyseisten osavaltioiden säädösympäristö on koettu ulkomaiselle liiketoiminnalle edulliseksi ja elinkeinorakenne suomalaistarjontaa ajatellen sopivaksi. Suomeen on etabloitunut tällä hetkellä 25 intialaista, lähinnä IT-alan yritystä.
Liiketoimintaympäristö  ja investointi-ilmapiiri
EU:n ja Intian väliset vapaakauppaneuvottelut aloitettiin jo vuonna 2007. Neuvottelut ovat kuitenkin venyneet eikä EU:n ja Intian välillä vuonna 2017 pidetyssä huippukokouksessa päästy sopimukseen neuvottelujen uudelleen aloittamisesta.
Suomalaisyritykset kohtaavat Intian markkinoilla runsaasti ongelmia. EU:n ja Intian välinen vapaakauppasopimus toisi helpotuksia näihin ongelmiin ja pelkästään tullien alenemisesta koituvat suorat taloudelliset hyödyt olisivat merkittävät. Suomen prioriteetit neuvotteluissa ovat teollisuustuotteissa, erityisesti koneet ja laitteet sekä paperi ja paperituotteet. Palvelukaupan osalta intressimme kohdistuvat huolto-, korjaus- ja asennuspalveluihin, erilaisiin teknisiin palveluihin sekä konsultointipalveluihin. Myös julkiset hankinnat on Suomelle tärkeä neuvottelualue.
Intian talouden eri sektoreilla on lukuisia kaupanesteitä kuten määrällisiä rajoituksia, pakollisia tuontilisensointimenettelyjä sekä monimutkaisia pakollisia testaus- ja sertifiointimenettelyjä. Intian soveltamat terveys- ja kasvinsuojelumääräykset eivät monelta osin perustu tieteeseen ja kansainvälisiin standardeihin, ja ne haittaavat esimerkiksi kanan- ja sianlihan, vihannesten, hedelmien sekä puutavaroiden kauppaa. Viime vuosina on esiintynyt monenlaisia maataloustuotteiden ja viinien sekä alkoholijuomien maahantuontiin liittyviä ongelmia, kuten merkintä- ja pakkausongelmia. EU on ottanut viimeksi mainittuja ongelmia esille Intian kanssa monella tasolla, mutta toistaiseksi ratkaisuun ei ole päästy. Viimeaikainen kehitys, ainakaan maataloustuotteiden tuonnin osalta, ei myöskään näytä helpottumisen merkkejä.
Intia on myös kauppapoliittisten instrumenttien (polkumyynti-, tasoitustulli- ja suojatoimi-instrumentit) suuri käyttäjä. Suomen kannalta erityisesti terästeollisuus on ollut toimien kohteena eikä ole poissuljettua, että toimia tullaan asettamaan lähitulevaisuudessakin ottaen huomioon julkisuudessakin mainitut Intian terästeollisuuden ongelmat.
Yksi yritysilmaston haasteista on korruptio. Nykyisen hallituksen vaalikampanjassa korruptio nousi yhdeksi avainkysymykseksi. Viimeisimmän Transparency Internationalin raportin mukaan Intia onkin parantanut asemaansa.