Kahdenväliset suhteet

Ranska on Suomen kymmenen tärkeimmän kauppakumppanin joukossa. Suomen vienti Ranskaan kääntyi vuonna 2016 selvään kasvuun, ja tavaraa vietiin Ranskaan lähes 1,6 miljardin euron arvosta. Viennin arvo kasvoi 6 % edellisvuodesta, ja Ranska on nyt Suomen yhdeksänneksi tärkein vientimaa. Vientiä vauhdittivat etenkin koneet, laitteet ja kuljetusvälineet, metsäteollisuuden tuotteet sekä öljyjalosteet.

Tuontimaista Ranska oli vuonna 2016 kuudes. Tuonnin arvo oli hieman yli 2,2 miljardia euroa. Tuontia kasvattivat lentokoneet, helikopterit ja henkilöautot. Suomen kauppa Ranskan kanssa on ollut koko 2010-luvun alijäämäistä. Kahtena viime vuonna alijäämää ovat kasvattaneet erityisesti Airbusin lentokonetoimitukset Finnairille. Kauppasuhteet ovat kuitenkin viime vuosina monipuolistuneet, ja perinteisten suurten yritysten ohella myös suomalainen pk-sektori on aiempaa enemmän läsnä Ranskassa.

Noin 80‒100 suomalaisyrityksellä on tytäryhtiö tai muu yksikkö Ranskassa. Näistä suurimmat ovat Nokia, Kone, Amer Sports, UPM-Kymmene ja Metso. Vastaavasti noin 110 ranskalaisyrityksellä on toimintaa Suomessa.

Maittemme väliset kulttuurisuhteet ovat vahvat. Juuret lähtevät jo kulta-ajan taiteilijoista. Kulttuuritoimijoiden väliset kontaktit toimivat hyvin. Suomen kulttuuriviennissä Ranskaa kiinnostaa erityisesti suomalainen muotoilu, elokuva, kirjallisuus, musiikki ja tanssi. Suomen Ranskan-instituutti Pariisissa

Suomen Ranskan-instituutti (Institut finlandais) on itsenäinen ja monialainen kulttuuritoimija Suomen ja Ranskan välillä.

Instituutin toiminnan keskiössä on tuottaa monimuotoista kulttuuriohjelmistoa yhteistyössä kansainvälisten luovien alojen toimijoiden kanssa sekä instituutin omissa tiloissa, että sen ulkopuolella.

Instituutin toiminnalla vahvistetaan taiteen ja luovien alojen kansainvälistä keskustelua.

Vuodesta 1991 toiminutta instituuttia hallinnoi Suomen Ranskan lnstituutin Säätiö - Stiftelsen Finlands Institut i Frankrike sr. Suomen Ranskan instituutin päärahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö.

Arkkitehti Juhani Pallasmaan suunnittelemat instituutin tilat sijaitsevat entisessä elokuvateatterissa. Instituutin nykyinen toimintakonsepti sisältää gallerian, elokuvateatterin ja instituutin oman Café Maa-kulttuurikahvilan. Toimintakonsepti antaa mahdollisuuden suomalaisille taiteilijoille, luovien alojen tekijöille ja ruokakulttuuritoimijoille esitellä työtään ja tuotteitaan uudella tavalla Ranskassa.

Café Maa-kulttuurikahvilan keskiössä on kestävä gastronomia, suomalainen ruokaosaaminen, sesonkiajattelu sekä puhtaat ja paikalliset raaka-aineet. Instituutin kahvilan toiminnasta vastaa Alexandra Marschan-Claude.

Institut finlandais / Café Maa

60 rue des Ecoles 75005 Paris Lue lisää: Suomen Ranskan-instituutti(Linkki toiselle web-sivustolle.) (avautuu uuteen ikkunaan)

Ranskassa asuvien suomalaisten lukumäärää on vaikea arvioida, mutta sen oletetaan olevan noin 6 000. Eniten suomalaisia asuu Pariisin seudulla ja Etelä-Ranskassa. Ranskassa asuu myös paljon suomalaisia opiskelijoita ja yritysten palveluksessa olevia henkilöitä, joiden oleskelu on määräaikaista. Suomen kieltä voi opiskella muutamassa yliopistossa Pariisissa ja Caenissa.

Suomen ja Ranskan suhteet ovat hyvät ja ongelmattomat. Ranskassa kiinnostus Pohjoismaita ja myös Suomea kohtaan on kasvanut voimakkaasti. Mallia on haettu muun muassa eläke-, sairausvakuutus- ja vanhustenhuoltokysymyksissä. Myös Suomen koulutusjärjestelmä kiinnostaa ranskalaisia.

Ministerien ja korkeiden virkamiesten vierailuja maiden välillä on runsaasti.